› Keskustelut › Metsänomistus › Metsämaan pinta-ala ja maaston korkeuserot.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)
1 2

  • Metsämaan pinta-ala ja maaston korkeuserot.

    Sent on: 29.4.2014, 19:28

    Tarkistaessani eri lähteistä muutaman metsäpalstan pinta-alojen kokoa ihmettelin niissä esiintyvää pienehköä eroavaisuutta.
    Palstalla on maaston korkeuserot aika huomattavat ja mietin voisiko nämä erot johtua siitä.
    Onkohan joskus vuosikymmeniä sitten huomioitu tämän vaikutus pinta-alaan ?
    Todellisuudessahan jyrkkäpiirteisessä maastossa vaikutus voi olla huomattavakin.
    Tässä kyseisessä palstassa ero on 4 % luokkaa papereissa.
    Pikainen laskutoimitus antaa 25 asteen korkeuserolla ”lisäystä ” pinta-alaan lähes 10 %.
    Sama kaavahan pätee myös puustonmäärässä, mitä en ole havainnut koskaan otetun huomioon.

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Hiluxmetsuri 29.4.2014, 22:12

    Mielenkiintoinen kysymys.

    Pieni teoretisointi sallittakoon. Jos pinta-ala todella laskettaisiin tarkasti maaston muotoja mukaillen, niin siitä tulisi samanlainen fraktaali kuin rantaviivan pituudesta, joka kasvaa aina vaan mitä pienempiä kiviä kierretään.

    Mutta miten lienee asian laita.

    Minulla on sellainen mäki, jossa on ehkä 30 asteen kulma ja sillä on kuitenkin pituutta parisataa metriä, mutta luulen, että eipä tuota ole pinta-alassa huomioitu vaan on menty vaan ihan ääriviivojen mukaan.

    Mitenköhän lasketaan todella jyrkän mäen pinta-ala? Eli jos mailla on kanjoni, niin ei kait nuo kanjonin seinät sentään lisää alaa?

    Kuka tietäisi?

    Pähkäilijä 29.4.2014, 23:03

    Hakkuukuviot on laskettu 2 ulotteisesti vain kontti kertaa kantti. Toisaalta mitä jyrjemmäksi menee sitä vähemmän sieltä on saantoa ja lopuksi se on kymppipykäläkohde.

    EDIT

    puuston suhteen vaikutusta voi olla auringonpuoleisilla rinteillä mutta vastaavasti varjonpuoleiset saavat takapakkia.

    Gla Gla 30.4.2014, 04:10

    Berza: ”Pikainen laskutoimitus antaa 25 asteen korkeuserolla ”lisäystä ” pinta-alaan lähes 10 %.”

    Puut kasvavat pystysuoraan myös rinteissä, joten puiden lukumäärä on teoriassa kaltevuudesta riippumaton. Korkeuseroilla on siis vaikutusta vain kasvupaikan olosuhteisiin (esim. etelä/pohjoisrinne), ei puuston kasvatuksen suhteen teholliseen pinta-alaan.

    Berza 30.4.2014, 09:15

    Hyviä ja järkeviä kirjoituksia aiheesta.
    Uteliaisuuttani tiedustelin asiasta vanhalta metsäalan ammattilaiselta.
    Hänen arvio oli, että aikoinaan mittanauha menetelmällä on vaan tehty virheellinen mittaus, näitä on sattunut hänellekkin vastaan tulemaan aikojen saatossa.
    Mittanauha menetelmähän antaa myös mäkisessä maastossa eri tuloksen, kuin ilmakuva.

    Tuosta puuston määrärstä vielä, latvuston tilahan pysyy samana riippumatta maaston muodosta, juuristolla on kylläkin enemmän tilaa , joten sitä kautta voinee pieni vaikutus olla kasvuun.

    Urakkatyötä tekevä metsänraivaaja kylläkin joutuu tekemään ”ilmaista työtä” tämän vuoksi , lisäksi maaston jyrkkyys vaikeuttaa muutenkin sen suoritusta.

