› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänkasvatus Etelä-Lapissa

  • Tämä aihe sisältää 14 vastausta, 9 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten jpjulkujpjulku toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
1 2

  • Metsänkasvatus Etelä-Lapissa

    Lähetetty: 28.1.2026, 11:54

    Merkitty: 

    Tuli myyntiin Etelä-Lapista ihan mielenkiintoinen tila. Alueelle tyypilliseen tapaan noin puolet tilasta on kangasta ja puolet turvemaata, joka on metsäarviossa merkitty kitumaaksi (räme). Kangasmaat ovat lähes kokonaan VT-tyyppiä ja 04-luokkaa. Ikää puustolla 120-160 vuotta. Puuta kuvioilla 120-150 m3 / ha. Nämä ovat tietenkin heti hakattavissa ja muuta etenemistapaa niiden osalta vaikea nähdäkään. Mutta mitä sitten noiden hakkuiden jälkeen? Ihan hetkeen ei positiivista kassavirtaa ole luvassa. Turvemaan kuvioilla puustolla on ikää 70-100 vuotta, ja puusto keskimäärin 02-luokkaa. Kuvioita ei ole ojitettu, ja ne olisi suht helposti ojitettavissa omalla kalustollakin. Olisikohan tällä puun kasvuun olennaista vaikutusta, jos vaikka samassa yhteydessä lannoittaisi tuhkalla tai PK-lannoitteella? Ja tähän jos yhdistää vielä ilmastonmuutoksen. Olisiko yhdistelmällä ojitus&lannoitus&ilmaston lämpeneminen olennaista vaikutusta. Puilla on kuitenkin jo melkoisesti ikää, vaikka männyllä iällä ei taida olla niin paljon merkitystä kuin kuusella. Voisiko näille turvemaakuvioille olla kannattavaa istuttaa alikasvosta kuusella? Jos ottaisi taimia esim. 200-300 km eteläisempää kantaa. Taimet saisivat freshin alun ”parannustoimien ja ilmastonmuutoksen jälkeiseen aikaan”. Kassavirtaan nämä toimenpiteet eivät taitaisi hakkuiden kautta enää ehtiä vaikuttamaan omalla eliniällä, mutta olisihan tila hieno saada parempaan kasvuasentoon.

    Tekijä
    jpjulku jpjulku
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jpjulku jpjulku 29.1.2026, 13:51

    Olenko onnistunut tekemään palstan ainoan avauksen, joka ei saa yhtään kommenttia?:)

    Avaukseen liittyen aloin myös pohtimaan, miksi  jo Kuusamon korkeudella kuuset ovat valtaosin suippomuotoisia siperiankuusia? Onkohan niillä paljon kasvussa eroa euroopankuuseen verrattuna? Onkohan tykkylumi ylitsepääsemätön ongelma euroopankuusella pohjoisessa? Jotenkin nuo siperiankuuset vaan näyttävät aika onnettomilta.

    Kahlschlag Kahlschlag 29.1.2026, 14:23

    Et ole.🙂

    Itse en keskistä Suomea korkeammalta ostaisi metsää, eli esim. en Kainuusta. Syynä huonompi kasvu ja huonommat metsäpohjat, VT:tä paljon. Puumäärä/ha metsissä myös huonompi kuin etelämmässä. Pohjoisen vaara-alueilla lumituhot yleisiä, jos metsä yli 200 m merenpinnasta.

    Kun kaupittelin vuosia sitten varttuneen kasvatusmetsän harvennusta, puuta silloin ehkä 250 m3/ha, Kuhmo Oy:n ostaja sanoi, että Kainuussa sellaisessa kohteessa olisi ollut n. 160 m3/ha puuta. No en silloin myynyt Kuhmolle enkä muillekaan, vaan pari vuotta sitten toiselle ostajalle, kun kuviolla oli puuta 300 m3/ha.

    jpjulku jpjulku 29.1.2026, 15:28

    Onhan metsän kasvussa paljon eroa, mutta niin on myös palstojen hinnoissa. Ja miten paljon sitä kasvueroa on huomioiden ilmastonmuutoksen suurempi vaikutus mitä pohjoisemmaksi  mennään. Ja miltä osin eroa on vielä kavennettavissa esim. vesitalouden parantamisella ja lannoituksella. Pohjoisen metsissä on yhä aika paljon ojittamatonta potentiaalista metsänkasvatusaluetta, enkä puhu nyt suoranaisista joutomaista. Ja sitten vielä puiden genetiikka. Pohjoisessa metsiä on valtaosin uudistettu siemen- ja ylispuiden avulla. Kun ilmasto on muuttunut, nämä historialliset puukannat eivät ehkä enää edustakaan optimia. Jos käyttäisi Etelä-Lapissa esim. kainuulaista taimikantaa?

