› Keskustelut › Metsänhoito › metsätalouden julkikuva

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2

  • metsätalouden julkikuva

    Lähetetty: 28.9.2025, 11:43

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi näkökulma tähän median metsäpolitiikkaan. On aivan ilmeistä, että metsätalouden sanoma ”kestävästä metsätaloudesta” ja ”talouden kivijalasta” ei enää uppoa. Kestävän metsätalouden sanoma välittyy laajalle yleisölle nimenomaan talouden kestävyyden mantrana, vaikka itse ajattelemmekin sen hakkuiden ja kasvun tasapainona. Kun muut arvot tuntujat kiinnostavan enemmän, pelkkä tekninen kuutiotase ei olekaan kiinnostava. On tällä perustansakin, kun sekä metsätalous että -teollisuus eivät enää ole suuria massoja työllistäviä aloja.

    Em. johdannolla – miten metsätalouden sanomaa pitäisi uudistaa? Metsäteollisuus tarjoaa tuotteitaan uusiutuvina, vaihtoehtona muoville, sellua monipuolisena raaka-aineena ja sahatavaraa pitkäikäisenä hiilivarastona, mutta metsätalouteen – siihen miten metsissä toimitaan – nämä argumentit eivät suoraan yhdisty. Vastassa on luontokato, hömötiaiset, maisema, hiilinielu… Mitä iskulauseena ”kestävän metsätalouden” tilalle?

    Tekijä
    isaskar keturi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla Gla 28.9.2025, 20:50

    Johan on Kainuussa kehitys nopeaa:

    Jo muutaman vuoden päästä kaatuneet rungot painuvat maalahopuuksi…

    Täällä etelässä läheisellä suojelualueella kymmenkunta vuotta sitten kaatueet kuuset on edelleen ylitsepääsemätön kulkueste.

    Nostokoukku 28.9.2025, 22:05

    Valaise A.J. jossain yhteydessä hesarin lukijoita myös metsien omistussuhteista. Metsähallitus ei tietääkseni omista metsiä. Joku tontti saattaa olla omistuksessa, ainakin joskus on ollut. Metsät omistaa Suomen valtio. Metsähallitus on organisaatio, joka toteuttaa valtion metsissä hakkuita muistaakseni kolmen ministeriön ohjauksessa. Törkeäksi mainitut hakkuut ovat siten kansan tahto. Kansa ”nauttii” valtion metsien käsittelystä valitsemiensa päättäjien kautta. Kansa saa sitä mitä tahtoo ja on ansainnut.

    MaalaisSeppo 28.9.2025, 22:19

    Kuinkahan moni sillä metsätalouden julkikuvalla elää? Työttömyys ja Valtion velka kasvaa. Eiköhän kohta Hesassakin havahduta suurempiin murheisiin. Peukku mm.

    Pieniä ovat meidän murheet täällä maakunnissa, kuten metsätalouden julkisuuskuva. Huomenna on hyvä keli mennä raivuulle ja puolukkaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.9.2025, 22:55

    Kiitos kommentista Nostokoukku. Metsien käyttöä on tarkasteltava entistä kriittisemmin -ketjussa kommentoinkin jo 23.9. noita omistussuhteita. Koetan muistaa puhua vastedes valtiosta eikä Metsähallituksesta. Innoitus tähän tarkasteluun eli hiilinieluvaatimuksen jakoon tuli siitä, kun Ollikainen ym. ehdotukseen sisältyi valtion hakkuiden alennus 2 milj. m3 per vuosi kertaa 10 vuotta.

    ”Metsien käyttö näyttää erilaiselta riippuen siitä, millä aikavälillä asiaa katsotaan ja kenen kannalta. Hyvällä metsänhoidolla on saatu aikaan paranevat kasvut, joten se on ollut ilmastolle selkeästi positiivinen elinkeino alkaen 1950-luvulta – pois lukien soiden hiilivaraston väheneminen ojitusten seurauksena.

