Keskustelut Metsänhoito Metsäretki 6.9.2026 Perhossa ja Alajärvellä

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)
  • Metsäretki 6.9.2026 Perhossa ja Alajärvellä

    Merkitty: 

    Siirsin nyt tämän uuteen ketjuun.

    Tässä vaiheessa kaipailisin vähän haarukointia siitä, minkä verran jaksatte kävellä. Perhoon tuli suunnitelmassa nyt neljästä eri auton jättöpaikasta alkaen yhteensä tallusteltavaa 7 km, josta toki osa on paluita tietä pitkin. Nopeushan tuskin on hurja, kun jutellakin pitää.

    Alajärvellä maata on vähemmän, varmaan 3 km riittää.

    Muilta osin retkiohjelma on ennallaan, eli:

    la 5.9.

    Halukkaat voivat omatoimisesti käydä katsomassa Salamajärven kansallispuistoa; organisoitukaa tässä viestiketjussa jos haluatte kävelyseuraa

    Klo 19 tulen syömään Hotelli Kampeliin Veteliin, ja jos olette jo paikalla, teidän toivotaan osallistuvan

    Kukin majoittuu missä majoittuu, ja jos tarvitsee osoitetta puskaparkkia varten, kysyy minulta täällä

    su 6.9. tutustumista Jean S:n metsätiloihin ensin Perhon Mustassamaassa ja sitten Alajärven Latvalammilla

    10-10.45 tutustuminen rantapalstaan, teemoina nuoren metsän hoitohakkuu, turvekankaan uudistaminen kuusialikasvoksesta, muuttuman muuttuminen

    11-11.45 tutustuminen 2025 hankittuun lisämaahan, jolla tehty tuhka- ja kasvatuslannoituksia ja edellisen omistajan aikana kiinnostava jk-hakkuu

    12-14 tutustuminen vuosina 2013 ja 2016 hankittuihin palstoihin, joilla erilaisten lannoitusten ja ojitusten vaikutukset näkyvät jo selvästi. Isäntä tarjoaa mehua ja pullaa tms.

    14-15 kierros pääasiassa erilaisten pellonmetsitys- ja uudistuskohteiden parissa (ku-mä-rako-leku, porakone-äes-mätästys, istutus-konekylvö, verhopuustolla ja ilman, tuhkalla ja ilman jne.)

    Tämän jälkeen siirtymä Alajärven puolelle, matkalla pikainen pysähdys Perhon keskustassa, jossa kukin saa hakea einettä oman puolueensa mukaisesta ruokakaupasta (K tai S).

    16-17.30 kierros Alajärven karummissa maastoissa, jossa tutkitaan erityisesti sitä, milloin kitumaan suosta voi tulla metsää ja milloin ei. Kierroksen päätteeksi voidaan paistaa metsäautotien kääntöpaikalla nuotiolla esimerkiksi makkaraa, tuon klapeja.

    Laittelen viimeisellä viikolla ennen tilaisuutta jonkun materiaalikansion pilveen ja jaan sen linkin täällä, missä on tarkat kartat ym. tarvittavaa tietoa.

  • Normandy Normandy

    Minusta Perkon aloitus oli ihan asiallinen. Etelää huonompi tuotto vuodessa per ha on ainakin tähän asti ollut ihan fakta. Eroa on talvissa, lämpösummassa, maaperässä, mikrobeissa jne. Olisi hyvä joskus pysähtyä niitä miettimään. Joku voisi minulle näitä syitä selittää ja myös valaista mitkä tulevat muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana.

    Muuttuuko maaperä, koska sen mikrobitoiminta muuttuu. Ja miten lehtipuiden lisääntyminen mäntykankailla vaikuttaa. ja vaikka mitä muuta.

    Kuusiuskova

    Saman ilmiön huomaa lähellä rannikkoa, siellä esim männyt ovat vallan yhden tukin lyhyempiä kuin mitä ne ovat vain 10km sisämaassa

    Jean S

    jahas, täällä on tapahtunutkin tällä välin kaikenlaista liikehdintää.

