Keskustelut Harrastukset Metsänhoito lisää marjasatoja

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
  • Metsänhoito lisää marjasatoja

    Itä-Suomen yliopiston väitöstutkimus kertoo, että harvennushakkuilla voidaan lisätä sekä mustikan että puolukan satoa.
    Avohakkuun seurauksena mustikkasadot romahtavat, mutta puolukka marjoo erittäin hyvin uudistusaloilla.

    Tutkimuksen mukaan tuoreet ja kuivahkot kankaat ovat satoisimpia mustikkamaita. Eniten mustikoita on uudistuskypsissä, harvahkoissa metsissä.

    Puolukka on harvojen ja valoisien mäntykankaiden laji. Kasvupaikoista kuivahkot kankaat ovat parhaita puolukkamaita.

    Marjoja kerätään runsaasti sekä omaan käyttöön että myyntiin. Metsänomistajat haluavat ottaa myös marjasadot huomioon metsänkäsittelyssä.

    Väitöskirja tarkastetaan ensi perjantaina Joensuussa.

    STT

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    Harventamattomassa metsässä usein vain sieniä ja samalia.Aukkoihin meiläpäin pukkaa vadelmaa yllin kyllin,ainakin varsia,miehemmittaisia.Mustikka,maat kyllä vähentyneet,parhaat sekametsässä,joita vähemmän nykysysteemillä tullut.

    suorittava porras suorittava porras

    Hyvät marjasadot vaativat myös nykyistä tehokkaampaa taimikoiden kunnostamista . Maa on useasti mahona marjojen suhteen tarpeettoman kauan , kun ylitiheän puukasvuston varjostusvaikutus alkaa jo taimikkoasteella . Kun metsässä on valoa , on myöskin marjoja .

    Metsuri motokuski

    Voisko vetää sen johtopäätöksen että jos metsässäsi ei ole marjoja niin metsänhoito ei ole oikeanlaista ? Jotenkin olisin kallistumassa siihen suuntaan. Tai ainakin niin, että hyvin hoidetuissa metsissä on myös marjoja.

    Visakallo Visakallo

    Kyllähän se Metsuri motokuski näin tuntuu olevan.
    Metsieni hoito on ollut kuin luontopiipertäjien pahinta painajaisunta, mutta marjastajia niissä on ollut monin kerroin lähistön luomu-metsiin verrattuna.

    jees h-valta

    Helpoimmat puolukkasadot olen korjaillut viimevuosina hybridihaavikon alta pohjois-satakunnan tiluksilla. Maa mätästettiin myös hyvin ennen taimetusta. Nyt ne mättäät on yleensä ollut punaisenaan puolukkaa.
    Ne ovatkin niitä joihin metsäkeskus ei missään nimessä hyväksynyt muuta kuin männyn istutuksen. Kun nyt olen oman tieni kulkija siellä kasvaa nyt kolme-neljämetrinen h-haavikko. Vaikka sen ei pitänyt sopia ollenkaan. 2011-2012 istutettuja aloja. Kasvaa kovimmin mitä minulla on missään tähänastisissa kasvanut.

    Rane

    Eli Jessen kokemuksista voimme päätellä että Metsurimotokuskin hypoteesi ei pidä paikkaansa?

    Gla Gla

    Suorittavan vertaus ylitiheän ja valoisan välillä on hiukan karkea. Monesti valoisa metsä on myös heinittynyt, eikä siellä juurikaan marjoja ole. Näin esim. monet mt-paikalla kasvavat männiköt.

    rekkamies

    Meillä kahteen kertaan harvennettu, kerran lannoitettu Kemiran tuotteilla 60v mt kankaan männikkö antaa tosi hyviä mustikkasatoja.
    Vadelmaa löytyy muokatuilta uudisaloilta, ei tosin ole metsänuudistajan toivoma kasvi taimikossa.
    Puolukkaa löytyy aukkojen laitamilta, kyllä talousmetsistä marjoja löytyy.

    Pinsiön vaari

    Kahvirinkin metsänmuokkaaja kertoi laikuttaneensa sellaista aluetta joka oli raivattu ennen päätehakkuuta ”pitkään kantoon”. Maanomistaja oli halunnut että kanalinnuilla olisi pesintään näkösuojaa. Aika lailla oli nämä tapion pöytää tai sateenvarjoa muistuttavat ”kannot” työtä haitanneet. Mutta hakkuun jälkee alueella oli säilynyt mustikkaa yllättävän paljon. Ja se oli nopsaan täyttänyt myös aurinkoa saaneita paikkoja. Tietysti yksittäistapaus mutta saattaisi toimia sopivissa kohteissa.

    Paljon en ole metsää lannoittanut. Mutta joskus muutamin paikoin ”lihotuslannoituksia” 7-10 vuotta ennen päätehakkuuta. Selvästi puolukkasadot niillä paikoin ovat hyötyneet ja vaikutus jatkuu pitkään.

    Visakallo Visakallo

    HS:n mukaan mustikalla on tänä vuonna ennätyskukinta.
    Neliömetrin alalla on laskettu olevan jopa tuhat kukkaa.
    Toivotaan ettei yöpakkaset ja raakilevaiheen mahdollinen kuivuus vie hyvää satoa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)