Keskustelut Metsänomistus Metsätalous kannattamatonta?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
  • Metsätalous kannattamatonta?

    Metsätalous on kannattamatonta nyt ostettavien ja nykyisen hintatason mukaisilla kauppahinnoilla. Pelkkä metsätaloustulo on miinusmerkkinen, koska metsäkiinteistöjen hinnat ovat liian korkeat saataviin tuloihin nähden. Metsien käyvän hinnan arvot ovat nostaneet muualta rahansa tienanneet yrittäjät, jotka sijoittavat ylimääräisiä rahojaan metsiin. Näillä muilla konsteilla rikastuneet eivät haluakkaan metsänsä tuottavan, haluavat vain omistaa vaikka eivät saisi tuottoa ollenkaan. Metsäpalstojen myynnillä saa nyt tuloja, siis vain ostotarjouksia pyytämään.
    Ihmettelen suuresti mitenkähän Taalerintehdas saa metsätalouden kannattavaksi. UPM on hoksannut, että nyt on myynnin aika.

    Tilansa vasta myynyt

  • Timppa

    Eihän se metsätalous ole kannattamatonta. Liikevoitoksi jää n. 85 % myyntihinnasta. Mikä on tuottoisempaa? Aivan eri asia on sitten tuottoprosentti. Se riippuu sitten mille hinnalle lakee tuon tuoton. Esimerkki kannattamattomasta toiminnasta on vaikka rakentaa loistoristeilijä 1000 miljoonalla ja saada ostajalta 900 miljoonaa. Se on kannattamatonta.

    Sitten aivan eri asia on ne Taaleritehtaan metsärahastot, joiden arvo saattaa kyllä laskea. Kuten tuolla aiemminkin kirjoitin, niin hyviä tuloksia saa aluksi myymällä runsaasti metsää ja panostamalla vähän uudistamisiin. Siis pudottamalla todellista tasearvoa, jonka muutokset pitää tietenkin myös ottaa huomioon kannattavuutta arvioitaessa. En siis minäkään ostaisi metsää noin epävarmalla tavalla ja tietäen, että hallinnointi vie myyntitulosta merkittävän osan.

    Metka asia tuo inflaatio, joka on vaikuttanut ja saattaa joskus myöhemminkin vaikuttaa. Appi-vainaa osti 1927 metsää nimellishintaan noin 1, 27 euroa/ha. (kun ostohinnasta oli vähennetty oston jälkeiset puunmyyntikaupat ja sen ajan markat muutettu euroiksi). Ei kyllä myynytkään sitten paljon mitään 35 vuoteen. Nyt saadaan vuosittain metsätuloa nettona n. 100-kertainen määrä hehtaarilta.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kysymykseen onko metsätalous kannattamatonta,vastaus pääsääntöisesti kannattavaa.Mutta jos nykyisillä metsämaan hinnoilla aikoo kannattavaa metsätaloutta aloittaa harjoittamaan vastaus useimmiten ei.

    Jos ei ole kiintynyt maihinsa,kuten allekirjoittanut,hyvin hoidetuista metsätiloista saa nyt n.30% ylihinnan Eteläisessä Suomessa,eli nyt kannattaa myydä.Kyllä metsänomistaminen edullisempaa,kuin nollakorolla rahoja pankissa makuuttaa inflaation kaluttavana.

    Ostotilallinen 25 v ,tulee ensivuotena ensimmäisestä tilakaupasta.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Pitkällä aivälillä metsätalous on aina kannattavaa, Tuottoprosentti jää toki alhaiseksi.

    Nykyisessä tilanteessa ei ole muuta erikoista kuin se että inflaatio ei ole enää kuittaamassa velkoja pois.
    Reaalisten kantohintojen lasku jatkuu, niinkuin aiemminkin.
    Kyllähän metsätilakaupat on jo vuosikymmeniä tehty ylihintaan.
    Voidaan toki myös kysyä miksi palstalta sitten pitäisi irrota hakkuutuloja muutamassa vuodessa ostohinnan verran, kun se metsäpalsta on hakkuun jälkeenkin edelleen olemassa?
    Jotenkin tuntuu että tuottolaskelmissa lasketaan vain hakkuutuloja ja metsänhoitokuluja. Unohdetaan palstan hinta kokonaan. tuottoahan se on palstan hinnan nousukin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Raaka-Aarne

    Itse näkisin, että metsiä hamuavat sijoittajat ovat varsin hyvin tietoisia tämän varallisuuslajin alhaisesta tuotosta. Mitä todennäköisimmin he katsovatkin asioita keskimääräistä pidemmällä aikajänteellä. Tämä tarkoittaa sitä, että he ovat etsimässä ainakin osalle pääomistaan turvasatamaa, ennen muuta inflaatiota vastaan. Sijoitusmaailmassa vähäriskisyys ja turvallisuus kulkevat aina käsi kädessä matalan tuoton kanssa.

