Keskustelut Metsänhoito Metsämaan luokitus

  • Tämä aihe sisältää 19 vastausta, 8 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)
  • Metsämaan luokitus

    Onko tämä nyt kangas vai turvemaa vai kivennäismaa ja onko rehevä vai mikä? Ja lasketaanko ojitetuksi suoksi vai ei?

    – 10-20cm mustahko multa/humus, ei mielestäni ole turvetta siinä mielessä miten sen ymmärrän.

    – Tuon alla mielestäni hiekkaa hienompaa

    – Sammaleena kynsisammal ja seinäsammal

    – Keskimäärin enemmän puolukkaa kuin mustikkaa, mutta vaihtelee paljon ja paikoitellen mustikkaa enemmänkin ja paikoitellen ei kumpaakaan. Kanervaa ei ole.

    – Muita pintakasveja en oikein osaa luetella tai niitä ei ole juurikaan

    – 2 hehtaarin kokoinen. Leveys 100m ja toisella sivulla ja toisessa päässä oja ja toisessa päässä tie. Tien puoleisessa päässä pari metriä korkea kumpare.

    – Puuna 60 vuotias mänty, mutta mistä tietää onko ns oikea puulaji vai olisiko kuusi parempi.

    – Avoimilla paikoilla heinää.

    – Mäntyjen alla ”jonkin verran” kuusta alikasvoksena mutta mielestäni suhteellisen vähän.

    – Koivua ei juurikaan ole.

    – 2011 MHY sanonut että ”kuivahko kangas tai vastaava suo”, mutta nyt metsävaratiedossa ”tuore kangas”.

    – Pirkanmaa

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luokittelusta keskustelua Hesarissa. Veikkaan että ei tarvitse nyt panikoitua, vaikka omistaa turvemaan metsiä. Ei ole mahdollista metsäteollisuusmaassa rajoittaa niiden metsätalouskäyttöä totaalisesti. Kommentoin HS. Tähän vastasi jokapaikan asiantuntija TA, että ojat tukkoon vaan!

    ”Ojitetuista metsätalouden maista noin 4 miljoonasta jo noin 3 luokitellaan turvekankaiksi, eli ovat tavallaan jo muuttuneet kosteikoista metsämaaksi. Luokittelu perustuu ilmeisesti turpeen paksuuteen ja pintakasvillisuuteen.

    Inventointien mukaan näistä on iso osa uudelleen soistumassa. Eli on edessä päätöksenteko: jatketaanko näiden hoitoa metsämaana, annetaanko soistua vai ennallistetaanko. Tätä taustaa vasten pinta-aloista on hyvä saada tarkkaa tietoa eri määritelmien mukaisina. Tietoa tarvitaan myös turvemaan päästömalleihin kasvihuonekaasujen inventaariossa.

    Sama pätee varmaan muihinkin luontotyyppeihin. Ei ole aina ihan suoraviivaista miten EU:n määritelmät kääntyvät meidän oloihin. Ennallistamisen pinta-alat riippuvat varmaan eniten rahoituksesta eikä määritelmistä, eikä tämä ole ainut toimi, jolla luontokatoa meillä torjutaan.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011703861.html

    PasiLisko

    Metsävaratiedossa kohdassa ”kasvupaikka” merkitty mustikkaturvekankaaksi.

    Kohdassa ”maalaji” merkitty kangasmaaksi.

    Kohdassa ”korjuukelpoisuus” lukee kivennäismaa.

    Eli eiköhän tarkoita että ei pidetä turvemaana, vaikka onkin mustikkaturvekangas mainittu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olennaista kai käsittelyn kannalta ei niinkään luokitus vaan se soistuuko ja onko sopiva puulaji kasvamassa. Luultavasti mänty ok ja jos tarvii elvytystä niin tuhkalla voi lannoittaa.

    Kokenut kaiken tietää

    Sitten joskus aikanaan, kun uudistaminen on ajankohtaista, niin ojitusmätästys ja kuusen istutus. Toimii ja tuottaa. Noin matalaturpeisia ei tarvi tuhkalla lannoittaa. Mäntyä voi laittaa joukkoon jos haluaa, kauriit, myyrät ja hirvet ne syö.

