› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 157)
1 2 3 4 … 14 15 16

  • Metsäkone on kansallinen suuronnettomuus

    Sent on: 15.10.2016, 15:15

    Pystykaupan korruptiosta on riittänyt keskustelua. On paikallaan katsoa korruption aiheuttamia vaurioita talouselämälle.

    Maataloustraktorin korvaamista metsätraktorilla 1960-luvulla metsänhoitajat nimittivät puunkorjuun rationalisoinniksi. Rationalisointi oli stiiknafuulia-sanaan verrattava taikasana, sillä metsänhoitajat eivät itsekään tienneet, mitä rationalisointi tarkoittaa.

    Rationalisoinnissa tehokkuus ymmärrettiin määrätehokkuudeksi, jota mitattiin työtunnin kuutiometreillä. Kuutiometreillä mitattuna metsäkone on maataloustraktoria tehokkaampi. Kustannuksilla mitattuna maataloustraktori on metsäkonetta tehokkaampi.

    Metsäkone vaatii eristämään korjuutyön maksajan puunkorjuusta, sillä maksaja eli valitse korjuutyötä kuutiometrien vaan kustannusten perusteella. Maksaja – puun myyjä – eristetään puun pystykaupalla. Pystykauppa ei vapauta puun myyjää korjuukustannusten maksamisesta vaan ainoastaan piilottaa maksamisen. Metsäyhtiö vähentää korjuun palkat piilotetusti puunmyyjän bruttotulosta, puun tehdashinnoista.

    Yksikäyttöinen metsäkone vaatii ympärivuotista puunkorjuuta, mikä ei ole mahdollista Suomen luonnonoloissa. Tuloksena on metsän ja pellon koneiden vajaakäyttö; metsän koneet seisovat kesällä, pellon koneet talvella. Puunkorjuun kustannukset ovat korkeat, metsät ruhjotaan kesäkorjuulla ja kesäkorjattu sahatavara homehduttaa rakennuksia.

    Maataloustraktorin syrjäyttäminen puunkorjuusta on ollut maan talouselämän suurin virhe, kansallinen suuronnettomuus. Metsäkone aiheuttaa joka vuosi noin 300 milj. euron tarpeettomat kustannukset ja vie maatiloilta talvikauden ansiotuloja yhtä suuren määrän.

    Olen tehnyt minitutkimuksen maatilayrityksen puunkorjuun urakoinnista. Tutkimus on exel-taulukkona, jossa maataloustraktorin tuotoksia ja pääomakustannuksia ym. voidaan muutella. Voin lähettää taulukon sähköpostin liitteenä halukkaille, kun ilmoittavat minulle sähköpostin osoitteensa. Minun sähköpostini on lvaara@welho.com.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • pikkutukki 16.10.2016, 06:59

    Maatalouteen yksi kymppitonni metsäurakointipalkoista traktorilla olisi tervetullut lisä , mutta millä hinnalla , menisi ne lepoajan tunnit ja koneet leviäisi . Jos haluaa tehdä konehommia kannattaa ne tehdä koneilla ! Pienimuotoinen hankintahakkaus eri asia , siinä traktori paikallaan muttei kannata ostaa vain tämän takia . Tilanteita on erilaisia .

    Näätä 16.10.2016, 13:58

    Lauri Vaara: ”Kuutiometreillä mitattuna metsäkone on maataloustraktoria tehokkaampi. Kustannuksilla mitattuna maataloustraktori on metsäkonetta tehokkaampi.”

    Miten käy kun yhtälöön lisätään työvoimakustannukset? Alhaisen työvoimakustannusten maissa ymmärtäisin ajatuksesi paremmin, mutta että Suomessa, missä palkat ja verotus ovat korkeat?

    Visakallo Visakallo 16.10.2016, 16:16

    Laurilla on ollut ajatuksena, että isäntä tekisi talvisin ”jouten seisovalla” maataloustraktorillaan puunkorjuuta ja siitä syntyvä tappio vähennettäisiin tilan muista tuloista.
    Tällä tavalla muut veronmaksajat kustantaisivat suomalaista puunkorjuuta.
    Ei taida oikein saada yleistä kannatusta tämä ajatus.

    Jovain 16.10.2016, 20:58

    Kannattaa muistaa minne ne Savottamiehen 59 euroa menevät, metsänomistajat maksavat sen korjuun kustannuksina, josko näille kuluille löytyisi paremmin tuottavia vaihtoehtoja.
    Voidaan sanoa myös niin, että keskustelijat täällä edustavat menneisyyttä, niin hyvät ja tuottavat systeemit kuin metsäkoneet ovatkin, mutta on otettava huomioon myös ne aloittajan viestit, mitä kaikkea muuta näihin systeemeihin sisältyy.

    oksapuu 16.10.2016, 21:21

    Höpö höpö…

    Ne maanviljelijät jotka talvisin täällä meillä tykkää urakoida auraa kyläteitä ja kauppakeskusten parkkipaikkoja…

    Uusi nykykokoluokan maataloustraktori maksaa 100 000€ +alv ja ei sitä missään kannokossa lähdetä romuksi ajamaan…

    Että näin.

    Jätkä 16.10.2016, 21:46

    On ”Taivahan tosi”, että 100 000:n maataloustraktoria ei kukaan täysijärkinen vie metsäajoon.
    Siellä teikit puhkovat syylärin, repivät johdot ja letkut irti, pahimmillaan tunkeutuvat ohjaamoon kytkinpolkimen juuresta. polttoainetankit ja akut ovat joskus ihan alhaalla, lokasuojat edessä ja takana ovat muovia ja lähtevät herkästi esim ketjuihin tarttuneiden oksien tai latvojen mukaan.
    Ikkunat, peilit ja valot kärsivät. Vyörenkaiden sivut viiltyvät puhki.

