Keskustelut Metsänhoito Metsänomistajan tulevaisuuden näkymät.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)
  • Metsänomistajan tulevaisuuden näkymät.

    Sanoisin, että huonolta näyttää. Etenkin kuitupuun osalta.
    Koska on Suomeen viimeksi rakennettu paperi tai sellutehdas seiniä myöten? Taitaa olla Ouluun -97. Entä uusi kone vaikka vanhaan kuiluun? Enempi se taitaa nykyisin olla vanhojen koneiden pientä fiksausta ja kiinteistöjen korjauksia, etteivät ne enemmin rapistu.
    Jos koneiden käyttöikä olisi vaikka 40 vuotta ,niin moni kone alkaa olla romutuskunnossa.
    Tälläkin hetkellä firmat kyllä investoivat, mutta ei Suomeen.
    Tukkipuun osalta näkymät ovat vähän paremmat, mutta vain laatutukkien. Ainoastaan näillä on tulevaisuudessa kysyntää.
    Jos oikein pessimistisesti ajattelee, niin nyt saattaisi olla korkea aika myydä kaikki metsäomaisuus pohjia myöten. Nyt niistä vielä saisi kohtalaisen hinnan. Toista,kuin vaikka 20 vuoden kuluttua.

  • jees h-valta

    Ehkä en sitten ole noin pessimisti kuin uuno joten uskon metsätalouden tulevaisuuteenkin. En nyt tiedä mikä sellu on Ouluun vielä -97 rakennettu mutta tänne rannikolle on Kaskisten kemihierrelaitos perustettu aika siinä -90 luvun vaiheilla.
    Tarkkaa siitäkään en muista mutta aivan nykyaikainen on kuitenkin.
    Ja mitä tulee tukin kasvatuksen kannattavuuteen niin kait se aivan kelvollista sekin on mutta laatutukista nyt ei kyllä mitään extraa saa joten laskevilla nykyhinnoilla bulkkia vaan.
    Kuidun ja tukin kasvatusta kannattaisi ajatella aika monelta kantilta ja vähin ja merkityksettömin ei suinkaan ole kasvatusajan pituus. Ihmisen ikä on rajallinen ja silloin kun saa itselleen riittävästi metsätuloa että sen pito kannattaa niin puutavarakauppa kannattaa aina. Iästä lähes viis. Metsän kuten omistajankaan.
    Vanhanakin tarvii tuohta jos ei muuta niin sytykkeiksi.

    näre

    Taas puhelee läpiä päähänsä tämä haavankasvattaja. Laatutukista nimenomaan saa parempaa hintaa kenellä sitä on kasvatettu laatua silmälläpitäen. Esim. mäntypylväästä saa huomattavasti parempaa hintaa kuin normaali sahamännystä. Puhumattakaan laatutyvestä männyn ja koivun osalta. Sorvikuusestakin saa sahapuuta paremman hinnan. Haavasta saa sen minkä saa, oli laatu mitä tahansa. Aivan outoja tarinoita saa tältä mieheltä lukea jatkuvasti, ikäänkuin ne olisivat koko maan kattava totuus ja niihin olisi uskominen.

    näre

    Tuosta puunkasvatuksen kannattavuudesta vielä. Kun haavasta saa 80% eh.kuusikuidun hinnasta entiseltä ML:ltä, niin kuinka hyvin se kannattaa nyt laskevilla kuitupuumarkkinoilla. lähes ilmaiseksi ne menee Elon laskuopin mukaan. Pitäisi olla pinta-alat satoja hehtaareita haavakasvatuksella, niin sitten siitä ehkä jotain voisi jäädäkkin viivan alle.

    Caballista

    Tulevaisuudessa sahapuuksi kelpaamaton materiaali tulee ohjautumaan energiakäyttöön. Puusta saa yksinkertaisella / tehokkaalla tavalla muodostettua lämpöenergiaa.

    Energiakäytön voi pilata uusi nykyistä huomattavasti edullisempi tapa tehdä sähköä. Sellaista mentelmää ei kuitenkaan ole näköpiirissä aivan seuraavien vuosien aikana ja energian hinta on ollut enemmin nousussa kuin laskussa.

    Itäsuomen Antti

    Juu ei oo tulevaisuutta. Minä voin ottaa kyllä ne metät sinulta omiks riesoikseni.

    jees h-valta

    Nären laskuoppi piiputtaa kuten aina mutta asia nyt vain on niin että se laskeva kuusikuidun hinta (kuten tukinkin) koskee myös teitä havupuun kasvattajia. Ja se kasvatusikä. Kun nyt olen vanhimmalla alallani kasvattanut 11 kasvuvuotta haapaa saisin siitä joka vuodelle tuottoa lähes sataviisikymppiä aivan viimepäivinä tarkastetun kasvun ja hinnan mukaan. Ja se on paljon noin helposta kasvatettavasta. Ette te havupuu-uskovat vielä paljon kätöseeen euron rahoja saa tuolla kasvatusperiodilla.

    jees h-valta

    Kyse oli hehtaarin tuotosta tarkennukseksi. Siinä ei vielä ole huomioitu energian tuomaa lisää latvus-ja oksamassasta. Tekee paljon sekin.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Raha on parhaassa tallessa hyvässä arvokasvussa olevassa havupuumetsässä. Intensiivisellä kuusen/männyn viljelyllä siihen tilanteeseen joutuu parissakymmenessä vuodessa.
    Onhan tosiasia, että laadukkaan sahapuun kasvatus kannattaa, koska se on arvokasta materiaalia jo kasvukautensa aikana.

    näre

    Okei, mennään ajassa eteepäin. Ensimmäinen päätehakkuu on tehty haapojen osalta. Olkoon aikajakso mikä tahansa. Uutta kasvua alkaa pukkaamaan juurivesoista, joita lienee tulossa ”miljoona”/ha. Mikä on metodi niiden osalta. Sinne viidakkoon täytyy mennä raivaussahan kanssa, jotain valintaa siellä on väkisinkin tehtävä. Ei sellaista fakiiria konekuskeissa olekkaan, joka menisi sen ryteikön selvittämään aivan normaalitaksoilla. Hintoihisa tulee jatkossa sekin toisen sukupolven kasvuunsaattaminen. Onko mitään ajatusta toimenpiteiksi edes olemassa, vai pelkkiä unelmia vain.

    jees h-valta

    Se nähdään sitten. Juuri niistä juurivesoista se uudistetaan ja ei ole vielä kokemuspohjaa mutta eiköhän raivaussaha asian hoitoon pysty. Tuo hybridihaapa ei tee aivan niin paljon pientä vesaa vaan pukkaa harvakseltaan vahvaa vesaa. Ei tuo ainakaan mitenkään poikkeuksellisen vaikea valinnaistehtävä ole. Siitäkin voi kasvatusvaihtoehtoja valita. Paljon taajassa ja muutaman vuoden päästä kaikki poikki. (energiaksi) Jonka jälkeen nouseekin huomattavasti vähemmän enää. Mutta aina siitä työpalkan saa kun vertaaa muokkaajaan ja taimien maksajaan.
    Mutta tärkein pointti kuitenkin kasvattaa vain sen parikymmentä vuotta ja kerrasta kaikki nurin. Silloin ei tule aivan pöljää sekamelskaa. Juurivesoistahan siitä pitäisi sitten se nopein ja kovin tili tulla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12)