› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän ravinnetalous

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 10 11 12
  • metsänvartija 15.7.2014, 14:55

    Muokkaus-päätehakkuu, yksinkertaisin malli.

    Muokkaus-viljely(luontainen uudistaminen-raivuut-päätehakkuu. Jo monen kerran…

    Paljonko noissa esim. pelloilla, pientareill kasvavissa ruohoissa ym. on ravinteita ja mitä ravinteita?

    Ainakin niittämättömät pihat kasvaa hyvin ruohoa.

    Niitäkin pystyy kantamaan lisäravinteeksi, trimmerillä nurin, saaviin ja taimen ympärille.

    suorittava porras suorittava porras 15.7.2014, 14:59

    lainataan:

    ”Boori on tulevaisuuden niukkuushivenravinne joten joudumme varmasti aikaa myöten sen tosiasian eteen ettei sitäkään kyllä metsiin levitellä.”

    ..ja vastataan;

    Niukkuusartikkeli tai ei , on booria hyvä lisätä maahan puiden kasvuedellytyksiä parantamaan . Ravinteiden /boorin huuhtoutuminen mäkisillä mailla ja muinaisen kaskiviljelyn kielteiset vaikutukset maaperän viljavuuteen nimeneomaan boorin poistumisen takia aiheuttavat tarpeen lisätä ko hivenravinnetta maaperään alueilla , joilla siitä on niukkuutta.

    Osittainhan lannoittamalla korjataan vain ”ryöstöviljelyn ”
    tuloksia . Kasvualustan ravinnetilan täydentäminen on jäänyt aikoinaan tekemättä . Lannoitteista on turha rakennella mörköjä mieleensä . Maahan on ainoastaan palautettava ne ravinteet , jotka sieltä ovat kulkeutuneet pois sadon mukana . Sama pätee olipa kyseessä puu tai vilja. Ph:n saaminen kohdalleen puolestaan saattaa vaikeasti liukoiset jo maaperässä valmiiksi olevat ravinteet kasvien /puiden kasvun kannalta käyttökelpoiseen muotoon. Kun ph on kohdallaan vältytään turhalta lannoittamiselta. Kaikki toimenpiteet on kuitenkin parasta tehdä tarkan ravinneanalyysin perusteella . Boorin puuttumisen tosin huomaa jo usein ilman analyysejäkin.

    metsänvartija 15.7.2014, 15:26

    Kun MV oli vanhojen (1920-luvulla jo Euroopassa käyneiden) metsänhoitajien jäljellä, niin esim.Itävallassa harvennushakkuita tehdessä latvat katkottiin n. 1 m palasiksi jotta maatuminen alkaisi nopeammin.

    Tätä MV on käyttänyt Suomessa niin että valiorungon (siis priimalaatuinen päävaltapuu) ympärille kasataan raivausjätteet ja ne katkotaan tarvittaessa.

    Samalla 1,5 litran purkista NPK;ta (vanhoja varastoja varusten aikakaudelta) vähän extra-poweria valiorungolle.

    jees h-valta 15.7.2014, 19:06

    Ms200, suurista kaupallisista oli kyse eli olennaisista. Ja määrästähän se tietty on myös kiinni. Lepikostakin saattaa tuhansina kuutioina saada vaikka mitä joten määrälläkin on merkitystä mutta aika tarkka yleispätevä tuo yksikkö/kiintokuutiosta kuitenkin on. Jopa yllättävän tarkkaan laskettu metsäteollisuudessa mitä sen mo-raasun niistä kalikoista pitää saada. Ollaanhan vain perusraaka-aineen luontaisilla lähteillä. Siksi kyllä kummastuttaa kovat ylihinnat ainakin näillä selkosilla metsäpalstoista. Myös turhien kulujen kasvatus on tuiki tarpeetonta. Ostaa silläkin rahalla lisää kasvatettavia niin saa pidemmän päälle paremmin tiliä. Tukkia en todella pyri kasvattamaan vaan jokusia kymmeniä hehtaareja sellaisiakin on sivussa lipsahtanut.
    Ei oikein tahdo tällä hakkuuvauhdilla edes vähetä kun toisaalta kerkiää varttua lisää.

