Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Eilisessä Metsäradiossa Karilla oli ajankohtainen ja melkoisen piikkittelevä pakina. Ihan hyvä on asioita on katsoa hiukan kauempaa, ettei aivan sokaistu nykyisillä markkinoilla.
Syyskuun 2. päivänä on Metsäradion haastattelussa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Tällä viikolla Suomen sahojen Kai Merivuori esitti Hakkaraiselle kysymyksen, kuinka metsissä tuottamattomana makaava puusto, jonka kasvu on suurelta osin saatu kasvuun valtion tukemana, saataisiin isommassa määrin teollisuuden käyttöön kilpailukykyiseen hintaan.
Itse kaipaisin teollisuudelta vastausta siihen, paljonko sillä on valmiuksia puuta ostaa ja mihin hintaan. Sen jälkeen keinoja puun käytön lisäämiseen olisi helpompi haarukoida.
Haastattelu alkaa n. 4 minuutin kohdalta ja päättyy noin 20 minuutin kohdalle:
Kuuntelin eilen myös Metsäradiota. Jotenkin särähti korvaani toteamus, että metsän kasvu on saatu aikaan suurelta osin Valtion tuella.
Mielestäni Valtiolla ei ole varsinaiseti ”omaa” rahaa. Puukaupoista Valtio kyllä kerään selvästi enemmän rahaa, kuin palauttaa tukina takaisin. Eli tuet ovat metsämistajilta takaisin metsänomistajille Valtion kautta kierrätettävää rahaa.
Myös teollisuudessa osa Valtion keräämästä rahasta palautetaan ”kierrätysrahana” takaisin. Vaikea sanoa, kummalla osapuolella rahojen kierrätysprosentti on suurempi.
Verorahat perinteisesti eivät ole korvamerkittyjä, joten mielestäni maksajan etsiminen ei ole tarpeen. Sehän voi olla vaikka suomalainen yksityisautoilija.
Jos kuitenkin verorahojen määrää pohditaan, jotain osviittaa saa ehkä tiedosta, jonka mukaan kantorahat ovat vuosittain n. 2 mrd €, mutta jalostuksen tuotannon arvo 20 mrd €. Tarkat luvut löytyvät Mestätilastollisesta vuosikirjasta, mutta nykyaikaan pätevät suuruusluokat ovat tuossa. Mitä luvut ovat olleet 50…80-luvuilla, sitä en tiedä.
Gla oikeilla jaljilla tallakin kertaa, pitaa nahda kokonaisuus eika jaada jankaamaan kaverin argumentin ymparille.
Kemeroilla on tuettu taimikonhoitoa eika suinkaan kustannettu koko hommaa, ja kaikki kemerat eivat kohdistu taimikoiden/nm-hoitoon. Lisaksi on myos metsanomistajia, jotka eivat ole niita kayttaneet, vaikka olisivat voineet.
Ylipaansa kemera on aika pienta muihin yritystukiin verrattuna eika silla voi perustella sosialisointia. Joku varmaan akkia googlettaa sahojen ja metsateollisuuden saamat elinkeino-, innovaatio yms. tuet vs kemerat.
Tällä kertaa Sauli Valkosella oli mielenkiintoisia tietoja uusista tutkimuksista, lähinnä koskien puun laatua. Jos puu kasvaa aluksi hitaasti esimerkiksi alikasvoksena, mutta myöhemmin vapautettuna nopeammin, tuloksena on huonoa sahatavaraa. Epätasaisuus saa aikaan vääntelyä ja ehkä halkeiluakin.
Jatkuvan kasvatuksen valhe laatupuusta paljastuu nyt virallisestikin.
Käytännön puuntuottajat ovat asian tienneet, mutta onko heitä tähän asti uskottu?
Vanhemmat lukijat muistavat että ennen Kemeraa oli ns. MERA-ohjelma, josta tuettiin muun muassa vajaatuottoisten metsien uudistamista tuen ja metsänparannuslainojen muodossa. Summia en muista.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään