Metsänkasvatus Etelä-Lapissa

Tuli myyntiin Etelä-Lapista ihan mielenkiintoinen tila. Alueelle tyypilliseen tapaan noin puolet tilasta on kangasta ja puolet turvemaata, joka on metsäarviossa merkitty kitumaaksi (räme). Kangasmaat ovat lähes kokonaan VT-tyyppiä ja 04-luokkaa. Ikää puustolla 120-160 vuotta. Puuta kuvioilla 120-150 m3 / ha. Nämä ovat tietenkin heti hakattavissa ja muuta etenemistapaa niiden osalta vaikea nähdäkään. Mutta mitä sitten noiden hakkuiden jälkeen? Ihan hetkeen ei positiivista kassavirtaa ole luvassa. Turvemaan kuvioilla puustolla on ikää 70-100 vuotta, ja puusto keskimäärin 02-luokkaa. Kuvioita ei ole ojitettu, ja ne olisi suht helposti ojitettavissa omalla kalustollakin. Olisikohan tällä puun kasvuun olennaista vaikutusta, jos vaikka samassa yhteydessä lannoittaisi tuhkalla tai PK-lannoitteella? Ja tähän jos yhdistää vielä ilmastonmuutoksen. Olisiko yhdistelmällä ojitus&lannoitus&ilmaston lämpeneminen olennaista vaikutusta. Puilla on kuitenkin jo melkoisesti ikää, vaikka männyllä iällä ei taida olla niin paljon merkitystä kuin kuusella. Voisiko näille turvemaakuvioille olla kannattavaa istuttaa alikasvosta kuusella? Jos ottaisi taimia esim. 200-300 km eteläisempää kantaa. Taimet saisivat freshin alun ”parannustoimien ja ilmastonmuutoksen jälkeiseen aikaan”. Kassavirtaan nämä toimenpiteet eivät taitaisi hakkuiden kautta enää ehtiä vaikuttamaan omalla eliniällä, mutta olisihan tila hieno saada parempaan kasvuasentoon.