› Keskustelut › Luonto › Metsäojitus / vesistöt

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2

  • Metsäojitus / vesistöt

    Lähetetty: 13.4.2017, 06:43

    ”koillis-lappi” kuvan innoittamana kyseleisin kokemuksia ojien humusaineksen estämistä vesistöön pääsyä. Ennen suoraan vesistöön lakeva ojitus aiheutti jalokalojen kudun pilaantumisen. Itsellä oli kirkasvetisen tonkojoen vierellä kalan kasvattamo. Veden mittauksen yhteydessä suurin ero oli näkyvyyden meneminen alle metriin. Varsinaiseen kalankasvatukseen keinoruo’alla en huomannut eroa. Saattoi ehkä vaikuttaa kalan makuun?

    Joskus 1980-luvulla seurasin tutun väitösyilaisuutta aiheesta metsäojituksen humuksen poisto valumakentän avulla. Sen jälkeen ko valumakentän käytöstä en ole kuullut. Onko sitä käytetty ?

    Tekijä
    harrastelija
    Teema Luonto Luonto
  • koillis lappi 13.4.2017, 07:08

    Ks. Kuvat sivulta 46 Risukkojenraivaajan touhuja.Ainakin jossain päin suomea humusta torpataan vallan mainiosti.

    rööri roope 13.4.2017, 07:53

    Yhtä paljon se rehun kylväminen saastuttaa luontoa.Kala-altaat pitää kieltää lailla.Rehulla kasvatetut kalat maistuu ja haisevatkin paskalta.

    Humukset ei mee vesistöön kun suoraa yhteyttä ojilla ei ole.

    A.Jalkanen 13.4.2017, 10:05

    Valumakenttiä, laskeutuskuoppia ja kaivukatkoja tehdään. Ojituksen vesiensuojelumääräykset ovat nykyisin tiukat. Ongelmana on kevättulvan aikainen pintavalunta, jota ei pysäytä mikään. On ennustettu että ilmastonmuutos lisää vuotuista valuntaa ja sitä kautta vesien humuspitoisuutta, joten asiaan pitää kiinnittää huomiota.

    Metsuri motokuski 13.4.2017, 10:18

    Niinhän niitä tehdään mutta ei taida oikein kukaan valvoa laskeutuskuoppien ja kaivukatkojen kunnostusta kaivuun jälkeen.  Parhaassa tapauksessa on kaivuukatkot purettu parin vuoden jälkeen kun ojitus on tehty. Samoin laskeutusaltaita ei tyhjennä kukaan eikä niiden täyttymistä valvo kukaan.

    Tuossa meilläkin on ollut allas pihapurossa jo yli pari kymmentä vuotta. Sen olen puhdistanut lietteestä muutamien vuosien välein. Kokoajan tulee humusta yläjuoksulta vaikka perinteisiä ojituksia ei enää juurikaan tehdä valuma-alueilla.

    koillis lappi 13.4.2017, 11:13

    Tuntus vaan ja tuntuukin siltä että vanhoissa ojissa on paljon sammalta ja muuta kasvillisuutta joka kuolee ja lähtee sitten virtaavan veden mukaan.Avaan oman ojituksen vesistön kaikkien kuinnostuneiden arvioitavaksi.

    Metsähallitus kartat/retkikartat.fi.Posio ja sieltä keskiposio.Hangaslampi ja karhulampi.Helpompi muodostaa kokonaiskuva ojitusten vaikutuksesta kun voi tarkastella aluetta ilmakuvista laajemmin.

    Karhulammen vedet on laskettu 1740 luvulla.Niittymiehet tehneet lisää viljelyalaa.

     

    sitolkka 13.4.2017, 11:15

    Hetihän ne lietekuopat on samana vuonna jo täynnä. Eikä niitä sen jälkeen puhdisteta.

