Keskustelut Metsänomistus Metsäpolitiikka täysremonttiin

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
  • Metsäpolitiikka täysremonttiin

    Eikö nyt olisi aika tehdä täysremontti valtakunnan metsäpolitiikassa?
    Kun metsämme tuottavat puuta jo käyttöön nähden kaksinkertaisesti, on vaikea nähdä enää tarvetta valtion varoin tukea metsien hoitoa. Samaa viestii myös metsänomistusrakenteen muutos. Pääosalle metsänomistajista metsän antama tulo on vain ylimääräistä ekstraa; ja niille, joille metsätulo on pääosassa, se antaa jo sellaiset tulot, ettei siinä ”toimeentulotukea” tarvita
    .
    Kun ongelmaksi on yhä vahvemmin nousemassa metsien pirstoutuminen pikkupalstojen tilkkutäkiksi, ja omistajien vieraantuminen metsistään ja niiden metsätalouskäytöstä; joka taas luo epävarmuutta puun käyttöön perustuviin teollistamisinvestointeihin, niin eikö nyt kehittämispanokset olisi suunnata sinne? Tulevaisuutta ei rakenneta sillä, että esimerkiksi Metsähallituksen tulouttamat 100 miljoonaa/ vuosi jaetaan tukirahoina yksityismetsänomistajille, kuten on jo vuosikymmeniä tehty. Tulevaisuuden rakentamista sen sijaan olisi, että tuo sata miljoonaa panostettaisiin vaikkapa siihen, että Metsähallitus ostelisi tilkkutäkkipalstoja liitettäväksi maihinsa. Sitä olisivat myös panostukset tilkkutäkkien kokoamiseksi isoiksi yhteismetsiksi.

  • putte

    Samaa on toivottu jo monet vuodet myös meidän puuntuottajien suunnalta. Metsänhoidon tukeminen on käytännössä ollut metsäteollisuuden ja osaksi mhy:n tukemista. Juuri siitä syystä tuesta ei olla vielä luovuttu. Käytännössä puuntuottaja saa osakseen vain tukiaiskateuden, aivan kuten kävi surkuhupaisen väliaikaisen puunmyyntiveron huojennuksen kanssa. Ainoa huojennuksen seuraus oli se, että alentunut puunhinta ei noussutkaan aiemmalle tasolle huojennuksen loputtua.

    kepa

    Ehkä tukia ei pitäisi täysin lopettaa vaan kohdentaa oikein.Vois vaikka varhais perkkauksiin siirtää tukea muualta,samoin kyllä tie hankkeisiin tukemista pitäisi jatkaa.
    Oikeista metsän eläjistä pitäs tehdä yrittäjiä veron vois puottaa siihen 22,5%.Metsätalous yrittäjäksi luokitteluun ei riittäisi pelkkä hehtaari määrä vaan se kuinka aktiivinen on kehittämään tilojaan.Esim.infraa parantamalla,puuta myymällä tai muilla metsänhoito toimen piteillä.
    Metsätilojen ostamista voisi verotuksella tukea vaikka että kolmen ensimmäisen vuoden puukaupoille saisi vero vapauden ja siitä eteenpäin normaalin metsä vähennyksen saisi vähentää puun myynnistä.
    Minulle kyllä puunmyyntiveron huojennuksesta oli suuri hyöty ja vaikutti jopa parin hyvä puustoisen tilan ostoon.Puunhinnankin määrä markkinat eikä verohuojennukset.Kyllä puunhinnat (lähinnä tukin hintahan se on puonnut)taas nousee kun vain markkinat antavat siihen mahdollisuuden esim. silloin kun tukin hinnat olivat yli 70e kaveri joka on sahalla töissä kerto että tukista olisi pystynyt maksamaan jopa enempikin ja silti sahaus olisi ollut kannattavaa.
    Myöskään metsäteollisuuta enkä yhdistystä pidä vihollisena vaan kyllä tässä ollaan samaa soppaa.

    Peräkylän Tarzan

    Pörssiyritysten yritystuet voisi lopettaa ensimmäisenä, sillä nehän pystyvät hoitamaan rahoituksensa muutenkin.

    Gla Gla

    Kepa: ”Vois vaikka varhais perkkauksiin siirtää tukea muualta,samoin kyllä tie hankkeisiin tukemista pitäisi jatkaa.”

    Miksi? Miksi yrittäjämäisessä metsänhoidossa varhaisperkaus olisi tuettava työlaji? Sehän tehdään automaattisesti jo nyt, eikä kustannustaso ole ongelmana yhdelläkään yrittäjämäisesti toimivalla. Varhaisperkaushan on yksi parhaita investointeja kiertoajalla.

    Kepa: ”Metsätilojen ostamista voisi verotuksella tukea vaikka että kolmen ensimmäisen vuoden puukaupoille saisi vero vapauden ja siitä eteenpäin normaalin metsä vähennyksen saisi vähentää puun myynnistä.
    Minulle kyllä puunmyyntiveron huojennuksesta oli suuri hyöty ja vaikutti jopa parin hyvä puustoisen tilan ostoon.”