    Aiemmat ja nykyiset omistajat ovat sijoittaneet metsiin pääomaa ja työtä, joille saadaan tuotto puuta myytäessä. Jos puun myynnin mahdollisuus viedään metsänomistajilta pois ja kasvu käytetään sen sijaan Suomen valtion hiilinielusitoumuksiin, maksaja pitää löytyä. Kansantalouden toimeliaisuuden ja verokertymän supistumisen kautta maksajiksi kyllä päätyy tässä pienessä määrin jokainen veronmaksaja.

    Metsätalousmaan omistus omistajaryhmittäin -tilasto, Metsäkeskus.

    Pinta-alaosuudet (pyöristettynä, prosenttia): yksityiset 43 , Metsähallitus 35, yhtiöt 8, kuolinpesät 5, yhteismetsät 3, kunnat 2, sijoitusrahastot 1. Seurakunnat, säätiöt ja muut yhteisöt yhteensä noin 1 prosenttia. Omistustiedoissa puutteita: 2.

    Jos tavoiteltu 10 milj. m3 alennus hakkuiden määrissä tehtäisiin vapaaehtoisin alennuksin, se voisi jakautua esimerkiksi (milj. m3): Metsähallitus 3, yhtiöt 1 ja loput 6 pitäisi hankkia hiilimarkkinoilta, ellei yksityiset osallistuisi tarpeeksi talkoisiin. Markkinahinnalla 50 euroa/m3 kustannus olisi Metsähallitus 150 (eli vuotuinen tuloutus olisi 0), yhtiöt 50, hiilimarkkina 300, yhteensä 500 milj. euroa. Juuri nyt suhdanne näyttää metsäteollisuudessa heikolta, eli hakkuut ehkä alenevat tavoitellusti ilman pakotteita tai kannusteitakin.”

    Visakallo Visakallo 29.9.2025, 07:59

    Kieltämättä aivan tavalliselta, jopa aika hyväkasvuiselta talousmetsältähän tuo Rane2:n linkittämä Paatsamankorpi näyttää. Kyllähän harvennuksen jälkeen tulleet tuulenkaadot saavat näköjään joskus ihmeitä aikaan…

    Gla Gla 29.9.2025, 08:08

    Eli aukkojen reunoissakin tapahtuvat tuulenkaadot onkin vain hyvä asia, eikä moitittava tilanne.

    isaskar keturi 29.9.2025, 08:14

    Tuota tarkoitin, että pitää osoittaa, ettei ”puupelto” ole koko totuus, koska tilanne maastossa on kyllä hyvin vaihteleva. Ympäri Suomea suunnistavana tiedän, mitä tarkoittaa tavallinen suomalainen talousmetsä. Metsätalouden viestijöiden viesti hienoista hoidetuista (juuri harvennetuista puupelloista) on kohdistettu metsänomistajille ja siinä sitten tehdään enemmän vahinkoa kuin hyödytään – ”sivulliset” saavat sen kuvan, että kaikki metsät ovat tuollaisia, kun todellisuus on, että ne ovat pääsääntöisesti aivan muuta. Ja siksi metsätalouden toimijat levittävät tuota kuvaa ”sinunkin metsäsi voisi näyttää tältä tuottamattoman pusikon sijaan”. Eli selkeästi talous edellä väitetään mitä väitetään. Tämä kuva pitäisi saada muutettua metsien todellisuutta vastaavaksi.

    Kahlschlag Kahlschlag 29.9.2025, 13:45

    Ei puupeltoja ole kuin korkeintaan noiden kiilusilmäisten eloapinoiden ja vihervassariuskovaisturakaisten silmissä, joiden matalaotsaisesta louskutuksesta metsänomistajan ei kannata välittää.

