Keskustelut Metsänhoito Metsänomistaja maksaa hirvistä kalliin hinnan

  • Tämä aihe sisältää 75 vastausta, 21 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten kim1 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 75)
  • Metsänomistaja maksaa hirvistä kalliin hinnan

    Luin marraskuun Metsälehti Makasiinin lukijalta palstan, sisältö oli kiinnostava ja lähes kaikkia metsänomistajia koskeva. Omalta kohdaltani samastuin kertomukseen, koska kerronta oli asiallista ja kiihkotonta.

    Miten oli, tuliliko artikeli luettua ja mitä tuntemuksia siitä jäi ?

  • Metsuri motokuski

    Tuli luettua ja eihän se asiaa muuttunut mihinkään. Laskutapoja on niin monia. Yleensä kun vahinkoja lasketaan niin jokaisesta puusta tulee vähintään neljä tukkia ja metsässä ei voi muita tuhoja tai tuottoa vähentävää toimintaa kuin hirvet. Jokainen joka metsässä työskentelee tietää että se utopiaa. Jos hirvivahingoista halutaan päästä niin ne ovat ammuttava sukupuuttoon. Tavoite että alle 3:n tiheydellä päästään sidettävään vahinkoon niin on  väärä päätelmä. Meillä on kanta 2,5 ja viime viikolla oli yhdellä 200 ha alueella 6 hirveä.

    Tuosta vahinkolaskusta voi kertoa yhden esimerkin. Meillä kerran sotkeutui neljä poroa maston harus vaijereihin. Porot jouduttiin lopettamaan kun olivat niin pahasti vahingoittuneet. Paliskunta teki vahinkokorvauksen. Kaikki porot olivat erityisen hyviä siitosporoja. Jokainen. Niiden arvo oli 4000 euroa kappale.  Tietenkin korvaus kiistettiin. Neuvottelujen jälkeen päädyttiin 12000 korvaukseen. Veronmaksajien piikkiin. Näin näitä vahinkoja hinnoitellaan.

    Ola_Pallonivel

    Hyvä alku olisi muuttaa korvauksen hakemista siten, että arviokäynti olisi maanomistajalle ilmainen. Samoin Trico työkustannuksineen pitäisi korvata MO:lle 100%:sti.

    metsä-masa

    Asiapitoinen tieto 10.11 metsälehden lukijalta, artikkeli tulisi saada mahdollisimman monen metsänomistajan luettavaksi ja pohdintaan, mitä taimikon perustaminen ja sen hoito vaatii, jos alueella on ylisuuri hirvikanta.

    Itä-Suomessakin on huomattavan paljon metsätiloja, josta on muutettu 70-90 luvulla pois, isännät on vaihtuneet, leimikoita on tehty ja hakattu eikä kipinää metsänhoitoon ole syntynyt, mutta niistä onkin muodostunut hyvää ruoka- ja talvehtimis paikkoja hirville !

    Hirvitihentymät voi tääälläkin olla keskimäärin kpl / 1000 ha aivan sovitusti, kuten Metsri motokuski kertoi, ja Ola_Pallonivel kertoikin toiveet RHY:n suuntaa, mutta, mutta oliskohan metsästysseurat valmiita ottamaan vastuuta ennakoivaan vuokramaiden tihentymäalueiden  vahingon torjuntaan ? ?

     

    Metsuri motokuski

    Nyt kannattaa sitten lukea viimeinen metsästäjä-lehti. Hyvän tiedonhankintaan kuuluu lukea kummankin suunnan lehtiä jotta ymmärtää koko asian todellisuuden.  En sano onko kumpikaan täysin oikeaa faktaa mutta hyvä on tiedostaa kummatkin näkökannat. Meille tulee ongelmaksi vielä se että pääosa hirven metsästäjistä poistuu 5 – 10 v päästä. Toisekseen hirvikoirien kasvatus monilla alueilla vähenee petopaineen kasvaessa. Kukaan ei kasvata tai kouluta koiriaan susien ravinnoksi. En sano että ongelma olisi kaupunkien läheisillä seuroilla mutta syrjäiset maaseudut ovat tulevaisuudessa ongelmallisia.

    Tämä hirviasia ei ole jatkossa pelkästään metsänomistajien murhe. Tai voihan se ollakin kun kukaan niitä ei vuosien päästä vähennä. Meidänkin seurassa 90 jäsentä ja 16 osallistuu hirvijahtiin. Jossa keski-ikä yli 65 vuotta. Kaikki saavat tietenkin osallistua halujensa mukaan ja liha osuus tulee kun vain ilmoittautuu porukkaan. Ei vaan kiinnosta.

