› Keskustelut › Metsänhoito › Metsät kasvatetaan liian tiheinä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 42)
1 2 3 4 5

  • Metsät kasvatetaan liian tiheinä

    Lähetetty: 6.5.2025, 23:06

    Pari  vuotta sitten oli kova keskustelunaihe siitä, et Suomen metsät harvennetaan liikaa. Kun liikkuu ympäri etelä-Suomen metsiä, olen itse melkein toista mieltä. Metsät , varsinkin nuoret, kasvatetaan usein aivan liian tiheinä, jolloin ensiharvennus myöhästyy, saanto jää pieneksi ja sitä kautta taloudellinen tulos huonoksi. Omissa metsissä pyrin tekemään voimakkaat harvennukset, tätä kautta puiden järeytyminen on paljon nopeampaa ja taloudellinen tulos parempi. Myös kiertoaika pysyy lyhyenä. Nykyään maksetaan kuutioista, ei hitaasti kasvaneesta puusta saa mitään lisähintaa.

    MItä mieltä muut ovat, kasvatetaanko Suomen metsät liian tiheinä?

    Tekijä
    Kuusiuskova
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Panu Panu 6.5.2025, 23:31

    En osaa arvioida Suomen mittakaavassa mutta kerro vähän runkolukuja mikä on liian tiheää ja kuinka harvoja sinun metsäsi ovat.

    Itse pyrin kasvattamaan tiheinä, esim. 2500 – 1200 – 700. Motoharvennuksissa kuitenkin tiheys jää yleensä alle speksatun.

     

    mehtäukko 7.5.2025, 05:51

    Kun puuston kasvun eri vaiheissa suunnilleen noudatetaan hyvän metsänhoidon ohjeita, ylitiheyttä ei ole. Mä ja ko kynnyskohta harvennuksiin on tärkeä.

    suorittava porras suorittava porras 7.5.2025, 06:37

    Surullisinta on ,että taimikot ja nuoret metsät kasvatetaan liian tiheinä . Kun harvennuksen aika koittaa kasvatuskelpoisia puita ei olekaan riukuuntumisen vuoksi tarpeeksi ,jolloin puusto jää harvaksi. Sen jälkeen ihmetellään ,miksi metsiemme kasvu romahtaa. Eihän ne latvuksensa menettäneet puut kasva ja luonto harventaa heikkoja puuyksilöitä vielä lisää.

    Apli 7.5.2025, 06:40

    Omissa metsissä olen pyrkinyt kasvattamaan metsät ensiharvennukseen ns ylitiheinä  sitten reilu ensiharvennus ja yksi harvennus ja päätehakkuu.. Maassa kun on voimaa antaa kasvaa, sitä en tiedä on tuo oma tapa mailman paras mutta itselle se on sopiva ja peilistä sitten löytyy syyllinen.. Ehkä nykyinen energiapuu buumi on saanu kasvattamaan taimikoita ylitiheinä, ns risukoita on aina ollut ja tulee olemaan…

    suorittava porras suorittava porras 7.5.2025, 07:05

    Siinä onkin jännät paikat ,kun on tähdännyt siihen  , että puut korjataan energiaksi. Aina markkina ei vedä tai palsta on teknisesti tai taloudellisesti sopimaton korjattavaksi energiaksi. Silloin joutuu vain seuraamaan nuoren metsänsä rapistumista huonoon kuntoon. Markkinat määräävät ,milloin raaka-aine kelpaa. Toimenpiteiden ajoituksen aika-ikkuna ylitiheissä metsissä on kapea ja viiveiden vaikutukset metsän  tuottoon suuret.

    mehtäukko 7.5.2025, 07:23

    Nytkin nähtiin monessa paikassa, kuinka riskaapelia on lähteä ”tuottamaan tiheitä energiametsiä”. Niitähän ei pitäisi vakuutusyhtiöden ottaa edes listoillen riskien takia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.5.2025, 07:23

    Puulaji pitää huomioida, mutta ohjeet siihen löytyvät Tapio harvennusmalleista. Niissä on pohjapinta-alan haarukka, jossa voi toimia sen mukaan haluaako useamman harvennuksen vai ei. Metkan runkoluvut lienevät hyvät taimikkovaiheeseen. Nykyinen ohje tältä palstalta oli: männylle mieluummin haarukan tiheämpi pää ja kuuselle harvempi. Koivulle ja lehtikuuselle kaikkein harvin.

    Jos haluaa kasvattaa isoja puita ja hyvin pitkään, harva asento alusta lähtien varmistaa pitkät latvukset. Avoimella paikalla kasvaneella kuusella voi olla latvus maahan saakka. Koivulla tätä näkyy myös joskus. Männyllä harvemmin, vai onnistuuko senkin säilyttää pitkä latvus kun olosuhteet osuvat kohdilleen? Harvakasvatus johtaa jonkin verran paksumpiin oksiin, mikä ei välttämättä ole puuraaka-aineessa toivottu ominaisuus, mutta puun hiilinielu säilyy.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 7.5.2025, 07:29

    Metsä groupin ja Mhyn ohje jättää vähän etukasvuistakin koivua kuusen taimikoihin 10% on johtanut käytännössä siihen, että 3 metrin välit ei vilise kuin toiveikkaimpien puheissa, että istutettuja kuusentaimia ei poistetaan, jotta välit saataisiin. Käytännössä näissä metsissä kasvaa hyvinkin yli 2000 hehtaarilla kun koivuja on jätetty eikä istutuspuita poistettu. Metsät tulevat kasvamaan ylitiheinä, että koivut etukasvuisina. Energiapuuta kasvatetaan nykyohjeilla nykytutkimuksen siivittämänä ja tälläisiä kohteita missä tiheydet kuusikossa on yli 2000 koivujen takia, minäkin olen avustanut niiden myynnissä energiapuuksi kun ei ole enää järkeä raivata nuorta metsää sopivaksi ja harvennus joudutaan tekemään suunnitelua aikaisemmin.

    Kaikki lähtee siitä minkälainen kokki on, että mitä sieltä tarjoillaan. Nyt toimijoiden pitäisi miettiä onko nykytutkimuksesta johdetut ohjeet kärpäsiä, raivaajan mielestä ei ole.

    mehtäukko 7.5.2025, 07:40

    Hiilihumppa ei ole aiheuttanut mehtäukon metsänhoitoon minkäänlaista reaktiota. Humppa mikä humppa. Prof.A Kankaan totemus osuu nyt samaan.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 7.5.2025, 07:54

    Kyllähän Suomesta liian tiheitä metsiä löytyy yllin kyllin, eihän siitä mihinkään päästä. On myös liian harvoja, mutta uskoakseni paljon vähemmän. Omistajistahan se paljon riippuu, jos ei 10-15 vuoteen metsässä mitään tehdä, niin ainakin rehevän maapohjan mailla kasvu yllättää. Sinällään metsänhoidolliset ohjeistukset ovat kohdallaan, niitä myös hakkuissa lähes aina noudatetaan. On myös joukko metsänomistajia, joiden mielestä mukamas liian harvaksi hakkasivat. Näiden metsissä olen ylisakeutta taimikosta tukkimetsään nähnyt. Itse en myöskään ole haksahtanut nykyajan kotkotuksiin. Kyllä varhaisperkauksessa havupuu taimikoista on syytä lehtipuut kaataa, voin kokemuksesta sen todeta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 42)
1 2 3 4 5