    Kun olen tässä ollut raivaamassa muutaman hehtaarin roskapuusta tiheää kuusentaimikkoa rehevällä metsäpohjalla, kyllä silmä on levännyt, kun olen katsonut ottamiani valokuvia raivatusta osasta taimikkoa, 2-3-metriset kuuset seisovat majesteetillisinä kuin kynttilät, ja maanpinta on täynnä kaadettua lehtipuustoa. Hidastahan homma on, mutta ei haittaa yhtään, kun itselleni teen. Nyt tehty työ maksaa itsensä takaisin, kun joudun vielä kerran palaamaan taimikolle ennen ensiharvennusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.9.2025, 13:52

    TA:

    Ymmärtäisin paremmin huolen metsien vanhenemisesta, jos Suomessa todella olisi pulaa nuorista metsistä, ja suurin osa metsistä olisi vanhoja. Tosiasiassahan meillä on vanhoja metsiä hyvin vähän, kun metsät on muutettu puupelloiksi, ja nekin hakataan keskenkasvuisina. Vanhoista metsistä on huutava pula. Näissä oloissa vaatimus metsien nuorentamisesta kuulostaa hyvin erikoiselta.

    Hiilivarastot ovat tietenkin tärkeitä, koska niissä olevaa hiiltä ei kannata päästää ilmakehään. Se, että nuori kasvava metsä ottaa osan tästä vapautuneesta hiilivarastosta takaisin, on aika laiha lohtu. Mahtaakohan kaikki hiilivarasto edes palautua takaisin puihin ja maaperään ennen kuin se taas vapautetaan ilmakehään rajuissa hakkuissa. Ei siis hiilivarastoja todellakaan korosteta liikaa. Metsätaloustoimijoiden intresseissä on tietenkin korostaa kasvavan puuston nieluja, mutta taloudellisten etujen ajaminen tulisi pitää erossa ilmastotutkimuksesta, ja hakea totuutta riippumatta siitä, kenen intressejä se haittaa.

    AJ:

    ”Päätöksenteon pitää edetä niin, että ensin selvitetään miten luonto toimii ja mikä on mahdollista, ja vasta sitten tehdään tosiasioiden pohjalta politiikkaa. Ei kannata tehdä niin päin, että rahoitetaan vain tekniikasta, taloudesta ja sosiaalisista vaikutuksista irrallista ilmasto- tai monimuotoisuustutkimusta. Silloin ymmärrys hyötyjen ja haittojen yhteyksistä ja metsien mahdollisuuksista jää liian kapeaksi.

    Jos Suomessa halutaan tulevaisuudessakin tuottaa raaka-ainetta metsäteollisuudelle, olisi selkeintä pitää talousmetsäalue erillään niistä alueista, joiden päätuotantomuoto ei ole puu, vaan jokin muu kuten hiilen varastointi, monimuotoisuus, virkistys jne.

    Luonnonhoito ja ennallistaminen menevät käsitteinä ja käytännön toimina jonkin verran päällekkäin, samoin eri ekosysteemipalvelut. Käytännössä kaikki metsäalueet tuottavat jonkin verran kaikkia hyötyjä ja hyötyjen saamista edistetään osin samoin keinoin eri tarkoituksiin ajatelluissa metsissä. Ennallistamista on tähän saakka tehty enemmän suojelualueilla, ja se tulee siirtämään alueita talouskäytöstä suojeluun, esimerkiksi jos ojitettu suo ennallistetaan kosteikoksi.

    EU:ssa pitää päättää jatketaanko nykyistä hiilinielupolitiikkaa, eli maankäytön ja muiden päästöjen yhteen koplausta. Itse ehkä purkaisin tämän koplauksen, ja asettaisin sen sijaan eri tyyppisille päästöille omat tavoitteet. Silloin poistuisivat ne haitat, mitä maankäytön ja muiden sektorien rajat ylittävistä vaikutuksista nyt seuraa. Esimerkiksi nyt energiasektori hyötyy siitä, että voimalinjojen metsäkato lasketaan maankäytön päästöksi, ja siitä että energiapuu ja selluteollisuuden jäteliemien poltto lasketaan metsämaan päästöksi.”

    Nostokoukku 29.9.2025, 15:05

    Kahlschlag. Saatoit olla tekemässä sitä puupeltoa majesteetillisine kuusineen. Vai lasketko puustoksi kaadetut lehtipuut? Onko tämä yleinen käytäntö sinimustaoikeistouskovaisturakaisten keskuudessa?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2