    Suurin ongelma on se, että uudistamiseen liittyvän maanmuokkauksen yhteydessä ei tehdä lainkaan vesiensuojelusuunnittelua, koska ei tarvitse tehdä ojitussuunnitelmaa, vaikka usein käytännössä ojitetaan kymmeniäkin hehtaareita kerralla. Näissä ei yleensä myöskään tehdä vapaaehtoisesti mitään lietetaskuja. Ainakaan en ole nähnyt, vaikka olen paljon näitä vuosittain katsonut.

    Karua kieltä näiden vesiensuojelutoimien tehottomuudesta kertovat Pohjois-Pohjanmaan vesien laadun mittaukset. Vedet eivät ole 70-80-luvun hulluista aurausvuosista yhtään puhdistuneet. Sadekesinä vesi on yhtä puuroa. Ottaen huomioon, että maatalous on alueella vähentynyt rajusti, samoin kun turvetuotannon vesiensuojelu tehdään pääsääntöisesti tehokkaasti, lähes aina pummauksella laajoille pintavaluntakentille, niin syyttävä sormi osoittaa vankasti metsään. Laaja pintavalutuskenttä on ainut joka pysäyttää myös ravinteita. Sitä eivät vuosittain puhdistettavat laajatkaan saostusaltaan tee.

     

     

    Jätkä 13.4.2017, 11:39

    Meillä tehtiin muutama vuosi sitten kunnostusojitus ihan Metsäkeskuksen toimesta. Seuraavana kesänä tarkistelin ajitusta, reilut ojat oli tehty, ei siinä mitään, mutta kovasti paljon oli ojanluiskissa ramahduksia, joissa oli isojakin määriä rapamaata joutunut ojaan ja liuennut ties minne.

    Kyllä kaivettu ojitus laittaa humustakin liikkeelle alkuvuosina paljon, eikä siinä laskettelualtaat kauvaa pysy iskussa.

    koillis lappi 13.4.2017, 15:16

    Sitä tunturipurojen raikkautta.Etelässä tuli 15 v rakenneltua savikossa ja kaikki valumavedet johdettiin putkia pitkin suoraan itämereen.Ja nyt sitte pillitetään muutaman metsäojan perään.Pietarissa tekivät suomalaiset jonkusortin puhdistamon mutta paljoko tuo auttane.Siinä ympärillä on monta muuta maata jotka vähät välittää luonnon tilasta.Onneksi suomi on vauras maa ja pystyy pelastamaan puoli maailmaa.Yhellä itämerellä.

    sikari 13.4.2017, 16:35

    Silloin kun tehtiin ojituksia metsiin paljon esim. 70 luvulla suurimmat kaupungit Suomessa työnti kaiken paskan suoraan järveen täysin puhdistamatta. Ja tekee sitä vielä nytkin jos on häiriö toiminnassa tai tarvitaan lisä juoksutusta tulva aikaan.

    Puuki 13.4.2017, 16:42

    Kunnostusojitus tehtiin kotitilan metsään n. 15 vuotta sitten ja  vesiensuojelua harrastin jättämällä avaamatta vanhat ojat n. 150-100 m ennen vesistöjä  ja pari ojaa päättyy ”umpiperään”. Yksi pitkä lieteallas tuli, kun muuttuma notkoon tehtiin n. 150 m ojaa, johon lietettä on kertynyt melkein koko matkalle. Laskuojaa ei ole siitä ojasta vaan n. 50 m on suota ennen lampea. Ei ole valunut lietettä eikä humusta vesistöihin.

    Ojitus pitäisi tehdä keväällä kuivien kelien aikaan jos vain mahdollista.  Irtomaat ei lähde niin helposti liikkeelle kuin muulloin ojitettaessa. Vanhat perkaamattomat ojatkin suodattaa melko hyvin uuden ojan valumavesiä kun laskua ei ole liiaksi.

    Nykyäänhän pyritään välttämään ojituksia  ja kasvattamaan veden vaivaamat alueet riittävän puustoisina ja haihduttavina.   Jos puuta kasvaa  > 80 m³ / ha , ei ojitusta yl. tehdä.

    Hieskoivu on hyvä haihduttaja soistumilla  eikä lopu kesken, jos jokunenkin koivu on pystyssä lähistöllä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
1 2