› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänhoitotöiden ajoitus ja juurikääpä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2

  • Metsänhoitotöiden ajoitus ja juurikääpä

    Sent on: 24.1.2024, 15:17

    Merkitty: 

    <p>Mikähän on viimeisin tutkittu tieto aiheesta kuusikon metsänhoitotyöt ja juurikääpä? Vaikuttaa hyvältä idealta ajoittaa hoitotyöt pakkasen ajalle jolloin juurikäävän itiöitä ei ole ilmassa. Mutta kuinka kauan sahattu pinta on altis itiöille? Entä jos hoitotyöt tekee ihan viimeisillä pakkasilla, eivätkö itiöt sitten mene kantoon kun ilma lämpenee? Entä kesäaikaan tehtävä päätehakkuu – siinähän paljastuu valtavasti pintaa ja juurakkoa. Eikö juurikääpä pääse niiden kautta maahan jäävään juurakkoon ja tartu sieltä uusiin taimiin?</p>

    Tekijä
    samuli.reijula@helsinki.fi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 24.1.2024, 18:15

    Ei ole missään koskaan tullut esille, että ep- korjuussa käytettäisiin kantosuojaa. Sulakorjuu on siinä tietysti riski. Pystykaupoissa firmoilla tökötin käyttö on pakollista, hallittua ja valvottua. Päätehakkuilla ei paljastu ”valtavasti” mitään.

    samuli.reijula@helsinki.fi 24.1.2024, 18:39

    Jos kuusikon päätehakkuussa käy ilmi että lahoa on paljon, sanotaan ettei ole mitään järkeä uudistaa kuuselle koska maassa oleva juurikääpä tarttuu suoraan taimiin. Kesäaikaan tehdyssä avohakkuussa tulee esiin juurakkoa ja jos kantoja ei käsiteltäisi, kai ne juurikäävän itiöt niihinkin tarttuisivat. Kysyin että onko tutkimusnäyttöä siitä etteikö tuollaisessa tilanteessa juurikääpä menisi kantoihin ja leviäisi uusiin taimiin. Tästä on varmasti paljon mielipiteitä mutta kaipasin nimenomaan tutkittuja tuloksia.

    samuli.reijula@helsinki.fi 24.1.2024, 18:42

    Yksittäisen metsäomistajan voi olla vaikea tehdä tästä luotettavia havaintoja pelkästään jo siksi että aika käsittelyn ja sen (lahoon liittyvien) vaikutusten havaitsemisen välillä on monta vuosikymmentä.

    Nostokoukku 24.1.2024, 19:23

    Jo 80-luvulla on tutkittu, että juurikääpä leviää myös pienten raivauskantojenkin kautta. Samoin energiapuuhakkuissa. Erityisesti mäntytaimikot ovat vaarassa saada tyvitervastaudin. Asiasta ei ole juuri keskusteltu, koska raivaussahaan ja energiapuukouriin ei ole ollut toimivaa torjunta-aineen levitykseen sopivaa laitteistoa. Avohakkuulla syntyy, kuten aloittaja totesi, valtavasti sopivaa pintaa itiöille. Lisäksi tulee aina ruhjoutuneita juuria ja hylkyleikkoja mihinkä torjunta-ainetta ei levitetä. Juurikäävän leviäminen on yleistynyt siirryttäessä teollisuuden tarpeiden mukaan myös kesäaikaiseen korjuuseen. Lukella asiaa on tutkinut mm. Tuula Piri.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.1.2024, 19:28

    https://metsainfo.luke.fi/fi/cms/opas/tuhonaiheuttajaluettelo/juurikaapa-2

    On kai niin että jos kannot ehtivät kuivua talvella tehdyn hakkuun jälkeen riittävän kauan ennen kuin juurikäävän ilmavälitteinen itiölevintä alkaa keväällä, tartuntoja ei tule. Tarkkaa läpimittaa ei kai osata havupuille antaa minkä kokoisia taimia olisi turvallista kaataa itiöaikaan ilman kantokäsittelyä. Jos siis kesäaikaan tekee hoitoa tai hakkuutyötä havupuilla eteläisessä osassa maata, riski on aina olemassa.

