Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,044)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Merkitty: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • isaskar keturi

    Ei pidä kaikkea uskoa (jos mitään), mitä lehdet kirjoittavat. Metsäkeskuksen omilla sivuilla tiedotetaan ”Yhdelläkään tarkastetulla kohteella korjuujälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista”

    Enemmän lehdissä saa klikkauksia ”lain vastainen” ja ”luontokato” kuin ”ei noudata suosituksia” ”maailma muuttuu Eskoseni”

    Petkeles Petkeles

    No 60% oli ihan oikeasti lakirajan alle, että vaikea tuosta on mitään fake newsia löytää.

    isaskar keturi

    Niin kyllä laissa ja asetuksessa on säädetty kasvatushakkuilla jäävälle puustolle minimirajat. Jos jäljelle jäävän puuston määrä ja laatu eivät ole riittävät puuston kasvattamiseksi edelleen, seuraa uudistamisvelvoite. Eli nyt vaan uudistamaan ne 60% tarkastetuista kohteista.

    Scientist Scientist

    Samanlainen kokemus minulla, liian harvaksi menee. No sitten ei tarvitse toista harvennusta tehdä ja ajourille voi istuttaa vaikka koivua. Tulee myös vähemmän vaurioita.

    Metsuri motokuski

    Harvennukset saaminen tavoitetiheyteen on yksinkertainen homma. Mutta se että harvennuksesta saadaan tasalaatuinen ja pysymään myös tavoitetiheydessä onkin hieman hankalampi työ. Sitä voi pohtia kumpi on tärkeämpi tavoitetiheys vain harvennukset tasalaatuisuus eli jokaisella puulla on tarpeeksi tilaa järeytyä ja ne voivat kasvattaa oksiston tasalatuisena. Sitä voi jokainen kokeilla kun ajouratkin vievät osansa metsäpohjasta. Viisastelu on helppoa mutta käytäntö on hieman toista.

    Puuki

    Yleisin syy liikaan harvuuteen oli ollut liian leveät ajourat ja niiden risteyskohdat.   Uralta on helppo poimia puita kuin avohakkuulta ja koneet on leveitä osin pakosta hyvän kantavuuden saavuttamisen takia.    Lakirajat on n. 8-10 m2/ha PPA:n kohdilla kasvupaikasta riippuen.   Harvaa sen jäävän puuston pitää sen alittamiseen  olla .

    Reima Muristo

    Ajourien leveys on tiedostettu jo aikapäiviä sitten. Joka paikkaan ei kannata siitä syystä usuttaa motoa harventamaan, mieluummin käy kaatelemassa liiat puut ja jättää ne sinne.

    Hämis

    On kyllä monesti ihmeellistä se,että kalikoita ei voi jättää metsään, kytätään oisko jostain tullut kolmosenkuitu vai ei. Samaa kannatan,kuin Muristo,että ennakolla harvennus raivurilla tai sahalla pahemmat paikat enskalla mitkä vaatii järjettömän tiheät urasolmut että saadaan koneella harvennettua joka neliösentti.

    Ostotiloilla on ollut 45 v männikköenskaa MT:lla, hankinnalla olen esim niitä tehnyt. Moni pitänyt tyhmänä hankintaharvennuksia,mutta eipä mennä alarajoille ja puuta riittää. Toki puuta täytyy niistäkin tienvarteen tuoda. Hyvin hoidettu 100 ha voi olla parempi kuin 200 ha raakasti alarajalle ja alle  puidut tilat .

    Rukopiikki

    Aivan varmasti isoja kasvutappiota tulee jos alarajoille ja alle harvennetaan. Ja sitten päätehakkuussakaan ei löydy niin paljoa puuta kuin täystiheästä löytyisi. Eikähän harveikkoja kannata edes lannoittaa kun menee lanta varvikon kasvatukseen.

    mehtäukko

    Kirjoittelu täälläkin on joskus ollut  kaksijakoista. On puolusteltu hyvin harvoja istutustiheyksiä, kun työ ja taimet maksaa. Itse olen puolustellut sitä vakuutuksena: kun kuitenkin osassa laatu heittää tai tuhoutuu ,jäljelle jäävistä olisi mistä valita… No nyt kun Mk:n ukot ovat löytäneet vain harvoja eh- aloja, niissä on kuitenkin ainakin päätehakkuutiheyteen riittävä runkoluku. Ja tätä ovat jotkut tutkijat  kuitenkin puolustaneet nopeasta järeytymisestä…

    Ristriitaa pukkaa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,044)