› Keskustelut › Metsänhoito › metsätalouden julkikuva

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 8 9 10 … 12 13 14

  • metsätalouden julkikuva

    Lähetetty: 28.9.2025, 11:43

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi näkökulma tähän median metsäpolitiikkaan. On aivan ilmeistä, että metsätalouden sanoma ”kestävästä metsätaloudesta” ja ”talouden kivijalasta” ei enää uppoa. Kestävän metsätalouden sanoma välittyy laajalle yleisölle nimenomaan talouden kestävyyden mantrana, vaikka itse ajattelemmekin sen hakkuiden ja kasvun tasapainona. Kun muut arvot tuntujat kiinnostavan enemmän, pelkkä tekninen kuutiotase ei olekaan kiinnostava. On tällä perustansakin, kun sekä metsätalous että -teollisuus eivät enää ole suuria massoja työllistäviä aloja.

    Em. johdannolla – miten metsätalouden sanomaa pitäisi uudistaa? Metsäteollisuus tarjoaa tuotteitaan uusiutuvina, vaihtoehtona muoville, sellua monipuolisena raaka-aineena ja sahatavaraa pitkäikäisenä hiilivarastona, mutta metsätalouteen – siihen miten metsissä toimitaan – nämä argumentit eivät suoraan yhdisty. Vastassa on luontokato, hömötiaiset, maisema, hiilinielu… Mitä iskulauseena ”kestävän metsätalouden” tilalle?

    Tekijä
    isaskar keturi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MaalaisSeppo 13.10.2025, 14:48

    Toiset vastustavat luonnonmetsien hakkuita ja taitavat samat piirit kritisoida puupeltoja. Ota tästä nyt selvää.

    Timppa Timppa 13.10.2025, 23:53

    Jossain vaiheessa tu<span style=”text-decoration: underline;”>llaan huomaamaan, että tuollaiset Paatsamakorvet on vain tapa tuhlata luonnonvarojaja ja edistää,ilmastonmuutosta..  Nyt on vallalla ”uskonto”, että kuollut puu on jotain ihmeellistä ja välttämätöntä metsän kasvulle.  Miten ihmeessä kaskimaat kasvavat mitään, koska niiltä hävisi kaikki puu risuineen päivineen?</span>

    Huomio pitäisi kekittää auringon energian hyödyntämiseen kestävällä tavalla ja metsä on ainoa, mikä näin  toimii.

    Metsäala ei osaa puhua ymmärrettävää kieltä.  Tosin ainakin toimittajat on niin jatkuvan kasvatuksen ja suojelun lumoissa, että kaikki järjen häiväkin häviää ja papukaijan lailla toistetaan suojelijoiden perättömiä satuja.  Esimerkiksi Luonnonperintösäätiön Anni Kytöväki kertoi Kotiliedessä 12/2025, että aukot kasvat kuusta.  Epäilemättä toki kuustakin.  Totuus on kuitenkin, että jatkuvan kasvatuksen metsät kasvavat vain kuusta.  Aikamoista vaihtoehtoista totuutta tuollainen pitkät arvokkaat perinteet omaava lehtikin suoltaa maailmalle.

    Nostokoukku 14.10.2025, 08:11

    En ole nähnyt missään väitettä, että kuollut puu olisi välttämätöntä puiden kasvulle. Metsän hyvinvoinnille sillä voi olla merkitystä. Kasvavathan puuntuotantoalueet aivan hyvin ilman kuollutta puuta. Kaskimaat kasvoivat jopa erittäin hyvin. Niihin syntyi luontaisen uudistumisen kautta monilajisia puustoja. Ei kai kaskiaikaan vielä ollut taimitarhoja ja jalostettua siementä? Kuollut lahoava puu on osa metsän kiertokulkua, puuntuotantoalueilla sillä ei ole niin merkitystä.

    Gla Gla 14.10.2025, 08:57

    ”Saattaa sisältää” on hyvä kommentti. Ehkä sisältää, ehkä ei. Valheelliseen väittämään ei syyllistytä, mutta mielikuva on selvä. Kansalle jää käsitys metsäyhtiöiden luonnonmetsiin kohdistuneista hakkuista, ei talousmetsiin.

    Ylipäätään kun tehdään avohakkuita, kytketään ne herkästi sellukattilaan. Todellisuudessahan avohakkuiden puista ylivoimaisesti suurin osa päätyy sahalle eli juuri sinne mihin puuta ympäristöjärjestöjen mukaan pitäisi käyttää. Pitkäaikaiseen käyttöön, ei sunnuntaihesarin tai vessapaperin kaltaisiin kertakäyttötuotteisiin.

    Olenkin kysynyt, millaisia metsiä pitäisi hakata, kun vähemmän järeitä ei saa laittaa sellukattilaan ja toisaalta kaivataan vanhaa, hitaasti kasvanutta lujaa rakennuspuuta. Kun hakataan vanhaa puuta, se onkin paha juttu luonnon suhteen.