    PasiLisko

    Kolmesta noin 5 vuotta sitten kaatuneesta männystä laskin vuosirenkaat ja olleet kaatuessaan 53v, 55v ja 59v.

    Rinnankorkeushalkaisijat vastaavasti 26cm, 24cm ja 24cm.

    Pituudet 16.3m, 20m ja 16.3m.

    Ajourissa veden pinta n. 40cm maanpinnan alapuolella ja kun kaivoin toisaalle kuopan, niin noin 35cm korkeuteen nousi vesi. Ehkei sitten liian märkää ole (varsin märkää ollut nyt).

    Tässä kuopassa, toisin kuin kolmessa aiemmassa, ei ollut niin selvästi pintahumusta ja sen alla jotakin mitä luulen kivennismaaksi, vaan jotakin hienoa sekoitusta 60cm syvyyteen.

    Mietinnässä siis, että onko mänty oikea puu tuohon. Ihan en ole vieläkään selvillä vesillä, että mikä on oikea luokitus tähän, mutta onko sitten mikään.

    Ehkä kuusta enimmäkseen istuttaisi hakkuun jälkeen, mutta luokkaa kolmasosa-puolet mäntyä sekaan jollakin logiikalla.

    Täytyy koittaa sitä mainittua pituusbonitointia arvioida noihin tutkittuihin mäntyihin seuraavaksi. Jos saisi selville ovatko kuinka hyvin/huonosti kasvaneet.

    PasiLisko

    Pituusbonitointia selvittelin. Siinä käsittääkseni kyseessä tulevan pituuskasvun arviointi kahden aiemman pituuden (nykypituus ja rinnankorkeusikä) avulla.

    Itsellä vaan ei ole tiedossa tuo rinnankorkeusikä niin ei onnistu. Ymmärsin että esim onko uudistettu luontaisesti vai taimilla, vaikuttaa paljon tulokseen, eli täytyisi teitää todellisuudessa kauanko kesti kasvaa rinnankorkeuteen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarkentava kyysmys: mikä ikä on tuo 60 vuotta, onko se kannosta laskettu? Jos on, niin suuntaa antavasti voi boniteettia haarukoida. Oletetaan Pekka Puuntuottajan blogissa olevan kuvan perusteella että rinnankorkeudelle pääsy vaati 10 vuotta.

    Rinnankorkeusikä on siis noin 50 vuotta ja pituus noin 18 metriä. Näillä spekseillä päädytään männyllä 100 vuoden kohdalla 24 metriin joka on juuri tuoreen ja kuivahkon kankaan rajalla. Eli sekametsää voisi viritellä tai jatkaa männikön kasvatusta.

    Lähteet: puuntuottaja.com, Tapion Taskukirja, kirja ”Metsänkasvatus” s. 20 näyttää pituusboniteetin vaihteluvälin lämpösummalla 1200 dd eri puulajeilla ja kasvupaikkatyypeillä.

    PasiLisko

    Kiitos. Juu kannosta laskettu vuosirenkaat (olleet n. 5 vuotta kaatuneena nuo 53-59 vuotiaat).

    Kai sitä voisi olettaa 10 vuotta rinnankorkeuteen, jolloin tulisi tuon puuntuottajat.com kuvan mukaan tuo H100 24 metriä ja tosiaan hyllyssäni onkin tuo Metsänkasvatus-kirja ja siellä löytyykin 24m olevan tuoreen ja kuivahdon rajalla.

    Mainittakoon muuten, että ko. kirjassa on sivulla 19 kuvaajassa eri akseli. Siinä on nimittäin ”kokonaisikä” eikä rinnankorkeusikä, kuten puuntuottajat sivuston kuvassa. Tuosta tulisi kokonaisikä 55 vuotiaalle 18 metriselle H100 sama 24 metriä, jos tuo on tarkoituksellisesti kokonaisikä eikä rinnankorkeusikä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä se on oppikirjassa varmasti tarkoituksella  kokonaisikä eli puun itämisestä laskettu ikä. Vanhassa Tapion Taskukirjassani on käytetty rinnankorkeusikää.

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)