› Keskustelut › Metsänhoito › metsätalouden julkikuva

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 10 11 12 13 14

  • metsätalouden julkikuva

    Lähetetty: 28.9.2025, 11:43

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi näkökulma tähän median metsäpolitiikkaan. On aivan ilmeistä, että metsätalouden sanoma ”kestävästä metsätaloudesta” ja ”talouden kivijalasta” ei enää uppoa. Kestävän metsätalouden sanoma välittyy laajalle yleisölle nimenomaan talouden kestävyyden mantrana, vaikka itse ajattelemmekin sen hakkuiden ja kasvun tasapainona. Kun muut arvot tuntujat kiinnostavan enemmän, pelkkä tekninen kuutiotase ei olekaan kiinnostava. On tällä perustansakin, kun sekä metsätalous että -teollisuus eivät enää ole suuria massoja työllistäviä aloja.

    Em. johdannolla – miten metsätalouden sanomaa pitäisi uudistaa? Metsäteollisuus tarjoaa tuotteitaan uusiutuvina, vaihtoehtona muoville, sellua monipuolisena raaka-aineena ja sahatavaraa pitkäikäisenä hiilivarastona, mutta metsätalouteen – siihen miten metsissä toimitaan – nämä argumentit eivät suoraan yhdisty. Vastassa on luontokato, hömötiaiset, maisema, hiilinielu… Mitä iskulauseena ”kestävän metsätalouden” tilalle?

    Tekijä
    isaskar keturi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 14.10.2025, 18:43

    Ok kiitos Pete. Itse muistelen että mykorritsoista olisi ollut juttua ehkä jossain Luontopaneelin julkaisussa tai sitten juuri jokin webinaari.

    Rane2 14.10.2025, 19:27

    ”Evoluution tulos ei ole sattumalta se, millaiseksi luonto on ties miten pitkän ajan kuluessa muotoutunut.”

    Yleinen käsitys on että evoluutio olisi pysähtynyt.Näinhän ei ole.Evoluutio usein käsitetään vain niin että syntyy jokin uusi lajimuunnos joka sitten yleistyy.Evoluutioon kuuluu kuitenkin olennaisesti se että olosuhteiden muuttuessa uudet lajit valtaavat vanhoilta lajeilta elintilaaja nämä harvinaistuvat ja mahdollisesti kuolevat sukupuuttoon.Tätä kutsutaan monimuotoisuuden heikkenemiseksi ja lajikadoksi.

    On kuitenkin hyvä muistaa että nyt maapallolla olevat eliöt,kasvit ja eläimet,ovat runsaudestaan huolimatta vain yksi prosentti täällä olleista lajeista.Tämä 99% lajien lajikato ja sukupuutto ovat olleet välttämätön edellytys ja työkalu sille että tämä nykyinen lajirunsaus olemme olemassa.Luonto muuttuu aina,nopeammin tai hitaammin,kun (ei jos) olosuhteet muuttuvat.

    Ja jostain syystä isompien katastrofien jälkeen kehitys on lähtenyt aina vähän eri suuntaan,luonto näyttäisi etsivän aina uusia ideoita…

    Nostokoukku 14.10.2025, 20:09

    Noin se suunnilleen menee. Evoluutio on perinnöllistä muuntelua ja luonnonvalinta.  Evoluutioon ei kuitenkaan kuulu, että yksi ylivertainen laji ryhtyy ahneuksissaan muuttamaan toisten lajien elinolosuhteita hyvin nopeasti ja lopullisesti.

    Timppa Timppa 14.10.2025, 20:53

    Mykoritsasieniä on aina metsissä sellainen määrä, että ne ovat tasapainossa puuston kanssa.  Toisin ei voi ola.  Mykoritsat tarvitsevat puilta sokeria ja puu niiltä lis’ravinteita.  Ihmeellinen systeemi.  Kuka lienee kehittänyt?

    Monimuotoisuus on ihmisten keksimä termi.  Ei luonnon.  Luonnossa on vain yksi laki, siis lajien välinen kilpailu.  Joskus se tuottaa vaihtelevaa luontoa, joka ajanmittaan muuttuu yksipuoliseksi, kun vahvimmat voittavat   Siis aukoissa on aina monimuotoisinta ja vanhoissa metsissä vähemmän monimuotoisuutta.  Kuolleet puut eivät lisää luonnon monimuotoisuutta kuin ihmisten mielissä.  EIvät kuolleet nisäkkäätkään lisäää lajinsa monimuotoisuutta.  Ainoastaan raadonsyöjiä, joita niitäkin on aina tarpeellinenm määrä raatojen häviämiseksi.