    Puun takaa 15.7.2014, 21:14

    Olen ms200 kanssa samaa mieltä, ettei Jessen logiikka tahdo mennä millään meikäläisenkään ymmärrykseen.
    Nyt kun olen itse sen käytännössä kokenut, että koivikon saa nykymenetelmillä kasvatettua 30 vuodessa tukkipuu-päätehakkuuseen, en yksinkertaisesti ymmärrä, että samat puut pitäisi myydä neljä kertaa halvemmalla kuutiohinnalla.

    jees h-valta 15.7.2014, 23:07

    Eihän tuolla kasvulla kuin puuntakunen kertoilee kannata koivikon tukinkasvatusta laistaa kun hintakin on koko ajan kovaa vauhtia tasimassa havun kaas. Mutta esim. täällä ei koivun tukkimarkkinat ole kummoiset joten kaksi kertaa kuitu-a tuossa ajassa tuo tuohta ja kelpaa kuin häkä. Se AIKA puuntakunen, muista nyt sinäkin se!
    Ja se ihmisen rajallinen on se toinen josta tulee silloin tällöin muistutettua.
    En käsitä teidän hurskasteluanne, en sitten pätkääkään.
    Jos minä teen kuidusta eläissäni massoilla tiliä se ei sulje myöskään jälkipolven tukin kasvatusta minnekkään. Suurin osa metsätuloistani kuitenkin edelleen kuten varmaan monen muunkin tulee kuidusta. Hävettäähän se, ymmärrän vaikken ymmärräkkään!
    Minä olen vain niin per…een hävytön tapaus.

    jees h-valta 15.7.2014, 23:56

    Ja vielä ihan uuden vuorokauden uusi raikas ja ystävällinen neuvo teille huippuasiaatuntevat metsänkasvattajat:
    Seuratkaa ja miettikää mihin suuntaan tätä metsätalousmaatamme ollaan isoissa klustereissa polkemassa. Toiseksi vaakakuppiin:
    Miettikää mitä jatkuvana tasaisena on jo ainakin kolme vuotta valitettu kautta koko suomen metsätalousalueet. Eli. Tukin, varsinkin kuusitukin jatkuva ylitarjonta joka vain pahenee. Monestakin syystä.
    Yksi kuten omissanikin on tämä lisääntyvä tuhojen tuoma lisätarjonta normaaliähkyn tykö. Mitä on mielestänne rdamaattisesti muuttumassa?
    Vastaan omasta puolestani ettei mikään.
    Ja kysyn vielä mikä on siinä pahaa jos minun metsästäni lähtee tuhat mottia kuitua saadakseni saman tilin kuin teidän kolmesataa mottia tukkia?
    Ikävä kyllä myös puunostajat ovat aivan yhtä ”jumissa” kuin tekin. Kun tarjoan leimikkoa joka on kuituvaltainen he pahoittelevat kun tukkia löytyy niin vähän. Vaikka itse tietoisesti niin teen. Jopa tulevia h-haavikoiden massoja on alettu tukittamaan jo vaikka en ole edes pyytänyt. Kait tässä kiitollinen ja nöyrä pitäisi olla.

    Gla Gla 16.7.2014, 04:31

    Markkinatilannetta ei pidä kovin lyhytjänteisesti katsoa. Eihän puulajivalintaakaan tämän hetken tilanteen mukaan tehdä.

    jees h-valta 16.7.2014, 08:37

    Glalta vosi kysyä että minkähän mukaan se sitten tehdään?
    Olen vain ollut huomaavani että sen valinnan taitaa tehdä aivan joku muu pääasiassa kuin metsänomistaja. Ja AINA sama puulaji. Lähes.

    Pete 16.7.2014, 09:34

    Voiko jeessi vielä avata rautalangasta vääntäen tämän euron kasvatuspalkkion? Ja miten se suhtautuu aikaan? Miten puut kannattaa myydä 30v kiertoajalla kuituna kun 20v lisäkasvatuksella puuta kertyisi 150-200 mottia enemmän ja suurin osa olisi tukkia?

    Kuusitukin ylitarjonnasta ei minun mielestäni kannata kovin paljon ahdistua kun siitä ei näy mitään normaalista poikkeavaa merkkiä. Sitäpaitsi ihan oikeasti kuusitukin hakkuut ovat kestävyyden rajoilla suuressa osassa Suomea. Ihan samalla tavalla muittenkin puutavaralajien osalta markkinassa on aika-ajoin tukkoisuutta. Tuotanto ja maailma on menossa minun mielestäni siihen suuntaan, että havupuun (tukki ja kuitu) kysyntä kasvaa. Miten jeessi on päässyt tasan toiseen johtopäätökseen?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 10 11 12