    Metsuri motokuski 30.4.2014, 14:32

    Olen ihmetellyt monesti samaa. Ainakin noissa raivuu hommissa on ajallisesti verrattuna mennyt kohtuuttoman paljon aikaa sellaisila kuvioilla joissa on mäkiä tai sitten laaksoja keskellä kuviota. Tuntuu välillä että palsta ei lopu koskaan ja kartan perustella kuivio ei ole kuin 2- 3 ha.

    Muistan kun eräs urakoitsija jolla olin töissä aliurakoitsijana kävelin Garminin kanssa kaikki raivuu kuviot lävitse. Ko herralla oli maksajan kanssa poikkeuksellisesti väittelyt kuvion koosta. Minä kyllä sain korvauksen aina karttatiedon mukaan.

    Svedu Petteri 30.4.2014, 22:15

    Jos mennään vaakasuunnassa 100 m ja pystysuunnassa 20 m, on rinteen pituus maata myöten 102 m. Ero ei ole merkittävä. 10% ero vaatisi jo 46 m nousua 100 m vaakamatkalla. Esim. Himoksen jyrkimmissä rinteissä laskua on kesmimäärin 27 m sadan metrin matkalla. Harvemmalla koko metsä on todella jyrkkää rinnettä. Muutaman prosentin eroja voi tulla pinta-aloissa eri tavalla mitaten, mutta ei mitään suuria eroja.

    putte 1.5.2014, 08:40

    http://kansalaisen.karttapaikka.fi/asetukset/asetukset.html?e=569643&n=7346062&scale=4000&tool=siirra&width=1000&height=1000&feature=ktjraja&showSRS=EPSG:3067&lang=fi

    Jos tuo sattumanvaraisesti Itä-Lapista valittu karttalinkki sattuu aukeamaan, siinä nousua n. 20m sadalla metrillä. Lieneekö tuota jyrkemmät rinteet enää tehollisen metsätalouden piirissä mitenkään, kun puuta on riittävästi saatavilla helpommistakin paikoista.

    Berza 1.5.2014, 08:55

    Kannattaa katsoa Retkartasta myös Kolilta Pielisen vastarantaa klo kahden suuntaan, löytyy Sarkkila, Märäjälahti jne. Kyllä nämä on kaikki metsätalouden piirissä olevia vaaroja.

    Timppa 1.5.2014, 10:09

    Vähän asian sivusta.
    Minulla on käsitys, että puitten kasvu sopivan jyrkässä rinteessä laskettuna vaakasuoralle projektiolle on suurempi kuin tasamaalla. Etenkin alarinteen puut kasvavat paremmin. Syynä voi olla tietysti kosteusolot. Voi olla lisäksi myös niin, että puut pyrkivät saamaan latvansa samalle tasalle ylempänä olevien kanssa ja siksi kasvavat keskimääräistä voimakkaammin. Luonnollisestikin myös aurinkoa tulee rinteisiin enemmän.

    Mahtaako olla tutkimuksia asiasta?

    putte 1.5.2014, 11:55

    Timppa:
    >>Minulla on käsitys, että puitten kasvu sopivan jyrkässä rinteessä laskettuna vaakasuoralle projektiolle on suurempi kuin tasamaalla. …<<

    Yritin etsiä Metlan julkaisuista, mutten löytänyt. Muistelen joskus lukeneeni – vastoin käsitystäsi – että kaltevuus kokonaisuutena keskimäärin vähentää kasvua. Uskon kuitenkin, että etelärinne lämpöisenä paikkana tuottaa keskimääräistä paremmin. Rinteen alla kilpailuvaikutus lisää puiden pituutta, mutta tuskin kuutioita ellei ravinteisuus ole rinnettä parempi.

    Vaikka rinne lisäisikin kasvua, en laskisi sille mitään arvoa, koska korjuulle ja kulkemiselle aiheutuva haittatekijä on kuitenkin kymmenin verroin lisätuottoa suurempi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)
1 2