Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäradio oli ehkä tiensä päässä. Hyvä, että metsä on edelleen ohjelman nimessä. Se kuvaa aikaamme kuitenkin hyvin, että mukana ei ole yhtään metsäalan koulutuksen omaavaa. Uudessa ohjelmassa voisi haastatella Luken tutkijoita, jotka mallintavat tietokoneilla miten kasvatetaan tiheämmässä järeämpiä runkoja. R. Mäkipää esimerkiksi. Kesällä voisi tehdä käytännön kokeen porkkanamaalla miten kasvatetaan tiheämmässä järeämpiä porkkanoita. Se voisi mullistaa maatalouden ja ruuan huoltovarmuudenkin.
Jatkona voisi olla ohjelma sääilmiöistä ilman meteorologeja, terveysohjelma ilman lääkäreitä ja talousohjelma ilman ekonomistejä.
Varoitus; kirjoitus sisältää huonosti kätkettyä sarkasmia.
Metsäradio ei ollut tiensä päässä. Tarkoitan siis metsäradiota ennen kuin sahan ääni tunnarissa muuttui pöllön huhuiluksi. Joku vain halusi dumpata metsätalousasiat muiden tieltä pois.
Perinteikäs ohjelma, aloitettiinhan se jo sotien jälkeen. Tukkijätkien haastatteluista se alkoi. Jo -80 luvulla vakiokysymykseksi muodostui ” Mitäs siellä ruokatermoksessa on”. Uudistuminen on aina aika ajoin paikallaan. Lupasivat, että uudessa ohjelmassa on myös talouspainotteisia näkökulmia luonnontuntemuksen lisäksi. Toimittajien nimilistasta voi päätellä, että talousosio tulee painottumaan muihin ekosysteemipalvelujen hinnoittamiseen kuin puuntuottaminen.
Metsäradion seuraajassa Metsä-Suomessa juttua ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjoisen kansallispuistoihin. Suunnitellaan myös tulevaisuuden ilmastoviisasta matkailua. Yksi aihe on nuotioiden päästöt. Kyselyn mukaan 2/5 retkeilijöistä on valmis lopettamaan nuotiot. Pian varmaan alkaa nuotiopaikkaraivo, kun jonkun mielestä tulet on ilmaston pilaamista.
Lisäksi pohditaan ilmastoystvällisiä taukopaikkoja, joiden rakenteissa huomioidaan mm. kierrätettävyys. Ehkä saamme kuulla vaihtoehdon nykyisille hirsilaavuille ja puurakenteisille kodille, joissa kattohuopa on ainoa jätemateriaali. Ehkä betoniharkot perustuksena myös.
Hupaisaan projektiin saatu rahoitus, jossa asiantuntijat pohtivat tällaisia asioita. Hiihtokeskusten jatkuva laajentuminen, lisärakentaminen ja polkujen ”kestävöittäminen” kalliosta louhittavalla murskeella kasvaneiden kävijämäärien takia ei kuulu ongelmaan. Ainakaa niistä ei puhuttu. Joukkoliikenteen käytöstä toki, onhan Ivalossa ja Kittulässä vilkkaat lentokentät.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään