Keskustelut Metsänhoito metsätalouden julkikuva

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)
  • metsätalouden julkikuva

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi näkökulma tähän median metsäpolitiikkaan. On aivan ilmeistä, että metsätalouden sanoma ”kestävästä metsätaloudesta” ja ”talouden kivijalasta” ei enää uppoa. Kestävän metsätalouden sanoma välittyy laajalle yleisölle nimenomaan talouden kestävyyden mantrana, vaikka itse ajattelemmekin sen hakkuiden ja kasvun tasapainona. Kun muut arvot tuntujat kiinnostavan enemmän, pelkkä tekninen kuutiotase ei olekaan kiinnostava. On tällä perustansakin, kun sekä metsätalous että -teollisuus eivät enää ole suuria massoja työllistäviä aloja.

    Em. johdannolla – miten metsätalouden sanomaa pitäisi uudistaa? Metsäteollisuus tarjoaa tuotteitaan uusiutuvina, vaihtoehtona muoville, sellua monipuolisena raaka-aineena ja sahatavaraa pitkäikäisenä hiilivarastona, mutta metsätalouteen – siihen miten metsissä toimitaan – nämä argumentit eivät suoraan yhdisty. Vastassa on luontokato, hömötiaiset, maisema, hiilinielu… Mitä iskulauseena ”kestävän metsätalouden” tilalle?

  • Gla Gla

    Tavallisten ihmisten itse päivittäin hyödyntämien puuperäisten tuotteiden määrä ja vaihtoehto näiden hyödyntämiselle ja hinnoittelulle. Mitä jos kaupasta ei saakaan rajattomasti puuperäisiä tuotteita kuten nyt.

    Ylipäätään kulutusta on hyvä pysähtyä tarkastelemaan. Jos päähän pälkähtää ajatus tarve jollekin tuotteelle, mitä silloin tehdään? Katsotaan, olisiko automarketti jo/vielä sunnuntainakin auki, mistä sen löytää helpoimmalla/halvimmalla tai pitääkö tilata postimyynnistä saksalaisesta verkkokaupasta ja jaksanko odottaa viikon toimitusaikaa.

    Moniko miettii, tarvitsenko tuotetta oikeasti, millaisen materiaalivirran ja energiankulutuksen polkaisen käyntiin kun sen hankin ja millainen itsestäänselvyys ylipäätään se on, että kaupasta saa sitä minä minä haluan ja jossa ainoa kiinnostava tekijä on oman kukkaron tila.

    Tätä ajatusta jo tavoittelin toisaalla, kun oli puhetta Westendin taloista ja turkulaisesta rantahissistä. Voiko vasta sitten alkaa ympäristömyönteiseksi, kun ensin on itse saanut kaiken.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mietin tätä samaa, kun luen ihmisten viestejä Facebookin matkailuryhmissä. Vaikuttaa siltä että siellä ei tunneta huolta ilmastonmuutoksesta eikä lentohäpeää.

    Ehkä kohtuutalous tai donitsitalous? Ihmiskunta ottaa vain sen, mikä luonnolta on otettavissa kestävästi. Metsätalouden kannalta tämä pitäisi määritellä ja muuttaa tavoitteiksi pro-aktiivisesti, ennen kuin asiakkaat ja julkinen valta määräävät niistä.

    Kun metsistä ei voi saada kaikkia hyötyjä maksimaalisesti, on tehtävä valintoja. Ehkä auttaa jos ajatellaan metsiä jakaen kahteen, eli talousmetsiin ja suojelumetsiin. Suojelumetsät (tiukasti ja osittain suojellut) tuottavat pääasiassa monimuotoisuutta ja hiilen varastointia. Talousmetsät tietenkin raaka-ainetta metsäteollisuudelle, mutta myös suojelupalveluja kuten lisää lahopuuta.

    Kysymys kuuluu miten toteutuu hiilineutraalius, jos talousmetsien hiilinielu määritellään nollaksi, kuten pitää tehdä, jos halutaan estää niiden vanheneminen. Riittääkö neutralointiin se hiilen sidonta, joka tapahtuu suojelualueilla?

    Mikä on ennallistamisen rooli yhtälössä? Se voi olla hyvin toteutettuna ratkaiseva puuttuva palikka, joka auttaa moneen ongelmaan. Esimerkiksi parantaa virtavesiä, lisää kosteikoita, säästää turvetta, vähentää vesistöpäästöjä, nostaa suojelualueiden määrän riittävän korkeaksi jne.

    isaskar keturi

    Itse olen ajatellut, että todennäköisesti valtaosa ihmisistä ei oikeastaan välitä suojelualueiden lisäämisestä, vaan ennemminkin kokemuksesta yhteisistä metsistä eli lähinnä virkistysmetsistä, jotka tietenkin sitten täyttävät samat kriteerit kuin suojelumetsät. Vaikka mehän tiedämme, ettei nämä välttämättä sovi samaan metsään.