    Jos juurikääpä on maassa valmiina, on suositeltavaa vaihtaa puulajia jos se on mahdollista. Jotkut uudistavat laikuittain niin että saastuneille kohdille tulee lehtipuuta ja puhtaille kohdille havupuuta. Puiden juuristot ovat laajat, joten tämä estokeino ei ole varma. Tautia hillinnee ja kasvupaikan puhdistusta nopeuttanee sienitaudilla saastuneiden kantojen poisto ja muualle vienti.

    Metsäntutkimuslaitoksessa alan pioneeri oli Kari Korhonen, siis eri henkilö kuin VMI:n johdossa nykyään toimiva nuorempi Kari.

    mehtäukko 24.1.2024, 19:58

    Nostokoukku toi uutena hylkyleikkojen saastumisesta leviämisen,- en uskoisi siihen. Laikuittain uudistamiseen en lähtisi. Jos jostain syystä lipsahtaa, koko homma valuu tyhjiin.

    Nostokoukku 24.1.2024, 20:27

    Juurikäävän saastuttamilta alueilta nostettujen kantojen on todettu levittävän kääpää vielä varastopaikaltaan, erityisesti varaston alimmat kosteana säilyvät kannot. Mikseipä sitten metsään maaperän kosteuteen usein havukerroksen alle jääneet hylkyleikotkin. Kääpä on hyvin sitkeä. Jo 15 mm paksu juurenpätkä saattaa säilyttää lisääntymiskykyisen sienen jopa 6 vuotta. Kannonnosto ei täysin poista tautia. Aina jää juuria ja nostamattomia kantoja. Paras torjuntakeino on ajoittaa hakkuu tai raivuu talviaikaan tai ainakin vuodenaikaan jolloin keskilämpötila on alle + 5 astetta ja käsitellä kannot. Kaikki tyvilaho ei ole juurikääpä. Myös mesisienet lahottavat kuusen tyviä ontoksi. Tämä laho ei kuitenkaan nouse niin korkealle kuin juurikääpä.

    Gla Gla 24.1.2024, 21:29

    Kannon nosto ei tosiaan poista tautia, mutta järein osa juuristoa poistuu, joten jäljelle jäävät lahoavat nopeammin kuin nostamaton kanto ja siten alan puhdistuminen nopeutuu. Edellyttää toki, ettei siellä kuusta kasvateta, joka ylläpitäisi juurikääpää.

    Suositukset kesäaikaisen käsittelemättömän kannon koosta on pienentynyt vuosien mittaan. Vanhoihin suosituksiin taitaa olla vaikuttanut muut syyt kuin tieto. Riski perustunee siihen, että pienemmässä puussa on pienempi juuristo, joka puun kaatamisen jälkeen lahoaa suurta nopeammin. Ehkä pieneen kantoon itiötkin tarttuu epätodennäköisemmin kuin isoon.

    Itse en näe syytä raivata minkään kokoisia havupuita kesällä. Käytännössä lehtipuustonkin raivaus tulee tehtyä talvella, koska seassa on kuitenkin myös havupuita.

    samuli.reijula@helsinki.fi 24.1.2024, 21:44

    Kiitos kaikille vastauksista!

    Ola_Pallonivel 25.1.2024, 14:43

    Itse keskityn niihin asioihin, joihin voin itse vaikuttaa. Heinäkuussa enää raivaa, vaan nautin lomasta. Havupuut raivaan pakkasen aikaan.

    Tienpenkat/ojat raivaan syksyllä. Kymmeniä vuosia on ollut sähkölinja rajalla, ei ole maa saastunut.

    Aukot syntyy edelleen kesällä. Luotan, että lääke ongelmaan löytyy tulevaisuudessa. Eli jos nyt uusi aukko saastuu, tartunta pystytään hoitamaan tulevaisuudessa kemiallisesti.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
1 2