Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
En oikein ymmärrä, miksi meillä on aina vain joillakin kova tarve tehdä jotain draamaa pintavesien laadusta, vaikka niiden tila on koko ajan menossa parempaan suuntaan. Suomessa on eniten turvesoita koko Euroopassa, ja niistä kaiken suurin osa on lisäksi ojitettuja, mutta siitä huolimatta meillä esim. reilusti yli neljäsosa kansasta käyttää Päijänteen vettä talousvetenään. Päijänteen valuma-alue on valtava, eli 26 300 km². Itse Päijänteen pinta-ala on vain 1 052 km². Kyllä tuon kokoiseen valuma-alueeseen mahtuu aika paljon ojitettuja soita, kovan maan metsiä, peltoja, asutusta, teollisuutta, taajamien ja valtateiden hulevesiä, ja kaikkea muuta ihmisten ja eläiten tuottamaa saastetta ja ihan aitoa kusta ja paskaa!
No olisiko tässä sitä draamaa. YM edellä esitetyssä linkissä eli uudessa veden laadun kartoituksessa: ”Rannikkovesien ja jokien tila on huonompi: rannikkovesistä vain 6 prosenttia on hyvässä tilassa ja joista 55 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa.”
Rannikoille laskevien jokien suilla ja niiden varrella on yleensä kaupunkeja ja taajamia. Ensimmäisenä tarkastelisin hulevesien vaikutuksen jokien veden laatuun. Jokien varsilla on myös suhteessa enemmän peltoja kuin sisämaassa. Hulevesiin on kiinnitetty huomiota vasta aivan viime vuosina, ja niiden käsittelyyn on alettu enemmän panostaa, eli kymmeniä vuosia myöhemmin kuin metsissä ja pelloilla. Tämä tosiasia tahtoo jostain syystä edelleen moneltakin unohtua.
Kaikkien taajamien talousvesi käy läpi puhdistusprosesin, on se sitten pohja- tai pintavettä. Se on lakisääteistä toimintaa. Päijänteen vesi on korkealaatuista ja kirkasta, joten sen puhdistaminen talousvedeksi onnistuu aivan tavanomaisilla laitospuhdistusmenetelmillä, eli kemiallisella saostuksella, suodatuksella, alkaloinnilla ja desinfioinnilla.
Se että liuhanpuron on tutkittu 40 vuotta ei tee saarijärven reittiä tai keitelettä yhtään se paremmaksi.
Ei teekään, mutta kun näitä vesien kunnostustoimia harkitaan, niin kai niille jokin mittausperuste pitää olla. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että perusteeksi ei riitä yksi vesianalyysi, sillä jo näillä vähäisillä pullovesinäytteillä värit ovat vaihdelleet vuoden sisällä ja väri korreloi TOC-kuormien kanssa. Liuhapuron ja Välipuron kuormat voisivat olla sellainen raja. Näin jos ei ole luonnontilaista suota lähellä verrokiksi.
Kai se 40 vuotta tutkimusta antaa keskimäärin oikean tuloksen, ettei nyt sitä enää kannata epäillä.
Minulla on tästä lähellä olevan valuma-alueen vesien kunnostutoimista pari omaa teetettyä vesianalyysiä. Hintaan 250 e. Otettu 2.6.2026. Metsätalousalueen (on turvemaa ojituksia) TOC-kuorma on 25 mg/l ja lähellä olevan luonnontilaisen suon 20 mg/l.
Nyt vertailukohtana on vieressä oleva ojittamaton suo ja yksi vesinäyte riittää.
Kun huomioi sankat metsät metsätalousalueella, josta myös tulee TOC-kuormaa, mitään kunnostustoimia värin korjaamisen suhteen ei tarvita.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään