› Keskustelut › Metsänhoito › metsätalouden julkikuva

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 11 12 13 14

  • metsätalouden julkikuva

    Lähetetty: 28.9.2025, 11:43

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi näkökulma tähän median metsäpolitiikkaan. On aivan ilmeistä, että metsätalouden sanoma ”kestävästä metsätaloudesta” ja ”talouden kivijalasta” ei enää uppoa. Kestävän metsätalouden sanoma välittyy laajalle yleisölle nimenomaan talouden kestävyyden mantrana, vaikka itse ajattelemmekin sen hakkuiden ja kasvun tasapainona. Kun muut arvot tuntujat kiinnostavan enemmän, pelkkä tekninen kuutiotase ei olekaan kiinnostava. On tällä perustansakin, kun sekä metsätalous että -teollisuus eivät enää ole suuria massoja työllistäviä aloja.

    Em. johdannolla – miten metsätalouden sanomaa pitäisi uudistaa? Metsäteollisuus tarjoaa tuotteitaan uusiutuvina, vaihtoehtona muoville, sellua monipuolisena raaka-aineena ja sahatavaraa pitkäikäisenä hiilivarastona, mutta metsätalouteen – siihen miten metsissä toimitaan – nämä argumentit eivät suoraan yhdisty. Vastassa on luontokato, hömötiaiset, maisema, hiilinielu… Mitä iskulauseena ”kestävän metsätalouden” tilalle?

    Tekijä
    isaskar keturi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 14.10.2025, 22:30

    Einsteinin mielestä luonnonlait olivat puhtaasti kausaalisia. Jokainen fysikaalisen maailman tapahtuma oli siis jonkin toisen fysikaalisen tapahtuman aiheuttama, ja tämä syy-yhteys voitiin täsmällisesti kuvata luonnontieteen lakien avulla. Ainakin periaatteessa tämä säännönmukaisuus selitti kaikki tapahtumat ja ilmiöt maailmankaikkeudessa. Syy–seuraussuhteet eivät jättäneet sellaista tyhjää tilaa, jossa Jumalan käsi olisi voinut toimia.

    https://www.areiopagi.fi/2015/11/albert-einstein-ei-uskonut-persoonalliseen-jumalaan/

    Mutta uskova voi väittää, että Jumala loi juuri nuo luonnonlait, joita Einstein ja kumppanit selvittivät. Ja aina tieteeltä jää jotain selittämättäkin.

    mettämiäs 14.10.2025, 23:00

    Miten Einstein selitti metsätalouden julkikuvaa?

    Timppa Timppa 14.10.2025, 23:11

    Tämä on paras selittäjä luonnon ilmiöille:

    Kaaosteoria on matematiikkaa ja fysiikkaa yhdistävä tutkimusala, joka käsittelee tiettyjen ei-lineaaristen dynaamisten järjestelmien käyttäytymistä, jotka ilmenevät kaoottisina ja ovat äärimmäisen herkkiä pienillekin muutoksille alkuolosuhteissa (perhosvaikutus). Esimerkkejä sellaisista järjestelmistä tavataan ilmakehän dynamiikasta, aurinkokunnasta, laattatektoniikassa, pyörteisissä nesteissä, taloudessa, populaation kasvussa ja lääketieteessä.

    Kaaosteorian mukaan todellisuus tulee ymmärtää dynaamiseksi, monimuotoiseksi ja ennustamattomaksi. Systeemin kaoottisuudelle on ominaista, että systeemin lopputulosta ei voida ennustaa systeemin alkutilasta. Olennaista kaaoksessa on säännöllisyyden puuttuminen siinä mielessä kuin se ilmenee klassisessa luonnontieteessä: jaksoittaisina liikeratoina ja alkuehdoista riittävällä tarkkuudella ennustettavina lopputuloksina. [1]

    Rane2 15.10.2025, 07:38

    ”Miten Einstein selitti metsätalouden julkikuvaa?”

    Einstein ei selittänyt metsätalouden julkikuvaa mutta hänen teorioitansa voi soveltaa.Esim. kun kaadat kuusen jonka latvassa on Greenpeacen aktivisti niin tämän aktivistin aika kuluu hitaammin kuin sinun siinä juurella.Aika kun kuluu sitä hitaammin mitä nopeammin havainnoitsija liikkuu.

    Gla Gla 15.10.2025, 10:09

    Rane2: ”On kuitenkin hyvä muistaa että nyt maapallolla olevat eliöt,kasvit ja eläimet,ovat runsaudestaan huolimatta vain yksi prosentti täällä olleista lajeista.Tämä 99% lajien lajikato ja sukupuutto ovat olleet välttämätön edellytys ja työkalu sille että tämä nykyinen lajirunsaus olemme olemassa.Luonto muuttuu aina,nopeammin tai hitaammin,kun (ei jos) olosuhteet muuttuvat.”

    Otetaan aika mukaan tuohon tarkasteluun, niin saadaan jotain konkretiaa siihen, mistä nyt puhutaan.

     

    Gla Gla 15.10.2025, 10:23

    Pete: ”Laajaperäistämisen ymmärrän tarkoittavan vähemmän hakkuita ja enemmän luontaista uudistumista. Näin pohjoismaisessa kontekstissa. Muulla boreaalisella vyöhykkeellä se tarkoittaa mahdollisen istutuksen jälkeen vähemmän tai ei ollenkaan taimikonhoitoa ja harvennuksia. Seuraava hakkuu on päätehakkuu ja sitä että maisematasolla jää enemmän metsätalouden ulkopuolelle esim. vuoristo-olosuhteen seurauksena.”