    Maksoit verohyödyn tilan hinnassa. Siksi minä en kaipaa lisää tilojen hintaa nostavia asioita. Tähän pätee sama kuin asuntoihin. Korkovähennysoikeus nostaa niiden hintoja.

    putte

    >>Tuki on tärkeä juuri metsänomistajalle ja se kannattaa teettää vieraalla jolloin työllisyyttä parannetaan siltäkin osin.<<

    Yhteiskunnan kannalta näin asia varmastikin on, mutta yksittäisen puuntuottajan ei tarvitse yksin kantaa huolta koko kansakunnan hyvinvoinnista eikä mielestäni edes metsänomistajien hyvinvoinnista. Riittää kun kantaa huolta omasta tai korkeintaan puuntuottajien hyvinvoinnista.

    putte

    Metsätilan myyntiähän tuetaan verotuksessa välillisesti.

    Jos vaikka aikoo myydä tilan 100 000 €:lla.

    siitä 60 % voi ostaja käyttää puun myynnissä metsävähennyksenä verotuksessa, joten myyjä voi lisätä osan verohyödystä myytävän tilan hintaan. Höynä ostaja saattaisi maksaa tilasta 118.000 €. Näin verotuksella saadaan korotettua metsätilojen myyntihintoja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Teräviä huomioita täällä, monestakin asiasta.

    Periaatteessa petu olisi hyvä asia, maksetaan tuki mihin tahansa osaan hankintaketjua; joka tapauksessa se lisää puun käyttöä energiaksi. Kerrannaisvaikutukset säteilevät laajalle kansan- ja paikallistalouteen.

    Juippi

    Sopii. Mutta samalla valtion pitää korvamerkitä metsätukiaisten kokoinen potti alemman tieverkon kunnostukseen ja kunnossa pitämiseen. Muuten lopputuloksena tuo raha lykätään tuulivoimaan tai johonkin muuhun järjettömyyteen

    kepa

    Höpsistä Glaa.Ei verohyödyt suinkaan nosta tilojen hintoja vaan kysyntä tietyn kokoisista ja tietyn hinta haarukan tiloista.Nythän tilojen hinnat vaan ovat jatkaneet nousuaan vaikka ei veroedusta on jo pari vuotta.Tässä pari esimerkkiä.
    Syksyllä 2012 tuli myyntiin metsätilojen kautta n.30ha metsäpalsta hyvillä tieyhteyksillä.Puusto oli pääasiassa nuorta metsää josta olisi saanut muutaman vuoden päästä harvennus tuloja.Kokonaisarvo oli 40 000e.tarjosin 35 000e,ei tärpännyt.Myöhemmin kuulin että tarjouksia oli tullut paljon,Voitto tarjous oli ollut yli 60 000e ja minun tarjoukseni oli ollut toiseksi alhaisin.
    Päätelmä 1:kilpailu nostaa hintoja
    Toinen esimerkki:
    Huomasin syksyllä 2010 veroedun aikaan lehdessä ilmoituksen n.90ha metsätilasta jonka hinta pyyntö oli 180 000e ja soitin myyjälle.Selvisi että tila oli kohtuu hyvä puustoinen ja tila koostui neljästä erillisestä palstasta joista kolmelle oli hyvät kulkuyhteydet.Myös arvio oli tehty ja sain siitä kartat ja kuviotiedot joiden avulla kävin tutustumassa tilaan.Tilalla oli aika runsaasti päätehakkuu mahdollisuuksia joiden puustomäärä piti mielestäni paikkansa aikalailla mutta tukki% mielestäni oli arvioitu ala kanttiin.Kokonais arvoksi oli arvioitu n.185 000e ja käyväksi arvoksi oli laskettu n.140 000.Tarjosin 150 000e,eivät hyväksyneet mutta soittivat muutaman viikon päästä ja sanoivat että kaupat syntyy 160 000e.Minä ilmoitin että se sopii niimpä teimme kaupat.Selvisi myös että tilasta ei ollut tullut kuin muutama kysely ja pari tarjousta alle käyvän arvon.Myös omistajien ikä,sairastelu,kaukana asuminen sekä huoli metsänhoidotta jättämisestä painoi myyjiä.Niinpä olimme kaikki tyytyväisiä kauppan tehdessä.metsät saivat hyvän hoitajan ja entiset omistajat pääsivät huolesta irti.
    .

    Rane

    Ensinnäkin näiden liiasta rahantulosta valittajien tulisi huomata ettei mikään taho varsinaisesti pakota hakemaan metsänhoidon tukia.Toiseksi metsävähennystä ei pidä laskea tueksi.Se vain hiukan oikaisee sitä että veroa maksetaan ostetun omaisuuden myynnistä eikä mahdollisesta voitosta kuten esim.osakkeiden kaupassa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)