    Pitäisikö kaikkialla olla enemmän ”julkisia metsiä”. Joku karttapalvelu tms., jossa ihmisiä ohjataan tiettyihin metsiin, joita käsitellään enemmän ”luonnonmukaisesti”.

    Mutta miten tämä kääntyisi viestinnässä? Enemmän tietoa siitä, että meillä on monenlaisia metsiä…ja niitähän on jo nyt.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuntien metsiä lähellä taajamia käsitellään jo nyt ensisijaisesti virkistys mielessä. Ei jokaisella metsähehtaarilla voi eikä tarvitse olla tarjolla samoja arvoja ja hyötyjä. Ennallistamisasetuksen kriteerit ja pakollinen edistyminen niissä kai tulevat koskemaan kaikkia metsiä ja kaikkia omistajaryhmiä. Niillä on voimakas ohjaava vaikutus siihen, miltä metsämme tulevaisuudessa näyttävät.

    mehtäukko

    ”…valtaosa ihmisistä ei oikeastaan välitä suojelualueiden lisäämisestä..” syystä, että yhteistä kolehtirahaa korvauksille ei kukaan ole luonut saati pakottanut. On tämä hävytön ihmisyyden ja solidaarisuuden loukkaus. (Johon  husg 165R esittää kohta haisevan vastalauseensa! )

    isaskar keturi

    Kestävä metsätalous rakentuu monenlaisista ja eri tavoin käsitellyistä metsistä. Jo nyt suuret pinta-alat suojelualueiden ulkopuolellakin on eri syistä metsätalouden ulkopuolella. Metsätalous keskittyy alueille, joissa se on kannattavinta ja joissa sitä on harjoitettu jo vuosikymmeniä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miten tällaiselle asioiden sekoittajalle oikein pitäisi vastata? TA:

    ”<span class=”break-words”>Kyllä se niin taitaa olla, että talousmetsien luonnonhoito ei toimi. Käytännössä luontoa ei useinkaan huomioida talousmetsissä, ja jos jotain jää hakkuiden ulkopuolelle, isäntä saattaa sitten käyttää sen takkapuina. Eli tarvitaan 30 % tiukkaa suojelua, jotta saadaan sukupuuttoja estettyä. Ikävä kyllä, ihmiselle tyypillinen ahneus estää muunlaiset ratkaisut. Mutta kaikkein ensimmäiseksi pitäisi laittaa metsähallitus kuriin ja estää sen tekemät törkeät hakkuut. Sen jälkeen luontoarvottomia valtion puupeltoja voitaisiin vaihtaa myös yksityisten omistamiin luontoarvokkaisiin metsiin, ja tehdä jälkimmäisistä luonnonsuojelualueita.</span>

    <span class=”break-words”>Suomessa metsien vanheneminen ei ole mikään ongelma, koska täällä tehdään hakkuita keskenkasvuisiin metsiin. Päinvastoin, metsien vanhenemista pitäisi edistää, jotta luonto pelastettaisiin. Vanhoista metsistä on huutava pula Suomessa.</span>

    <span class=”break-words”>Ennallistaminen on tärkeä asia, mutta niin ei pidä menetellä, että toisaalla tehdään edelleen hakkuita ja toisaalla ennallistetaan metsiä. Järkevämpää on estää hakkuut riittävässä määrässä metsiä, jolloin niitä ei tarvitse ennallistaa.”</span>

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011495502.html

    Metsuri motokuski

    Ei kannata mitenkään. Nämä ovat niin fanaattisia omasta mielipiteestään että sitä ei muuta millään. On niitä tälläkin foorumilla joidenka kirjoittajien mielipiteet eivät muutu vaikka miten perustelisi.

    isaskar keturi

    Tuo AJ:n esimerkki on todellisuudesta vieraantuneesta henkilöstä, jonka ajattelu on taso ”Hakkuut pitää lopettaa, kun lautaa saa K-Raudasta ja paperia on kaikki paikat pullollaan.”

    Vaikuttaminen pitää kohdentaa siihen n. 50% jota kuinkin järkeviä ihmisiä. Lopuista 50% on osaa peräti metsätalousmyönteisiä, vaikkei omista metsää. Näille 50% pitää osoittaa, että metsät eivät ole puupeltoa, vaikka populistit niin yrittävät väittää.

    Rane2

    ”pitää osoittaa että metsät eivät ole puupeltoa”

    Voi myös osoittaa että puupelto on myös monimuotoista metsää.Esimerkkinä vaikkapa tämä Luonnonperintösäätiön rauhoittama metsä jossa on aikoinaan tehty ensiharvennus (ajourat näkyy vieläkin ilmakuvassa).Muutamassa kohti olevat tuulenkaadot ovat tehneet siitä monismuotoisuuden ihmemaan vaikka yleisilme on edelleen puupelto…

    Paatsamakorpi – Luonnonperintösäätiö

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)