› Keskustelut › Metsänomistus › Metsänomistajat ovat tyytyväisiä hirvikannan pienentymiseen

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 31 total)
1 2 3 4

  • Metsänomistajat ovat tyytyväisiä hirvikannan pienentymiseen

    Sent on: 2.12.2015 at 07:24

    Luonnonvarakeskus :

    Lähes 60 prosenttia metsänomistajista pitää nykyistä hirvikantaa sopivana. Suhtautuminen on muuttunut oleellisesti vuosituhannen vaihteesta, jolloin hirviä oli 140 000, lähes kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Silloin hirvikantaa piti sopivana vain noin kolmannes metsänomistajista.

    Creator
    n-merkki
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla 3.12.2015 at 20:19

    N-merkki: ”Johtopäätös:
    Nykyinen hirvikanta on enemmistön mielestä oikea niin että pysytään näissä .”

    Kun hirvikanta oli 140000, kolmannes eli noin neljännesmiljoona metsänomistaa piti hirvikantaa sopivana. En tiedä, onko vastaajat tietämättömiä hirvikannan vaikutuksista vai mikä saa arvioimaan tuonkin suuruisen hirvikannan sopivaksi. Selvää kuitenkin on, että varsin vaihtelevaa on tietämyksen taso tuollaisella kyselyn tuloksella. Siitä kertoo myös se, että yli 100 ha tilojen omistajista enemmistö piti hirvikantaa liian suurena.

    Oletko sitä mieltä, että yli 100 ha ja alle 10 ha tilan omistajien mielipiteen painoarvo pitää olla yhtä suuri?

    Annukka Valkeapään tutkimusta ruodittaessa ihmettelin, miksi tutkimuksen lopussa pohdittiin jatkotutkimuksen aiheita, muttei sitä, miten kansalaisten mielipiteet kannattaa päätöksenteossa huomioida. Kun on selvää, ettei mielipiteitä rakenneta kovinkaan vankan tietämyksen avulla, olisi mielestäni noissa tutkimuksissa enemmän kuin paikallaan omistaa muutama sana asian pohtimiseen. Sinäkin täysin kritiikittömästi olet sitä mieltä, että kun 60% metsänomistajista pitää nykyistä hirvikantaa sopivana, tulos ohjatkoon päätöksentekoa. Miksi vain metsänomistajien mielipidettä pitää kysyä, eikö liikenteeseen osallistuvilta tarvitse kysyä?

    n-merkki 3.12.2015 at 21:34

    Gla

    on tehty tutkimus. Kerrottu keitä vastaajat ovat. Kerrottu suurinpiirtein mitä on kysytty.
    Kritiikittömyys on nähdäkseni siinä ettei näe tutkimuksen tulosta siinä valossa minkä lähtökohdat antavat.
    Jos haluat yksilöidympiä analyysejä perustuen erilaisiin metsänomistussuhteisiin per hehtaari sinun täytyy tehdä uusi tutkimus.
    Niin vaikealta kuin se sinusta tuntuukin hyväksyä saatua tutkimustulosta niin se on kuitenkin faktaa .

    Gla 3.12.2015 at 22:04

    Kolmannen kerran totean, etten kyseenalaista tutkimuksen tulosta. Olennaista on se, mihin tulosta voi hyödyntää.

    n-merkki 3.12.2015 at 22:14

    Gla

    Olisiko hiukan kuin itsestään selvää että tulosta voidaan käyttää talvehtivan hirvikannan metsästyksellä säänneltyyn määrään. Kun enemmistö tämän hyväksyy.

    Olisiko sinulla muita ehdotuksia ?

    Ammatti Raivooja 3.12.2015 at 22:37

    Tai vaikka siihen miten puuntuottajien etujärjestö ajaa maanomistajien mieleistä hirvipolitiikkaa. Ei puuntuottajaetujärjestön idea ole ajaa vähemmistönä olevan aktiivisten joukon asiaa vaan enemmistön asiaa johon kuuluu sekalaista omistajaa, joille ehkä se sijoitustuotto ei ole se tärkein asia.

    mehänpoika 4.12.2015 at 07:10

    Olen jo aiemmin ilmoittanut, että pidän kyseistä luonnonvarakeskuksen tekemää kyselytutkimusta kaikilta osiltaan tavoitteellisena, sekä alkuaan MMM:n aloitteesta ja toiveista lähteneenä.

    Tällä hetkellä ministeriö tarvitsee hirvikannan salassa tapahtuvan lisäämisen tueksi juuri tällaisia tutkimuslaitoksen nimissä tehtyjä tutkimuksia ja niiden tuloksia. Näin hirvikannan sopuisa lisääminen mahdollistaisi paremmin ulkomaille suunnatut kaupalliset hirvijahdit myös Etelä-Suomen yksityismetsissä.

    MJO 4.12.2015 at 10:04

    Olisiko hiukan kuin itsestään selvää että tulosta voidaan käyttää talvehtivan hirvikannan metsästyksellä säänneltyyn määrään. Kun enemmistö tämän hyväksyy.

    Olisiko sinulla muita ehdotuksia ?

