Keskustelut Metsänhoito metsätalouden julkikuva

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 131)
  • metsätalouden julkikuva

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi näkökulma tähän median metsäpolitiikkaan. On aivan ilmeistä, että metsätalouden sanoma ”kestävästä metsätaloudesta” ja ”talouden kivijalasta” ei enää uppoa. Kestävän metsätalouden sanoma välittyy laajalle yleisölle nimenomaan talouden kestävyyden mantrana, vaikka itse ajattelemmekin sen hakkuiden ja kasvun tasapainona. Kun muut arvot tuntujat kiinnostavan enemmän, pelkkä tekninen kuutiotase ei olekaan kiinnostava. On tällä perustansakin, kun sekä metsätalous että -teollisuus eivät enää ole suuria massoja työllistäviä aloja.

    Em. johdannolla – miten metsätalouden sanomaa pitäisi uudistaa? Metsäteollisuus tarjoaa tuotteitaan uusiutuvina, vaihtoehtona muoville, sellua monipuolisena raaka-aineena ja sahatavaraa pitkäikäisenä hiilivarastona, mutta metsätalouteen – siihen miten metsissä toimitaan – nämä argumentit eivät suoraan yhdisty. Vastassa on luontokato, hömötiaiset, maisema, hiilinielu… Mitä iskulauseena ”kestävän metsätalouden” tilalle?

  • Kahlschlag Kahlschlag

    Lainaus: ”Kahlschlag. Saatoit olla tekemässä sitä puupeltoa majesteetillisine kuusineen. Vai lasketko puustoksi kaadetut lehtipuut? Onko tämä yleinen käytäntö sinimustaoikeistouskovaisturakaisten keskuudessa?”

    Kuten jo totesinkin tuossa, puupeltoja ei ole kuin korkeintaan noiden kiilusilmäisten eloapinoiden ja vihervassariuskovaisturakaisten märissä päiväunissa. Meille tehokkaasti metsiään hoitaville metsänomistajille se on erinomaista talousmetsää, josta saa parhaiten fyrkkaa ja joka sitoo parhaiten hiilidioksidia. Jo Metla on tutkinut ja havainnut tuon parhaan hiilidioksidin sidonnan tieteellisillä, empiirisillä kokeilla, ei tietokonesimulaatioilla, jotka ovat pelleilyä.

    Sinimustat taas jäivät sinne 1930-luvulle, nyt elämme 2020-lukua.

    Kuusentaimikko on kuusen- ei lehtipuiden taimikko. Jälkimmäiset eliminoin. Koivuntaimikko on sitten koivuntaimikko.

    Tietämättömien (myös vihervassariuskovaisturakaisten, eloapinoiden sekä luonto- ja ilmastopanelistien) kannattaa tulla ulos kuplastaan ja tutustua Matti Kärkkäisen metsänhoitoa käsitteleviin kirjoihin. Sieltä löytyy sekä teoreettinen että käytännön (kaverilla on paljon metsää) tieto siitä, miten suomalaista metsää kasvatetaan tuottavasti.

    mettämiäs

    Minun käsittääkseni jotkut palstan kirjoittajat ovat olleet aikanaan Matin oppilaitakin…

    mehtäukko

    Kyllä Matin oppi ei ojaan kaada. Liika viherhöyhötys kyllä.

    Nostokoukku

    Mikä on puupelto? Mitä yhteistä sillä on peltoon? Koneellinen muokkaus, jalostetun kasvatusmatriaalin käyttö, suositaan vain yhtä lajiketta, ”haittaavista” lajeista yritetään päästä tehokkaasti eroon ( pellolla myrkyillä, puupelloilla laki kieltää myrkyt, olisivat muuten käytössä) , lannoitus tarvittaessa. Puupeltoa kutsutaan myös ehkä häveliäisyyssyistä talousmetsäksi, vaikka siltä puuttuvat metsän tunnukset. Rahaa se tuottaa aivan hyvin. Ja puupeltoa tarvitaan Suomen kaltaisessa maassa. Kärkkäinen on ansioitunut puupeltojen viljelijä ja niiden kasvattamiseen hänen kirjansa ovat hyviä, etenkin jos on sitä mieltä, että ainoa arvokas asia mitä metsästä löytyy on männyntaimi. Kärkkäisen kirjat eivät käsittele metsänhoitoa. Ne käsittelevät puupeltojen kasvattajan pankkitilin hoitoa. Kuinka tuotetaan mahdollisimman nopeasti, paljon ja mahdollisimman arvokasta. Tämä on hyvä muistaa myös sinimustaoikeistouskovaisturakaisten. Sinimusta aate ei jäänyt 30-luvulle, sen on nykyinen politiikka selkeästi osoittanut.

    MaalaisSeppo

    Voin rehellisesti tunnustaa, että minulla on kaksi puupeltoa eli peltoja, jotka on istutettu kuuselle. Hyvin kasvavat. Ehkä yli 15 m3/ha/a.

    Eipä noille pelloille oikein muutakaan käyttöä ollut. Vetisiä ja turpeen sekaisia. Kyvin kuuset haihduttavat veden pois. Linnun pesiä runsaasti ja kanalintujen jätöksiä.

    R.Ranta R.Ranta

    Täällä tiedetään kuinka asiat pitäisi hoitaa. Vain vaikutusvalta on olematon. Kuinka helppo onkaan ottaa kantaa, kun asioista ei itse ole vastuussa.

    Minne menee metsätalous Suomessa? Muutokset voivat olla todella suuria, jo yhdenkin kiertoajan puitteissa, meistä riippumattomista syistä. Itse pyrin omassa metsätaloudessani ottamaan sen riskinä panostuksissa huomioon. Arvaamaton tulevaisuus ei ole omissa käsissämme, halusimme tai ei.  Mm. ”pienellä ” alueella Etelä-Amerikassa voidaan tuottaa kaikki se puu, mitä tällä telluksella tarvitaan.

     

     

    mehtäukko

    Vai ” tiedetään”? Mistä täällä pitäisi keskustella??

    Metsiin liittymättömiä höpinöitä on aivan riirtävästi.

    Nostokoukku

    Olen mehtäukon kanssa samaa mieltä. Joskus, tai aika usein, keskustelu on kuin iltapäivälehtien juorupalstoilta, sieltä kerättyine linkkeineen. Joskus kuin naistenlehtien tai vanhan kunnon Kansa Taisteli -lehden artikkeleista.

    Kokenut kaiken tietää

    Kyllä metsässä aika montaakin kemikaalia( kasvinsuojeluainetta) saa käyttää, tietynlaisissa kohteissa kannattaakin. Puuntuotantoahan Matin kirjat monesti taitaa käsitellä, metsänhoidon voi käsittää vähän laajemmin. Se pitäisi erilaisten kierrätyslantojen käyttö puunkasvatuksessa saada laajemmin käyttöön, voisi ympäristökin kiittää. Ei menisi kaikki fosforikaan viherrakantamiseen, josta satoa ei korjata, eli valuu hulevesiverkostosta suoraan vesistöihin. Muiden kuin metsänomistajan virkistyskäyttö tämän käytännössä estää, eli ns jokahenkilönoikeus.

    Nostokoukku

    Mitä jokamiehenoikeudet estävät ?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 131)