    A.Jalkanen

    Mikä on hirvijahdin tulevaisuus? (Metsästäjä 6/23)

    Oikein hyviä ajatuksia tuossa artikkelissa. Sitä kohtaa hiukan aprikoin jossa sanottiin, että kaupunkilainen ei lähde jahtiin jos lupia on vähän. Mikä sitten on kulloinkin vähän: varmaan ainakin riittävä lihaosuus pitäisi olla touhun tuloksena eikä pelkkä osallistumisen riemu.

     

    Nostokoukku

    Olen tässä muutaman vuoden seuraillut sivusta erästä porukkaa, jossa osa porukasta on pääkaupunkiseudulta asti. Melko iso porukka näihin olosuhteisiin, jossa lupaama on pari aikuista ja sama vasoja. Kyllä hirveä kiima täytyy olla räntäsateeseen ja viimaan passiin istumaan. Varmaan suurin osa porukasta ei ole nähnyt elävää hirveä moneen syksyyn. Myöhään perjantai iltana tulevat vuokraamalleen mökille ja myöhään sunnuntaina ovat ajelleet 500 kilometriä takaisin kotiin. Ja vaivanpalkkana Minigrip pussillinen lihaa. En yhtään ihmettele, että vaihtuvuus on porukassa suurta.

    Varsi

    Kyllä on erittäin suuri joukko pääkaupunkiseudulta olevia metsästäjiä, joille liha toisarvoinen asia. Ei siihen paljon lihoja tarvita jos saa olla vieraana porukassa jossa tuntee itsensä tervetulleeksi. Olen hirviseurassa pohjoisessa ja kieltäytynyt pääosin lihaosuudesta, muutaman kilon vuodessa otan. Minähän käyn jahdissa omien aikataulujen mukaan ja olis kohtuutonta olla vaatimassa samaa kuin paikalliset. Vieraana peurajahdeissa ampuen useita peuroja pitkin syksyä. Olen aina sanonut että jos annatte yhden vasan, onnellinen olen. Ja näin on tapahtunutkin. Ja sitten tutun maanviljelijän pellolta yksi kauris. Ja sitten syödään kalaa. Kumman liha keskeistä nämä keskustelut. Olen myös metsänomistaja ja joskus on ollut hirvivahinkoja. Onhan se silloin harmittanut mutta ihminen on paljon suurempi luonnon tuhoaja kuin mikään sorkkaeläin.

    Ola_Pallonivel

    Jos hirvimiehiä poistuu rivistä ja se tiedostetaan ongelmaksi, niin miksi tavoite ja tilanne on tuo alla oleva? Kopio toisesta ketjusta:

    Pohjois-Savo on valkohäntäpeuran levinneisyyden reuna-aluetta. Suomen riistakeskuksen tavoitteena on valkohäntäpeuran hallittu leviäminen ja kasvu paikallinen vahinkotilanne huomioiden.

    Valkohäntäpeuran pyyntiluvista on viime vuosina käytetty keskimäärin noin kymmenen prosenttia.

    Rukopiikki

    Millä oikeudella vieraslajia tavoitteellisesti levitetään uusille alueille maanomistajien ja alkuperäisen luonnon haitaksi? Ei sen pitäisi olla sallittua.

    Valkohäntäpeuran levinneisyysalue lähenee jo poronhoitoaluetta. Kohta pitäisi alkaa toimiin tai muuten porojen ruokinnoilla alkaa valkohäntäpeuroja pyöriä. Niille tosin varmasti saadaan lupa poistoon vuodenajasta riippumatta, mutta käy työlääksi jos niitä alkaa enemmän tulla ja aitoihin kun alkavat menemään niin on kyllä hyrskyn myrskyn, semmosia hyppyheikkejä ovat. Muutaman sadan kilometrin karanteenivyöhyke pitäisi olla poronhoitoalueen eteläpuolella, josta kaikki pitäisi heti poistaa. Pohjois-Pohjanmaalle tosin suunnitellaan aitaa poronhoitoalueen rajalle mikä hyvä asia. Jos toteutuu. Voi olla pian muitakin tulijoita kuin metsäpeurat.

     

    Varsi

    Pohjois-Savossa Luonnonvara tiedon mukaan ammuttiin vuonna 2021-22 16 (kpl/vuosi) valkohäntäpeuraa, tämän syksyn aikana 7. Vuosina 19-20 hieman yli 30 kpl. Ei liene iso ongelma. Taitaa olla petoja enempi kuin valkohäntiä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 75)