    Metsäkärry maksaa nosturin ja vedon kanssa muutaman kympin.
    Tuollaisen koneen käyttötunti maksaa muutaman kympin ilman kuskin palkkakin ja tunnissa sillä ajaa ehkä sen verran, mitä oikean metsäkoneen kyydistä tippuu sinä aikana.

    Ei tuollaisen yhdistelmän tuntiveloitus voi olla alle 50 € kuljettajan kanssa.
    Hyvässä lykyssä sillä saa ajettua viisi mottia tunnissa.

    Huomattava olisi kuitenkin, että metsänomistaja ei maksa korjuu- ja kuljetuskustannuksia, vaan ne maksut kaatuvat kuluttajan päälle.
    Loppukäyttäjä maksaa kaikki kustannukset. KAIKKI!

    jhn6610 16.10.2016, 22:00

    Takatuupparilla täällä. Jotain numeroita harraste-luonteisesta:
    10,4kiintoa nurin talvi2015-2016 sieltä täältä ongelmapuita ns. huoltosahausta, kun eepuuta ei osteta ja eipä nyt oikein myytävääkään ole, tukkipuita vain 40kpl joista ehkä30kiintoa, entiiä. (Viimetalvena 40km3, edellis 70 nurin). Anyway, moottorisaha 1litra/kiinto, traktorin juontokouralla pinoon 3käyntiä 7,5konetuntia konetunti vie vajaa 4litr mopöä. Kouran keskikoko 0,2kiintoa. 0,3keulii=max, vetomatka 100-300m 10-20min. Summa 59eur ->6eur/kiinto laanissa. En särkeny koneita yhtään. Kustannus ajelu autolla 15kertaa=240km->~30eur ja eväät. Työttömän kiireettömyydellä, kiva kattella luonnon menoa -kyllä siel elämää on kun on hiljaa- eli tuhlasin aikaa. Lonkkavikaa. Taimet ½-3metriset virkistyy kummasti-> tuloutuu vuonna 2050 tai jotain. Myyrät vähenee kun varpus+helmipöllö mahtuu liitelemään. Pahin talvi oli 300tuntia kun meinaan että korkeitaan 200 saa investoida, kun tuotto ole paljo mitään. Vertailukelpoisia numeroita vähä vaikea koota. Pääpaino vaihtelee kuitu/tukki/eepuu/omapolttopuu. Nopein oli 4vkl=4*1,5=6pv ja 24kiintoa laanissa kuvio sileeksi msaha+takatuupapari. Myynti 900eur, aika olematon, taimet maksaa, heinäys ja perkaus. Totanoin. Ponssella olisi tullu lasku.

    harrastelija harrastelija 17.10.2016, 05:49

    Pieniä metsäkoneita näkyy kumminkin olevan valmisteilla ja myynnissä.
    Nisula valmistaa traktoripohjaisia harvennuskoneita, joilla voi ajaa puut kärryn kanssa tien varteen.

    Minkälainen metsänomistaja näitä käyttää?
    Ensiharvennuksella olen maksanut 16-18 €/m3. Voisi kuvitella, että jos on aikaa ja halua, niin tällaisella traktoripelillä voisi itse hoitaa harvennukset.

    Nykymaanviljelijä, varsinkin lypsykarjan pitäjä on kyllä niin kiinni karjassa, ettei taida olla aikaa eikä paukkuja tehdä lisäksi metsätyötä?
    Vai mitä ”koivunkaataja” 🙂

    Joskus TV:stä tuli ohjelmaa pelkästään viljan viljelijästä. Isännällä tuntui käyvän aika pitkäksi talvisaikaan.

    Puuki 17.10.2016, 07:35

    Maatilojen puunkorjuu omalla kalustolla on varmaankin muutama vuosikymmen sitten ollut tervetullut tulonlisä pientiloille. Siellä missä sitä on voinut kohtuudella käyttää
    maaperän muodoista ja korjatun puun määristä ja koosta
    riippuen.

    Suurimmat erot nykyaikaan on, että puun ja työn hinnan ero on muutunut ratkaisevasti ja koneet on erikoistuneet omiin ”karsinoihinsa” sopivimmiksi. Metsäkoneiden tehokkuus on lisääntynyt moninkertaiseksi 60-70-luvun ajoista.

    Pienkoneillekin on kuitenkin vielä paikkansa metsänhoidossa,
    jos/kun sitä kehitetään myös mo:en kannalta katsottuna parempaan suuntaan.
    Lämpimät talvet ja lisääntyvät ensiharvennuskohteet vaatii
    metsänhoitoon uusia ratkaisuja. Sopivan kokoiset koneet
    säästää tulevaisuuden metsiä . Ylileveät telat pehmeillä
    paikoilla toimii isoissa koneissa, mutta samalla ne vaatii yhä
    leveämpiä ajouria.

    Gla Gla 17.10.2016, 08:10

    ”Minkälainen metsänomistaja näitä käyttää?”

    Tuo olikin aiheellinen kysymys, koska siinä tulee erotettua kaksi olennaista asiaa. Suurista linjoista keskusteltaessa työmaat on urakoitsijoiden varassa ja hankintaporukalla on kalustolle omat vaatimuksensa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 157)
1 2 3 4 … 14 15 16