    Video on siis alueesta, jossa on ollut kuusivaltainen sekametsä, josta on jatkuvan kasvatuksen hengessä hakattu kaikki isot kuuset pois ja jätetty jäljelle lähinnä laihaa koivua sekä jonkin verran siemenpuumäntyjä ja välikoon kuusia. Hakkuu tilastointiin suojuspuuhakkuuna ja siitä maksettiin ihan hyvä päätehakkuun hinta, ostajana oli sahayhtiö.

    Videon jälkeen kuviolle on eri vuosina heitetty vähän kuusen ja männyn taimia, ehkä yhteensä 300 kpl. Eri vuosina siksi, että istutus tapahtui ajourille, ja ensimmäisenä vuonna täydennettiin niihin kohtiin joissa oli paljastunut maata. Toisena tai kolmantena vuonna sitten risukohtiin, jotka olivat maatuneet tarpeeksi siihen mennessä. Maanmuokkausta ei luonnollisestikaan tehty. Molempia, lähinnä kuusentaimia, kuviolla oli ennestäänkin. Koivut ja männyt poistettiin loppusyksystä 2025, kun taimettumista oli tapahtunut riittävästi.

    Metsäretkellä todettiin, että kohteella on riittävästi taimiainesta uuteen sekametsään ja että raivaussahaakin voisi kohta ulkoiluttaa tai olisi ehkä voinut ulkoiluttaa jo viimekin vuonna.

    Aukon koko oli vähän toista hehtaaria ja se on pitkänomainen ja kivennäismaan ja turvemaan rajassa. Mutta että halvalla uudistui, kun oli edellytykset olemassa ja niitä tuettiin.

    Jean S

    Ja mitä metsän tuottoon tulee, niin Perhossa on paljon huonojakin maita, mutta myös hyviä. Ja sellaisia alueita, mistä saa hoitamalla hyviä. Mutta tämä asiahan olisi selvinnyt tulemalla itse katsomaan 😉

     

    Perko

    Videossa  kannosta  kuvatut lustot herätti mielenkiintoni, mitä  silloin  2000 tapahtunut kun puu on  räjähtänyt  kolmiloikalla kasvuun?   Tuollaisesta muutoksesta toistamalla samat jutut syntyy nopeasti tulosta.   Olosuhteet  ovat niin mininaiset  tässä maassa  ja muuttuvat toimenpiteillä hetkessä.

    140ärrä

    Omissa metsissä tuollaiset loikat on tulleet, kun vanha alikasvoksena kitunut kuusi on saanut valoa hakkuiden myötä. Valitettavasti monissa noista tapauksista tyven tiheäsyisestä ytimestä on myös lähtenyt laho liikkeelle.

    suorittava porras suorittava porras

    ….ja kasvu keskittynyt vain tyvileikkauksen tasolle. Rinnan korkeudelta mitattuna kasvun lisäystä ei välttämättä edes huomaa.

    140ärrä

    Kyllä ne minun puut oli koko matkalta kasvaneet, mutta vanhimmissa oli kasvu jo hyytymään päin, vaikka litroja ei kovin julmasti vielä ollut. Kuoresta näki, että ikää oli kokoon nähden reilunpuoleisesti. Joissakin näkyi myös, että laho oli lähtenyt liikkeelle hakkuussa tulleesta kolhusta, mutta ei kaikissa sellaista näkynyt. Se tiheäsyinen ydin näkyy olevan herkästi lahoava jostain syystä.

    Perko

    Suolle  määrättyyn aukkoon oli jäänyt muutama 6 -8 m näreet  laitaan,  niistä oli kasvanut harvennukseen mennessä  parinkuution  puut!   Kerroin sen viralliselle ammattilais neuvojalle niin hän sanoi lopettavansa  tyhmyyden teot!   Tämä oli  toisaalla, ei Perhossa.

    Kuusiuskova

    Eihän Perko tee aukkoja???

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)