    Lahottajasienet ovat yhtä tarpeellisia kuin jätteenpolttolaitokset.  Emme kuitenkaan osta tavaroita sen vuoksi, että jätteenpolttolaitokset saisivat poltettavaa vaan siksi, että tarvitsemme niitä tavaroita.  Eivätkä puut kasva siksi, että lahottajasienet saisivat syötävää.  Puut kasvavat siksi, että ne leviäisivät mahdollisimman laajalle alueelle

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.10.2025, 21:06

    Jos metsästä puuttuu kuoleva ja kuollut puu, sieltä puuttuvat myös näillä materiaaleilla elävät eliöt, eli muun muassa ne Timpan tarpeettomiksi katsomat lahottajat. Eivätkö ne kuulu mukaan monimuotoisuuteen?

    Kannattaa katsoa se webinaari Silvan sivuilta: Maa metsän kasvattaa 24.9. Jussi Heinonsalo kertoo siinä hyvin sienijuurista alkaen kohdasta 1:00 eli tunnin kohdalta.

    jatkuvakasvatus.fi

    Ja vielä yhteenveto.

    Sienijuurisienten monimuotoisuus ei Heinonsalon mukaan alentunut avohakkuun jälkeen, vaikka niiden biomassa aleni. Tämä käy hyvin järkeen, kun niiden isäntäkasvit poistettiin. Häiriön eli avohakkuun jälkeen sieniyhteisö saattaa jopa monipuolistua, kun kasvilajisto muuttuu. Luontopaneelin raportissa 1B/22 ei ollut nämä tutkimukset vielä tiedossa.

    Eva-Maria Roth on tutkinut hiilen määrää jatkuvan kasvatuksen metsissä ja vertailualueilla ja lisäksi sieniyhteisöjä. Mainitaan että noin puolet kasvien yhteyttämästä hiilestä menee maan alle, eli se ”Hannu Ilvesniemen vakio” esiintyy tässäkin.  Eva-Maria veikkailee että hiilen määrä saattaa avohakkuulla valahtaa harvennettua metsää alemmaksi, kun hakkuutähteiden hiili aikanaan hajoaa. Tässä täytyy kuitenkin huomioida syötteen ero: kiertoajalla jaksollinen metsä kasvaa sen verran vinhemmin, että tuo alkuvaiheen ero tulee ehkä kurotuksi kiinni.

    Eva-Maria Rothin väitöstilaisuus 21.11. aiheesta Helsingin yliopistolla (ei näy kalenterissa vielä).

    Julkaisuja aiheesta:

    https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/eva-maria-roth

    Nostokoukku 14.10.2025, 21:19

    Eikö ihminen puutu Tlmpan mielestä mitenkään lajien väliseen kilpailuun? Esim. ns. taimikonhoidossa. Loppu Timpan tekstissä onkin melkoista potaskaa.

    Perko 14.10.2025, 21:27

    Evoluutiolla ei ole ollut ajatusta päämäärästä eikä tahtotilaa. Kehityksessä lopputulos on erittäin suunnitelmamainen ja sopeutunut ”juttu”, joka on syntynyt suunnittelemattomalla prosessilla. Evoluutio ei ole sokeaa sattumaa, vaan ”sokea kelloseppä”, joka työskentelee miljardeja vuosia testaten kaikkia mahdollisia ratkaisuja ja  parhaat mutaatiot leviää, vaikka mihinkään päämäärää ei ole ollut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.10.2025, 21:41

    Miten Perko ymmärrät Einsteinin sanomaksi väitetyn ”Jumala ei heitä noppaa” (God does not play dice)? Tarkoittaako se sitä että Jumala on älykäs suunnittelija? Miten tämä näkyy evoluutiossa jos mitenkään? Eliöillä on kuitenkin päämääränä elää ja lisääntyä. Ihmisillä meni vähän överiksi tämä päämäärä.

    Timppa Timppa 14.10.2025, 21:51

    Tietysti puutunm lajien väliseen kilpailuun.  En kai ole muuta väittänytkään.  Luionto on siihenkin tottunut, koska erilaiset katastrofit muuttavat luonnonmetsienkin kehitystä.

    Potaskaa tai  ei  juttuni.  Kuka on se viimeinen tuomari?

    Eivätkö jpoimintahakattujen puidet hakkuutähteet lahoa?  Vertailuissa pitäisi tietenkin tyutkia saman puumäärän hakkuuta.

    Vertailuiossa olisim hyvä oyttaa myös huomioon avohakkuukuusikoiden hakkuutähteen keräus.  SEeän korvaa muuta fossiilista energiaa.  Vuonna 2024 sitä ostettiin Luken mukaan 3142 000 m3

    Perko 14.10.2025, 22:21

    A J :llä  on hyvät pohdinnat!   Lokin munat valikoituvat muodon ja painopisteen mukaan eivätkä pyöri veteen kalliolta.   Sitä se on monessa muussakin.   Joillain lajeilla äly on korvannut voiman ja sillä valikoituu geeniperintö  josta naaras valitsee veikeimmän hajun.   Nopan heitossa on turhia numeroita ” heittoja”  ykkösen  ja kuutosen välillä.  Ehkä  A E   siitä oli perillä?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 10 11 12 13 14