Keskustelut Metsänomistus Metsästysoikeudet

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)
  • Metsästysoikeudet

    Moikka,

     

    Miten olette hoitaneet metsästysoikeudet? Asia on mietinnässä kun tietysti hirviä pitäisi kurissa pitää, mutta seurat vaihtelevasti tässä onnistuvat. Itse olen etäomistaja, eikä ruuhkavuosina valitettavasti ole aikaa ajella itse jahtiin, toki tuolla metsässä sitten saapi tarpeeksi ehkä töidenkin puolesta viipottaa. Toisaalta haluiaisin pienriistan pitää itselläni ja perheelläni, silloin jos kun tulee mentyä jälkikasvulle lajia opettamaan.

    Saako metsätysoikeuksista jotain korvausta, entä millä sopimuspohjilla olette näitä sopimuksia tehneet? Sana on vapaa ja vinkit otetaan kiitollisena vastaan. Tuskin tästä saa kovin isoa sivuvirtaa, mutta velalliselle tietysti kaikki on kotiin päin.

  • mehtäukko

    Kyläseuran pj.ksi ja hallituksen jäseniksi kannattaisi etusijassa valita maanomistajia ja paikallisia yhteistyökykyisiä tyyppejä. Vuosikokouksissa sitten selkeät päätökset ja linjavedot joista pidetään kiinni. Jos esim. omilla alueilla luvat on käytetty ja elukoita on jäämässä runsaasti, mikä estää vierasluvalla naapuriseuran saamaan kiintiönsä täyteen? Se on myös mo:n taimikoiden etu.

    Gla Gla

    Maanomistaja ei ole sama kuin metsätalouden harjoittaja, eikä tuo titteli siis kerro motiiveista yhtään mitään.

    Seurojen aktiivit ovat ihan luonnostaan paikallisia, joko omalta kylältä tai lähialueilta. Kauempaa asuvat tuskin talkoista yms. velvoitteista ovat kiinnostuneita. Ainoastaan metsästyksestä silloin kuin heille sopii ja tietysti seuran tarjoamasta infrasta.

    Seuratoiminnassa on eri intressejä, jotka painivat päätöksenteossa keskenään. Osa haluaa vahvat riistakannat, osa pitää kurissa maa- ja metsätalouden harjoittajille koituvia haittoja. Tällöin on helppo sanoa, että tehdään linjaukset, joista pidetään kiinni. Käytäntö on jotain muuta. Jokainen toiminnassaan noudattaa omia tavoitteitaan.

    Metsuri motokuski

    Tuo GLA:n keskimmäinen kappale ei ole ihan noin kun kirjoitti. Yleensä metsällekkään ei ole asiaa jos tiettyjä seuravelvotteita ei ole tehnyt. Metsästysseura toiminta on paljon muutakin kuin metsästystä ja saaliin jakoa. Toki on totta että pitkämatkalaisten on haasteellisempaa osallistua seuran toimintaan mutta kun yleensäkin on seuran jäsen niin huolehtii myös velvoitteistaan.  Meidänkin seurassa on paljon sellaisia jäseniä ollut jotka ovat eronneet seurasta kun ovat muuttaneet toiselle paikkakunnalle ja seuran toimintaan on tullut liikaa haasteita.

    Puuhastelija

    Esim. Täällä meilläpäin on seuroja jotka yrittävät pitää hirvikannan metsänomistajan kannalta hyvällä tasolla, sitten on seuroja joissa tuntuu, että hirviä pitäisi olla enemmän,  jotta koirametsästys ja koirien harjoituttaminen olisi mielekkäämpää. Ja sitten ehkä suurin osa siltä väliltä. Koittavat ampua lupahirvensä pois sen kummemmin ottamatta kantaa minkä takia niin toimivat.

    Yleensähän seuran toimintatavat ja kannat asioista ovat muutamien nokkamiesten ajatelmia.

    mehtäukko

    ”..Maanomistaja ei ole sama kuin metsätalouden harjoittaja..” kytkös on kuitenkin vaihto-ehdoista todennäköisin toiminnan järkeistämisessä. Hyvin paljon on toiminnan järkevyys kiinni yksituumaisen hallituksen ja sen vetäjän taidoista. Auktoriteetti kokouksissa jo pitää aisan yli rimpuilijat ruodussa. Huuto-äänestyksissä peli on menetetty.

    Puuhastelija

    Jos seuran auktoriteettipuheenjohtaja haluaa ylläpitää korkeita hirvieläinkantoja ja metsätaloutta harjoittavat maanomistajat ovat päinvastaista kantaa niin taitaa tulla törmäys?

    Gla Gla

    Toki seuralla on velvoitteet, mutta niiden suorittaminen ei tee vielä jäsenestä aktiivia. Suhteutan aktiivisuuden siihen työmäärään, mikä vaaditaan seuran pyörittämiseen ja miten epätasaisesti se jakautuu.

    mehtäukko

    Eihän pj määräile mitään, vaan sovittaa ehdotukset päätöksiksi joitten mukaan toimitaan.

    Gla Gla

    Puuhastelijan mainitsema asia ei ole kovin yksinkertainen. Hirvistä puhuttaessa voi lupia olla, mutta jahdissa hirviä ”ei löydy”. Tai ainakaan sopivia (vasa, lehmä, sonni oikealla sarvien piikkiluvulla).

    Peurojen osalta asia on vielä mutkikkaampi, kun lupien määrä tihentymäalueella on suuri. Jos leikkausta halutaan jarruttaa, lupien jakoperuste jäsenille voi joko kannustaa metsästykseen tai olla kannustamatta. Lupia on silti käytössä, joten sidosryhmille kerrotaan tarinaa rajoittamattomasta metsästyksestä, mutta jäsenistö ei parempaan pysty ja pakottaakaan ei voi.

     

    Puuhastelija

    Se on juuri kuten Gla sanoi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)