    Kommenttini meni siis pieleen. Vastasin siis tähän: Paljon esitetään väitteitä siitä, että metsätalouden ”laajaperäistäminen” parantaisi taoousmetsien ”resilienssiä”, no tälle ei löydy mittauksiin perustuvasta tutkimustiedosta tukea eikä käytännön kokemukset tällaista tue.

    Luontainen uudistaminen ei minusta ole parannuskeino resilienssiin. Tässä ilmeisesti ajatellaan, että viljelyssä tuotetaan monimuotoisuudeltaan suppeaa perimää ja tasarakenteinen yhden puulajin taimikko. Elävien puiden tuottamista siemenistä ilmeisesti ainakin toistaiseksi taimet kasvatetaan ja näissä on perimä luonnosta peräisin aivan kuten luontaisessakin uudistamisessa. Puulajisuhteet puolestaan eivät riipu uudistamismenetelmästä, vaan sen toteutuksesta.

    Hakkuiden vähentäminen ei ainakaan itselläni ole tavoitteena, päinvastoin. Puuston pitää kasvaa mahdollisimman hyvin ja tarjota mahdollisimman paljon hakattavaa. Tarvetta uusiutuville raaka-aineillehan on enemmän kuin tuotantoa.

    Talousmetsässä taimikonhoidon vähentäminen ei resilienssiä paranna. Kenellä on mahtanut tulla edes mieleen tätä itsestäänselvyyttä tutkia. Tiheikössä tervekin puusto kärsii ja ongelmat leviää.

    Täytyy osata erottaa luontainen metsän kehitys talousmetsän kehityksestä. Avohakattu ja muokattu kuvio taimettuu aivan eri tavoin kuin esim. hyönteistuhon jälkeen syntynyt tila. Lisäksi mitä talousmetsässä ymmärretään tuholla ei ole tuho luonnonmetsässä. Se on osa sukkessiota.

    Jos nämä asiat sekoitetaan, tottahan julkikuva kärsii.

    R.Ranta R.Ranta 15.10.2025, 10:55

    Gla:  ”Tarvetta uusiutuville raaka-aineillehan on enemmän kuin tuotantoa.”

    Onko?

    Toisaalta Etelä-Amerikassa pienellä alueella voidaant tuottaa kaikki puu mitä tarvitaan ja sinne on rakennetaan massiivisia laitoksia. Tarvitaanko meidän sellua ja kannattako sitä jatkossa täällä tuottaa?

    Kuinka Suomen metsätalouden käy?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.10.2025, 11:04

    Laajaperäistäminen on yksi tapa tavoitella monimuotoisuutta. Myös intensiivisesti hoidettu metsä voi olla monimuotoinen, mutta todennäköisesti vähemmän kuin laajaperäisesti hoidettu. Resilienssi riippuu siitä minkälainen metsä on tuloksena. Laajaperäisesti eli vähemmän intensiivisesti hoidettu metsä voi olla monilajisempi ja enemmän lahopuuta sisältävä, kun taimikoita ei ole hoidettu eikä harvennuksia tehty yhtä säntillisesti.

    Jalostettua siementä pidetään usein keskusteluissa vähemmän monimuotoisena kuin paikallista luontaista, vaikka totuus on todennäköisesti päinvastainen.

    *

    Monimuotoketjun keskustelu ei varsinaisesti paranna metsätalouden julkikuvaa.

    *

    RR esittää jälleeen hyvän kysymyksen. Ken elää se näkee. Ainakin vielä viime vuonna metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilasto näytti että sellu ja sen jaloste kartonki tuottivat vielä rahaa. Vaikka tukkipuun hakkuut olivat noin puolet kaikista, mekaaninen puoli tuotti vientituloista vain noin 3/12 mrd.

    Gla Gla 15.10.2025, 11:34

    Tarve on suurempi kuin tuotanto, tämähän on itsestäänselvyys. Uusiutumattomien käyttö on kestämättömällä tasolla ja ainoa kestävä vaihtoehto on vähentää niiden käyttöä. Osa pitää korvata uusiutuvilla. Puu on keskeisessä roolissa tässä asiassa. En millään saata uskoa, että Etelä-Amerikassa voidaan tuottaa kaikki tarvittava puu pienellä alueella. Se olisi jo maailman politiikan kannalta melkoinen tilanne.

    Suomessakin puhutaan hakkuurajoituksista, koska puu ei kasva tarpeeksi hyvin.

    Gla Gla 15.10.2025, 11:37

    ”Laajaperäistäminen on yksi tapa tavoitella monimuotoisuutta. Myös intensiivisesti hoidettu metsä voi olla monimuotoinen, mutta todennäköisesti vähemmän kuin laajaperäisesti hoidettu. Resilienssi riippuu siitä minkälainen metsä on tuloksena. Laajaperäisesti eli vähemmän intensiivisesti hoidettu metsä voi olla monilajisempi ja enemmän lahopuuta sisältävä, kun taimikoita ei ole hoidettu eikä harvennuksia tehty yhtä säntillisesti.”

    Siksi ei pitäisikään puhua menetelmistä, vaan tavoitteesta tai lopputuloksesta. Menetelmistä puhuminen luo harhaanjohtavia mielikuvia ja odotuksia, koska toteutus ratkaisee.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 11 12 13 14