› Keskustelut › Metsänhoito › ”Metsänhoitotöiden ajanmenekistä”/8 kysymystä

Esillä 3 vastausta, 101 - 103 (kaikkiaan 103)
1 2 3 … 9 10 11

  • ”Metsänhoitotöiden ajanmenekistä”/8 kysymystä

    Lähetetty: 28.4.2025, 08:26

    Kyseiseinen artikkeli löytyy Metsälehti Makasiinista 3/2025. Asiaan paneuduttu huolella ja juttun antia voi suositella lämpimästi sovellettavaksi käytäntöön alleviivaten toimenpiteiden ajoitusta aikaikkunan etureunaan, kenties jopa vielä ”naksun ” verran aiemmas.

    Artikkelin ohjeilla saadaan taimikot kasvamaan kohtuullisin kustannuksin suoraan  kiinnostaviksi ensiharvennusmetsiksi, joissa puusto on täystiheä ja järeydeltään riittävän kookasta kannattavaa korjuuta ajatellen. Lisäporkkanana 2-5 vuotta lyhempi kiertoaika. Noita lukemia voi pitää kokemuksieni perusteella jopa alakanttiin esitettyinä. Huonolle hoidolle jääneiden kohteiden kiertoaika on usein jopa 10 vuotta pidempi puhumattakaan saannosta ,joka jää helposti puoleen hoidettuun verrattuna.

    Metsälehdeltä hyvää työtä. Siitä iso kiitos!

    Tekijä
    suorittava porras suorittava porras
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nuakka 7.5.2025, 19:31

    Mistähän ne raivaajat löytyy 2-4 kertaan raivaamaan kaikki mikä vähänkin orastuu ja vielä pienessä aikaikkunassa juuri kasvuunlähdön jälkeen? Ja sama homma uudelleen syksyllä tai viimeistään seuraavana keväänä. Rehevillä mailla tärkeämpää on kasvattaa kuusikko hieman tiheämpänä loppuun asti heinittymisen/vesoittumisen välttämiseksi(tiheyteen kuuluu myös maltilliset ajourat,erityisesti risteykset) ja uudistaa aukko mieluummin samana vuonna.

    suorittava porras suorittava porras 7.5.2025, 21:29

    Raivaajat löytyvät omatoimisista metsänomistajista , jotka tekevät työn silloin ,kun työ on vielä helppo toteuttaa. Keino josta ,kerroin ,minimoi versojen syntymisen ja vähentää työmäärää koko kiertoajan puitteissa. Ei liene mieleästä kasvattaa supervesakoita ,joiden raivauksissa kuluu kokonainen viikko hehtaaria kohti. Monilta loppuu usko ja työ jää tekemättä. Pieninä annoksina useampaan kertaan on paljon parempi vaihtoehto.

    Tärkeintä kuitenkin on saada istutetut taimet juurtumaan hyvin ja taata keskeytymätön kasvu. Lehtipuiden alle kuihtuneita taimikoita on tuotettu tähän mennessä jo tarpeeksi. Ainoa toimiva keino on ,että vesakon ei anneta missään vaiheessa kehittyä etukasvuiseksi. Siksi raivaukset on toteutettava nykyistä tiiviimpään tahtiin taimikon kehityksen alkuvaiheessa. Tämä säästää työpäiviä myöhemmin. Saattaa säästää jopa puolet työajasta koko kiertoajan kuluessa ja metsä pysyy varmasti kunnossa.  Hoitorästejä ei pääse syntymään. Niissähän sitä aikaa kuluu ja niukkuus työvoimasta korostuu.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 8.5.2025, 07:54

    Jos ajattelee että tekee 7-vuotiaana verrattuna 4-5-vuotiaana niin se ei ole koskaan lisännyt työaikaa. Jos veloilla on taipumus kuolla kuivuuteen niin se tapahtuu myös vähän myöhempään tehtynä. Jos ei, ole varhain tehty perkaus lisää kiertoajan työmäärää, niinkuin suorittava itse sanoi, että 7-vuotiaaksi pitäisi olla jo 3 raivauskertaa tehtynä. 4-5vuotias taimikko kehittää kosteammilla ja kuuselle soveltuvilla paikoilla supervesakoista, joista ei pääse enää eroon kun vesat supistavat kuusen alaoksia eikö kuusi pääse levittäytymään enää niiden päälle. Kun kuusi 7-v kuusen alaoksat levittäytyy kantojen päälle, isojenkin kantojen vesomiskyky supistuu voimakkaasti valonpuutteessa. Lehtipuut syntyy mättääseen lähelle kuusia. Niiden haitallinen vaikutus on maksimaalinen kun vesat 5 kertaistuvat siinä ihan liki. On tärkeää, että saadaan myöhemmällä täsmäiskulla varjostettua pois.

Esillä 3 vastausta, 101 - 103 (kaikkiaan 103)
1 2 3 … 9 10 11