    Juniori Juniori 30.1.2026, 13:00

    Itse välillä katselen Lapin Metsätiloja uteliaisuudesta, tila pitäisis saada edullisemmin mitä puuston arvo on että houkuttaisi ostaa. Ellei huippu kuusen kasvupaikka Lounais-Lapissa.

    Laihat pohjat tarjoaa aika laihoja tuottoja vaikka oltaisiin Etelä-Suomessa.

    Samat ajatukset genetiikasta. Jalostettuun, napsun verran eteläisempään kantaan vaihto.

    Toisaalta avohakkuut alueilla missä puun kiertoaika on luokkaa 150 v. tuntuu vähän pöljältä maan käytöltä. Tottakai se on maanomistajan asia miten omaa metsäänsaä käsittelee. Jos tämä kohde Lounaan suunnassa tai Ranua niin vamaan mahdollista päästä vielä kohtalaisen järkeviin, Kuusamoa parempiin kiertoaikoihin.

    Kokenut kaiken tietää 30.1.2026, 17:30

    Kannattaa ostaa, jos ei usko golf- virran hiipuvan. Tosin huonommilla pohjilla siellä se kasvu on sen verran heikompaa, että moni etelän intensiivikasvatukseen tottunut ylisijoittaa hoitotoimiin helposti. Mutta 80 luvun opit tuolla saa kyllä samoin jo heittää romukoppaan, on se kasvu pohjoisessakin jo niin paljon kovempaa, kuin mihin silloin oli totuttu. Ja puulle on ostajiakin, ei vain ottajia kuten 20 vuotta sitten.

    jpjulku jpjulku 30.1.2026, 21:48

    En usko että kiertoaika Etelä-Lapissa on enää yli 100:aa vuotta. Luulen että Lapin metsissä on paljon historiallista painolastia lähtien puiden genetiikasta ja ulottuen myös metsänkasvatusmenetelmiin. Lappiin on rakennettu niin paljon puuta käyttävää teollisuutta, ettei ostajista pitäisi olla pulaa. Meri-Lappi tietenkin olisi järkevin sijainti metsätilalle, mutta jotenkin se seutu ei niin viehätä virkistyskäytön vinkkelistä. Ja toki sillä suunnalla tilat ovat kalliimpiakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.1.2026, 22:13

    Metsätila ja mökki jota voisi talvisin vuokrata turisteille ja kesäisin itse käydä metsätöissä ja virkistäytymässä olisi kiva. Mutta ne ötökät kesäisin! Sieltä taitaa puuttua vielä pääosin hirvikärpäset ja punkit mutta ne muut… Kevät ja syksy olisivat aikaa jolloin pystyisi oleskelemaan. Vaikka vuodet ja alueet ja säät vaihtelevat, Lappi saattaa olla etelästä tulleelle haasteellinen paikka kesällä.

    jpjulku jpjulku 30.1.2026, 22:29

    Juuri noin! Minulla on mökki Utsjoella, ja siellä siivekkäitä on murto-osa siitä mitä Savon mökillä. Onhan niitä jossain tuulensuojalla jängällä tai puron varressa varmaan paljon, mutta ei tule sellaisilla kohdin liikuttua.

    Metät kunnossa! 1.2.2026, 03:05

    Kuulun siihen porukkaan joka epäilee Golf-virran hiipumista. Rovaniemen olosuhteet siinä tapauksessa Hartolaan vuosisadan loppuun mennessä. Lämpösummasta lähtee kolmannes. Toivottavasti ei.

    Visakallo Visakallo 1.2.2026, 05:57

    Ei muuta kuin lisää energiapuuta kasvamaan täälläpäin!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
1 2