› Keskustelut › Metsänhoito › metsätalouden julkikuva

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 9 10 11 12 13 14

  • metsätalouden julkikuva

    Lähetetty: 28.9.2025, 11:43

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi näkökulma tähän median metsäpolitiikkaan. On aivan ilmeistä, että metsätalouden sanoma ”kestävästä metsätaloudesta” ja ”talouden kivijalasta” ei enää uppoa. Kestävän metsätalouden sanoma välittyy laajalle yleisölle nimenomaan talouden kestävyyden mantrana, vaikka itse ajattelemmekin sen hakkuiden ja kasvun tasapainona. Kun muut arvot tuntujat kiinnostavan enemmän, pelkkä tekninen kuutiotase ei olekaan kiinnostava. On tällä perustansakin, kun sekä metsätalous että -teollisuus eivät enää ole suuria massoja työllistäviä aloja.

    Em. johdannolla – miten metsätalouden sanomaa pitäisi uudistaa? Metsäteollisuus tarjoaa tuotteitaan uusiutuvina, vaihtoehtona muoville, sellua monipuolisena raaka-aineena ja sahatavaraa pitkäikäisenä hiilivarastona, mutta metsätalouteen – siihen miten metsissä toimitaan – nämä argumentit eivät suoraan yhdisty. Vastassa on luontokato, hömötiaiset, maisema, hiilinielu… Mitä iskulauseena ”kestävän metsätalouden” tilalle?

    Tekijä
    isaskar keturi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 14.10.2025, 14:32

    Minulla ei olisi pokkaa puhua kiilusilmäisestä toiminnasta sen jälkeen, mikä Anneli edellä kirjoitti. Mutta sinulla onkin taipumus väärin ymmärtämiseen. Siitä en ole varma, onko se tahallista vai tahatonta.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.10.2025, 15:36

    Kiilusilmäisyys riippuu vertailuna olevasta ryhmästä. Tässä lehdessä esimerkiksi minä olen viherpiipertäjä ja Hesarissa liian metsätaloushenkinen.

    Pete 14.10.2025, 16:32

    Anneli kirjoitti ”Monimuotoisuudella on myös takaisinkytkentöjä kasvuun ja tuhoriskien hallintaan kuten Gla ehkä tarkoitti. Lisäksi on markkinariski jos siitä ei huolehdita. Mykorritsasieni on tarpeen puun parhaaseen kasvuun. Kaarnakuoriaistuho voi estyä, jos metsikössä tai alueella on tuhoa hillitsevä monimuotoinen sekametsä eikä yksipuolinen kuusikko jossa jokainen puu on kuoriaisten mieleen.”

    Joitain pieniä takaisinkytkentöjä voi ollakin, mutta en ole löytänyt vakavasti otettavaa tutkimusnäyttöä tästä. Talousmetsämme, ne viljelymetsätkin, ovat kuitenkin hyvin luonnonmukaisia. Käytämme paikallisia puulajeja ja metsän ja metsämaan prosessit toimivat jokseenkin niinkuin ne toimivat boreaalisessa luonnonmetsässä. Mykorritsasienet ovat tärkeä, tutkimus kuitenkin kertoo, että ne voivat hyvin ja niitä on muokatussa viljelymetsässä yhtä paljon kuin luononmetsässä. Sienilajien määrien suhteissa on pieniä eroja, mutta tällä ei ole  havaittu olevan vaikutusta metsien kasvuun ja/tai ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kaarnakuoriaistuhojen ehkäisy monimuotoisuutta lisäämällä on myös väite jolle ei löydy tutkimuksesta tukea ellei oikea puulaji oikealle paikalle periaatetta katsota monimuotoisuuden lisäämiseksi. Paljon esitetään väitteitä siitä, että metsätalouden ”laajaperäistäminen” parantaisi taoousmetsien ”resilienssiä”, no tälle ei löydy mittauksiin perustuvasta tutkimustiedosta tukea eikä käytännön kokemukset tällaista tue. Jos varttunut liian kuivalla paikalla kasvava kuusikko (tarpeettomasti) harvennetaan, niin seurauksena on kirjanpainajan tuhoja aivan siitä riippumatta kuinka monimuotoista metsää viereisillä kuvioilla on.

    Varovaisuusperiaatteella voi perustella ja perustellaankin kaikenlaista, ääritapauksissa jopa sitä, että metsien talouskäyttö pitäisi kokonaan lopettaa.

     

     

    Pete 14.10.2025, 16:40

    Petkeles ”Aikamoinen ongelma. Loppuasiakas ei suostu siihen, että kiilusilmä hakkaa ja hoitaa 70-luvun tyyliin. Taitaa olla sama homma aika monella alalla! Eikä siitä ongelmana puhuta!”

