› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänomistajat uusavuttomia?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2

  • Metsänomistajat uusavuttomia?

    Lähetetty: 2.7.2012, 06:31

    Metsäomistajat laiminlyövät taimikoittensa hoitoa. Taimikoista alle puolet eli noin 43 prosenttia on metsänhoidollisesti hyvässä kunnossa. Tyydyttävässä kunnossa taimikoista on 35 prosenttia ja hoitamalla nämä voisi vielä pelastaa.

    Yleisimmät virheet ovat istutustiheys sekä varhaishoidon puute. Varhaishoito eli taimikon perkaaminen rikkakasveista olisi jokaisen metsänomistajan helppo tehdä omatoimisesti, mutta vain harva ryhtyy puuhaan.

    – Se on valitettavan vähäiseksi jäänyt viime vuosina ja se kyllä näkyy näissä tuloksissa. Siihen kun ei saa mitään valtiontukea ja se on työlästä ja ikävää niin harva siihen ryhtyy. Muutenkin metsänomistajien omatoiminen työ on vähentynyt hirveästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, Metsäkeskuksen Etelä-Savon alueen edistämispalveluiden päällikkö Tarja Hämäläinen kertoo.
    Hoitamattomuus syö talousmetsän ja tuo lepikon

    Kookas vesakko haittaa taimien kehitystä ja voi vioittaa taimia painamalla niitä vinoon. Pahimmillaan taimikko tukehtuu muun kasvuston alle.

    – Sieltä todennäköisesti kuolee ainakin osa taimista ja tulee kasvutappioita. Jos sieltä esimerkiki havupuun taimi kuolee niin tilalle voi tulla vesa-syntyistä lepikkoa mikä on tietysti sitten aikanaan ihan eri arvoista puuta kuin jos siellä kasvaisi mäntyä tai kuusta, Hämäläinen toteaa.

    Pelkkä taimikossa kasvava heinikkokin kannattaa siivota, sillä syksyllä lakoontuessaan heinät voivat jättää taimet alleen. Lisäksi myyrät ja sienitaudit pitävät heinikosta.

    Käytännössä metsänomistajan pitäisi tarttua vesuriin, raivaussahaan ja sirppiin ja perata taimien ympärykset heinikosta, vatukoista ja muusta vesakosta, kun havupuun taimet ovat 1-2 metrin pituisia eli muutaman vuoden ikäisiä.

    Ajallaan hoidettu puusto järeytyy nopeasti ja hakkaamaan pääsee 10-15 vuotta aikaisemmin kuin huonosti hoidetun puuston kohdalla.

    Yle Etelä-Savo

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puun takaa 2.7.2012, 06:35

    Aina ei voi syyttää pelkästään metsänomistajia taimikoiden huonosta hoidosta. Erittäin paljon palstatilaa viime vuosina on saanut eri tiedotusvälineissä jatkuvan kasvatuksen nimellä tarjottu hiipivä hölmöys, suoranainen metsänhoitopetos.

    Metsäkupsa 2.7.2012, 07:17

    Kyllä uusavuttomuus,laiskuus ja nuukuus ovat huomattavalta osaltaa edesauttaneet vitelikköjen syntymistä.Hoitamattomuus on helppo verhota monimuotoiseen jatkuvaan kasvatukseen ja energiapuun kasvatukseen.Molemmat ovat mielestäni pitemmän päälle itsensä pettämistä,jos vähänkin taloudellista lopputulosta ajatellaan.Harveneva on jalkaisin metsässä työskentelevä metsänomistaja,pitäisi olla joku koneen tapainen persuksien alla.

    Kurki 2.7.2012, 08:14

    Kaikki kommentit ovat harvinaisen totta.Vain harvat täälläpäinkään tekevät jotain metsiensä uuden kasvun eteen. Taimikot saavat kehittyä kuten Venäjällä, eli koskaan istutuksen jälkeen ei enää vaivauduta hoitotoimiin. Metsäviranomaisille pitäisi antaa rangaistusmahdollisuudet panna järjestykseen tämä piittaamattomuus.

    jees h-valta 2.7.2012, 08:26

    Älkääs ny taas hölmöjänne ehdotelko!
    Kyllä se on jokaisen metsänomistajan aivan oma asia kasvattaako energia-vai ainespuuta. Kun emme edes tiedä mitä metsätalous suosii edes kymmenen vuoden saati sadan vuoden päästä.
    Saattaa olla kun oikein kimurantisti mennään niin ei edes kasva nk. ainespuu vaan lehtipuu saattaa olla ainut kun selviää esim. rajusti lämpenevästä ilmastostamme.