    **************************************************************************

    Hirvikanta on varmasti joillakin alueilla riittävän alhainen. Näiden alueiden metsänomistajat ovat varmasti tyytyväisiä koko suomen hirvikantaan, eikä kaikkia mo edes kiinnosta hirvikannan koko. Heillä ei ole tietämystä hirvituhoista tai heillä ei ole taimikoita.

    Sama asia on susien suhteen. Jos suoritetaan kysely susien oikeasta määrästä helsingissä, niin tulos poikkeaa varmasti suuresti kainuussa suoritetussa kyselyssä.

    Eikö susista silloin ole haittaa kainuussakaan, kun niistä ei ole haittaa helsingissä?

    Ammatti Raivooja 4.12.2015 at 10:57

    Aiemmin tehdyn tutkimuksen mukaan puolet maanomistajat hyväksyy kaupallisen metsästyksen. Hirvikannan tuplaamisella ja hirvijahtiseuruiden haaliminen ympäri maapalloa toisi ennennäkemätöntä vaurautta maaseudulle, kouluja avattaisiin ihmisten lisääntyessä maaseudulla, pankkeja ja kauppoja avattaisiin. Hirvivahinkojen korvauksien nostaminen ja lupien hintojen nostaminen pitää kompensoida jahteja lisäämällä, että ei sekään toimi. Puolet hyväksyy, että pulinat pois.

    mehänpoika 21.1.2016 at 21:28

    Sanomalehti Karjalainen uutisoi 18.1.2016 samaisesta tutkimuksesta uutisen otsikolla, ”Hirvitiheys ei juurikaan puhuta metsänomistajia”.

    Tähän täytyy todeta, että ei hirvitiheydessä ole mitään puhumista, kun se vaihtelee alueittain, vuosittain ja vuodenajoittain. Vain liian suurena pidetty hirvikanta ja sen aiheuttamat vahingot metsätaimikoissa sekä niistä johtuva turhauttava työ taimikoissa eivät lakkaa puhuttamasta metsänomistajia.

    Ihmettelen kauheasti, etteivät hirvien aiheuttamat tihutyöt metsätaimikoissa pane luonnonvarakeskuksen tutkijoita esittämään laskelmiaan VMI:n tutkijoiden havainnoimien hirvivahinkojen aiheuttamia menetyksiä metsänomistajille ja yhteiskuntataloudelle.

    Hirvikannan pienentymiseen riittävän pieneksi olisivat metsänomistajat varmasti tyytyväisiä. Esim. paikoin Ilomantsissa hirvien määrä on jo riittävästi pienentynyt. Rauhoituksiin ei siellä olisi missään tapauksessa varaa.

    Timppa 28.1.2016 at 11:43

    Lueskelin Metsästäjä-lehdestä, epäilemättä tarkoitushakuisia, vertailuja Suomen ja Ruotsin hirvikantojen välillä. Jutun otsikko on ”Hyvinvointia sorkkaeläimistä” Jutussa todettiin mm, että Suomessa saadaan vuodessa enimmillään (Tenhola) lihaa sorkkaeläimistä 1 kg/ha ja maakuntatasolla (Varsinais-Suomi) 0,4 kg/ha. Vastaavasti Ruotsissa luvut ovat paikallistasolla 2,2 kg/ha ja maakuntatasolla 1,4 kg/ha. Jutun kirjoittaja laskeskeli, että käyttäen Ruotsin karuimpien alueitten tiheyttä Suomessa voitaisiin kaataa 150000 sorkkaeläintä vuodessa ja lihaa saataisiin kauppoihin paljon nykyistä enemmän.

    Sitten oli kuvio (sekin epäilemättä tarkoitushakuinen) , joka kertoi,, että lihasaaliin ja metsäpalstojen hinnan välillä on selvä positiivinen korrelaatio. Samanlainen oli myös metsästysvuokrasopimushintojen ja saaliin välillä. Tietysti metsäpalstojen hintaan vaikuttaa myös puumäärä ja puuntuottokyky, joten kovin tieteellinen tuo vertailu ei ollut.

    Jos jatketaan epätieteellistä vertailua, niin voidaan todeta Sahayhdistyksen tilastosta, että sahatavaran tuotanto vuonna 2000 oli Ruotsissa n. 15 miljoonaa m3 ja Suomessa n. 13 miljoonaa m3. Tänä vuonna Ruotsin tuotanto on n. 18 miljoonaa m3 ja Suomen vajaa 11 miljoonaa m3. Siis 15 vuodessa Ruotsin tuotanto on kasvanut n. 20 % Suomen vastaavasti vähentynyt n. 15 %. Vuodesta 2000 Suomen hirvikanta on vähentynyt. Ehkä ei sentään voi vetää sellaista johtopäätöstä, että sahatavaran tuotanto laskee sorkkaeläinkannan vähentyessä. Mutta sellaisen johtopäätöksen voinee vetää, ettei erittäin runsas kantakaan estä sahatavaran tuotannon kasvua, jos muut asiat ovat kunnossa.

Viewing 10 replies - 21 through 30 (of 31 total)
1 2 3 4