    Ei varmaankaan, ostaja voi päättää olla ostamatta ja hakkaamatta, onhan Suomessa sopimusvapaus. Ongelma on enempi heikentyneiden luontoarvojen/monimuotoisuuden parantamisessa niille jotka sitä ongelmana pitävät. Millä tavalla Petkelesin mielestä nykyinen esim. liito-oravan suojelustatus parantaa saati lisää metsänomistajien motivaatiota kehittää metsiinsä rakennepiirteitä jotka aikaa myöten mahdollistavat liito-oravan asettumisen metsään? Toki löytyy ja ehkä jatkossa enemmänkin metsänomistajia jotka haluavat liiturin metsäänsä, mutta isossa kuvassa oravan ilmaantuminen aiheuttaa käytönrajoitteen josta ei korvausta makseta.

    Petkeles Petkeles 14.10.2025, 17:07

    Jos oma ihmiskuva ja sielunmaisema on sellainen, että edes omaan pelastukseensa ei voi osallistua ilman tukea, niin eipä siinä liene paljoa tehtävissä.

    Mikä lienee OP-ryhmän kanta liiturin suojeluun? Tietääkseni melko liituripositiivinen.

    Gla Gla 14.10.2025, 17:09

    Pete: ”Paljon esitetään väitteitä siitä, että metsätalouden ”laajaperäistäminen” parantaisi taoousmetsien ”resilienssiä”, no tälle ei löydy mittauksiin perustuvasta tutkimustiedosta tukea eikä käytännön kokemukset tällaista tue.”

    Ei löydy myöskään näyttöä sille, että resilienssiä ei olisi. Sen sijaan löytyy tietoa luonnon riippuvuussuhteista ja niiden merkityksestä. Evoluution tulos ei ole sattumalta se, millaiseksi luonto on ties miten pitkän ajan kuluessa muotoutunut. Minä en kuvittele olevani luontoa viisaampi näiden mekanismien merkityksen arvioinnissa, joten suosin monimuotoisuutta mm. sekametsien muodossa, josta myös herkästi seuraa erirakenteisuutta. Tämä on metsätalouden julkikuvankin kannalta hauskaa, kun kiilusilmäiset (Petkelekseltä opittu termi) metsätalouden vastustajat puhuvat siitä, miten talousmetsät ovat tasarakenteisia yhden puulajin puupeltoja, eikä oikeita metsiä ole olemassakaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.10.2025, 17:13

    Olisiko Petellä mykorritsa-asiaan jokin tutkimus? Itse olen ymmärtänyt että aika lailla ne häviävät avohakkuun jälkeen palstalta ja palailevat sitten puuston varttuessa. Onko tästä sitten haittaa kasvulle, sitä en osaa sanoa. Ainakin alussa pienet taimet luultavasti saavat tarvitsemansa ravinteet ilmankin. Voisiko hyvä mykorritsa suojata taimia kuivumiselta, se olisi periaatteessa mahdollista. Sienijuuria muodostava rihmasto säilynee jonkin verran paremmin, jos tehdään kapea kaistalehakkuu tai jätetään runsaasti säästöpuuryhmiä.

    Missä sitä laajaperäistämistä suositellaan, luontojärjestöjen kampanjoissako? Mitä on laajaperäistäminen? Huono metsänhoito tuskin auttaa yhtään mihinkään vaivaan.

    Gla Gla 14.10.2025, 17:23

    Ymmärrän laajaperäistämisen tässä yhteydessä suosituksena sekametsien kasvattamiseen. Pete korjaa, jos tulkitsen väärin.

    Pete 14.10.2025, 17:32

    Petkeles: ”Jos oma ihmiskuva ja sielunmaisema on sellainen, että edes omaan pelastukseensa ei voi osallistua ilman tukea, niin eipä siinä liene paljoa tehtävissä.

    Mikä lienee OP-ryhmän kanta liiturin suojeluun? Tietääkseni melko liituripositiivinen.”

    Kenen ja miten ihmiskuva ja sielunmaisema ja tuet liittyvät aiheeseen? Miten OP-ryhmä  ja sen kanta liittyy aiheeseen?

    Pystytkö keskustelemaan aiheesta? Lyhyt vastaus riittää.

    Pete 14.10.2025, 17:41

    Anneli, kuuntelin Silvan maaperäaiheista luentoa youtubessa, siinä maaperätieteen professori näitä kertoi. Kannattaa katsoa se. Laajaperäistämisen ymmärrän tarkoittavan vähemmän hakkuita ja enemmän luontaista uudistumista. Näin pohjoismaisessa kontekstissa. Muulla boreaalisella vyöhykkeellä se tarkoittaa mahdollisen istutuksen jälkeen vähemmän tai ei ollenkaan taimikonhoitoa ja harvennuksia. Seuraava hakkuu on päätehakkuu ja sitä että maisematasolla jää enemmän metsätalouden ulkopuolelle esim. vuoristo-olosuhteen seurauksena.

    Huono termi tämä laajaperäistäminen kun ei sille ole yhteistä tulkintaa.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 9 10 11 12 13 14