    Puun takaa 2.7.2012, 08:36

    Aloituksen henki ei ollut missään tapauksessa lehtipuun kasvatusta vastaan, vaan se, että ensin uudistetaan jollekin puulajille, ja sitten alue jätetään oman onnensa varaan. Eihän siinä ole mitään jäkeä minkäään mittapuun mukaan.

    jees h-valta 2.7.2012, 09:12

    Jos muokattuun (mätästettyyn) istutetaan lehtipuuta voidaan alue unohtaa metsänhoidollisten suhteen. Lehtipuu nousee sieltä aivan varmasti lähes sataprosenttisesti. Sekä istutettu että luontainen.
    Silti siitä harvoin tulee läpitunkematonta vitikkoa.
    Tämä olikin vaihtoehtoinen mielipide puuntakuinen vaikka itse ajattelet vain kuten yleistä on että uudistus tarkoittaa havupuuistutusta. Suorastaan havuhurmoksesta voisi puhua kun ei enää muuta edes nähdä eikä tiedosteta.

    Puun takaa 2.7.2012, 09:53

    Älähän nyt Jesse aja minua sellaiseen muottiin, mihin en kuulu. On sentään tullut istutettuakin yli 50 000 lehtipuun tainta omiin metsiin viime vuosikymmenillä, joten en mielestäni ole kovin yksipuolinen havupuun kasvattaja. Tämän hetken puulajisuhteet tiloillani on: Ku 40%, mä 30%, ja lehtipuu, enimmäkseen koivu ja visakoivu sekä haapa 30%. Sen voin vannoa ja vakuuttaa, että kyllä niitä lehtipuutaimikoita on joutunut perkaamaan lähes yhtä paljon kuin havupuutaimikoitakin!

    jees h-valta 2.7.2012, 10:20

    Niin tai näin mutta ainut toimi jonka ymmärrän aika välttämättömänä on varhaisperkaus. Mutta ei senkään laiminlyönti vielä aivan katastrofi ole. Kyllä siitä metsä kasvaa mutta muokkaajastakin ja maaperästä riippuen sitä vesaa sitten tulee enemmän tai vähemmän. Kaikkein puhtaimmat ovat itselläni muokkaamattomaan istutetut. Niissä ei paljon ylimääräistä ole.
    Silti lehtipuun kasvussa ei mainittavaa (kymmenen vuoden jakson) kasvueroa. Olenkin vakavasti harkinnut jopa muokkauksesta luopumista ainakin rehevämmillä mailla.

    Anton Chigurh 2.7.2012, 10:51

    Varhaisperkauksen laiminlyönnnistä tulee seurata niin kova sanktio, että sitä ei kannata jättää tekemättä. Mieluummin myy metsänsä (metsän hinta tippuisi roimasti).
    Asia tulee kirjata metsälakiin.

    Toinen on holtiton sorkkaeläinlaidunnus.
    Viimeisen VMI:n mukaan eriasteisia TUOREITA hirvituhoja on näkyvissä yli miljoona (1000000) hehtaaria, yli seitsemän (7) vuoden uudistusalat, huolimatta siitä, että tuon laidunnuksen takia uudistukset joudutaan pakotetusti tekemään pääasiassa kuusella, joka ei VIELÄ kovin hyvin kelpaa hirvelle (mutta nuo juurikääviköihin ja liian kuiville kasvupaikoille perustetut kuusikot näkyvät kyllä hyvin kelpaavan kuusenkirjanpainajille; asia, josta kolme ämmääkin näkyy hurskastelevan).
    Metsälakiin tulee kirjata, että kerrallaan saa olla näkyvissä enintään kymmenentuhannen (10000) hehtaarin sorkkaeläintuhot.
    Sanktio tulee kohdistaa sorkkaeläinlaiduntajiin ja sen kohtuullinen taso on 500€/ha/vuosi (tällä hetkellä korvattavaa on 990000 hehtaaria).

    jees h-valta 2.7.2012, 11:16

    Olen vahvasti eri mieltä mistään pakotukseen viittaavastakaan laista antonin esittämään malliin.
    (Ei kukaan ole pakottanut lailla myymään Nokian osakkeitakaan ennen pörssiromahdusta.)
    Jos takkiin tulee niin sitten tulee, mitä se muille kuuluu?
    Uskon myös että yksi syiden alkusumma on myös ihmisten ajattelun muutos joka ei enää tähtää yli sukupolvien tapahtuvaan satsaukseen. Jos kuuskymppinen hakkaa samanikäisen kuusikon ei löydy motiivia alkaa työstämään uudistuksen jälkeiseen hoitoon ja motiivi ei myös riitä tuhoamanan siihen valuuttavarantoakaan.
    Kun ei kuitenkaan itse enää sitä hyödynnä.
    Nuori metsänomistaja (alle viiskymppinen) tekee vielä työhulluuttaan vaikka mitä ja hakkaa rahansa intoa piukassa kaiken maailman metsäaiheiseen traktoriromustoon ja raivauskapistuksiin. Vaikka nuori emäntä ei saisi leivän päälle kuin ylähuulta. Kun on tarpeeksi tapettu perheidylliä ja laitteistoa saattaa olla että muukin tulee mieleen. Eli unohtaa koko juttu.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2