    Ja Timppa tosiaan luo ongelmaa asiasta, joka ei ongelma ole. Lahopuuta ei tavoitella puun kasvun edistämiseksi, vaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Toki valistunut puuntuottaja hallitsee riskejä huolehtimalla monimuotoisuudesta, mutta tuskin luontoväki metsätalouden kannattavuudesta on kiinnostunut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.10.2025, 09:03

    Monimuotoisuudella on myös takaisinkytkentöjä kasvuun ja tuhoriskien hallintaan kuten Gla ehkä tarkoitti. Lisäksi on markkinariski jos siitä ei huolehdita. Mykorritsasieni on tarpeen puun parhaaseen kasvuun. Kaarnakuoriaistuho voi estyä, jos metsikössä tai alueella on tuhoa hillitsevä monimuotoinen sekametsä eikä yksipuolinen kuusikko jossa jokainen puu on kuoriaisten mieleen.

    Gla Gla 14.10.2025, 09:37

    ”Monimuotoisuudella on myös takaisinkytkentöjä kasvuun ja tuhoriskien hallintaan kuten Gla ehkä tarkoitti.”

    Kyllä, juuri näin.

    ”Lisäksi on markkinariski jos siitä ei huolehdita.”

    Tuo onkin vaikeampi asia, kun vastassa on ammattilaiset, joiden tehtävänä taloudessa ja tuotannossa on olla tekemättä mitään, ei kantaa vastuuta kannattavasta tuotannosta. On mahdoton ennustaa, miten markkinariski metsätilaan ja laajemmin teollisuuteen + sen puunhankinta-alueeseen kohdistuu. Pitääkö talousmetsien olla monimuotoisia saadakseen puuta myytyä vai onko monimuotoiselta alueelta vaikea saada puuta myytyä. Pitääkö siis luontoarvot keskittää omiin kohteisiin vai ympätä talousmetsään.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.10.2025, 11:10

    Pitääkö siis luontoarvot keskittää omiin kohteisiin vai ympätä talousmetsään.

    Tuo on Gla aivan olennainen kysymys metsäsuunnittelussa. Itse olen jo monta vuotta esittänyt vyöhykemallia, johon kai biodiversiteettistrategiakin pohjautuu. Eli laajalla, esimerkiksi yhden maakunnan, alueella on riittävä määrä tiukasti suojeltua aluetta, osittain suojeltua ja talousmetsää. Osittain suojeltu voi olla puunhankinnan piirissä, esimerkiksi jatkuvapeitteinen korpi tai vesistön suojakaista. Näillä pitäisi olla selkeät pelisäännöt, ettei ne muodostu harmaan suojelun kohteiksi. Suojellut ja osittain suojellut alueet eivät vielä riitä kaikille lajeille, vaan laadun lisäksi pitää olla myös määrää. Sitä saadaan talousmetsäalueille metsäsertifioinnin ja metsien luonnonhoidon ohjeita soveltamalla.

    Yksittäisellä metsänomistajalla voi olla näiden lisäksi omia suojelukohteita jotka on suojeltu omalla päätöksellä ja niille ei haluta virallista statusta rajoitteineen. Nämä voivat sitten periaatteessa ja käytännössäkin luiskahtaa suojeluarvojen vuoksi hakkuumahdollisuuksien ulkopuolelle. Tämä ei ehkä olisi suuren suuri ongelma, jos rahaa olisi niin paljon tarjolla että näistä saisi aina halutessaan korvauksen.

    Rukopiikki 14.10.2025, 11:28

    Ruottissa on satojen hehtaareiden aukkoja ja niiden välissä vain pieniä kapeita kulissikaistaleita. Ne kun poistaa niin voisi olla tuhannen hehtaarin aukko. Miten lie monimuotoisuudet.

    Gla Gla 14.10.2025, 11:33

    Fsc edellyttää, että osa alueesta jää metsätalouden ulkopuolelle. En tiedä, miten tuo kirjataan eli onko tämä alue lukossa maailman loppuun saakka. Suojelualaan sitä tuskin lasketaan.

    Ongelmana onkin se, että ympäristöjärjestöjen ohjaamien markkinavoimien käytöstä ei voi ennustaa. Metsätalouden harjoittajan mielestä hyvä menettely ei välttämättä kelpaa markkinavoimille.

    Petkeles Petkeles 14.10.2025, 12:23

    ”Ongelmana onkin se, että ympäristöjärjestöjen ohjaamien markkinavoimien käytöstä ei voi ennustaa. Metsätalouden harjoittajan mielestä hyvä menettely ei välttämättä kelpaa markkinavoimille.”

    Aikamoinen ongelma. Loppuasiakas ei suostu siihen, että kiilusilmä hakkaa ja hoitaa 70-luvun tyyliin. Taitaa olla sama homma aika monella alalla! Eikä siitä ongelmana puhuta!

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 131)
1 2 3 … 8 9 10 … 12 13 14