    Jos tarkastelemme maailman valuuttojen kohtaloita kautta vuosisatojen, voimme havaita, että yksi toisensa jälkeen niiden arvo on murentunut verrattuna esimerkiksi kultaan tai maaomaisuuteen. Tällä hetkellä tämä kehityskulku on erityisen silmiinpistävä, kun kaikki maailman merkittävät keskuspankit yrittävät kilvan alentaa valuuttojensa arvoa suhteessa muihin valuuttoihin. Tavoitteena on oman kilpailukyvyn kasvattaminen ja keinona uuden, katteettoman rahan syytäminen talouteen. Tätä toimenpidettä kutsutaan myös rahan painamiseksi.

    Euroopan keskuspankki on pääjohtajansa Mario Draghin suulla luvannut tekevänsä kaikkensa euron pelastamiseksi. Samaan hengenvetoon Draghi myös totesi, että EKP:n toimet tulevat riittämään tämän velkakriisin taltuttamiseen. Hänen ei tarvinnut kertoa ääneen sitä tosiasiaa, että EKP voi tarvittaessa laskea liikkeelle uutta rahaa ilman mitään rajoituksia.

    On mahdollista, että ainoa järjestäytynyt ja kunniallinen tie ulos tästä velkakriisistä on euron asteittainen devalvoituminen. Jos näin tapahtuu, nyt ylihintaiset metsätilat voivat osoittautua vielä todella hyviksikin sijoituksiksi.

    Raaka-Aarne

    Itäsuomen Antti

    Niinhän se on… mutta hinnat vaan nousee ja
    kaikki sanoo että ei kannata ja tuottaa huonosti. Siltikin metsämaasta suorastaan taistellaan…

    Jos ei kannata, niin eipä tuo taida tuottaa tappiotakaan.

    Gla Gla

    Metsätalouden kannattavuutta voi verrata sijoitusasuntoon esimerkiksi näin: Asunto 150 000 €, vuokra 600 €, vastike 250 €, joten verotettava tulo on 350 €/kk eli 4200 € vuodessa. Siitä jää käteen veron jälkeen 2940 €. Se on 2% pääoman arvosta eli tällä hetkellä alle inflaation.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsätalouden kannattavuus riippuu monesta asiasta. Osaan voi itse vaikuttaa, osaan ei, kuten puun ostajien määrä ja puustamaksukyky paikkakunnalla. Tuo sijoitusasunnon tuotto voi olla huomattavasti korkeampikin kuin Glan esimerkissä, mutta niin voi olla metsänkin. Tulevaisuudessa tuotos voi nousta jalostuksen ja paremman metsänhoidon myötä. Tuotto voi olla kohtuullinen myös erirakenteisessa metsässä, kun uudistamiskulut ja muutamat tuhot jäävät pois.

    Laskeskelin että jos laitan oman asuntoni vuokralle, tuotto olisi luokkaa 4 prosenttia, Helsingin keskustassa se voi olla jopa 6 prosenttia. Asunnoissa samoin kuin metsässä (kasvun aikaansaama) arvonnousu pitää myös huomioida. Tämä on ollut pääkaupunkiseudulla huomattava osuus tuotosta, mutta nyt lienee kyllästymispiste saavutettu ja hinnat eivät enää nouse taloustilanteesta johtuen. Samaa luokkaa tuottoa on saanut Metsäliiton osuussijoituksilla, joka on ollut sekin melkein riskitön sijoitus.

    putte

    Anneli:
    >>Asunnoissa samoin kuin metsässä (kasvun aikaansaama) arvonnousu pitää myös huomioida.<<

    Asunnoissa ymmärrän arvonnousun, mutta mitä tarkoitat metsässä kasvun aikaansaamalla arvonnousulla??
    Metsän kasvuhan on juuri sitä tuottoa, jota hakatessa verrataan asunnosta saatavaan vuokratuloon. Ei vuokratuloakaan lisätä asunnon arvoon.
    Ellei puuta myydä niin tokihan se kasvu silloin jää pääomaan kuin nostamaton osinko yritykseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarkoitan että talouslaskelmissa pitää huomioida paitsi hakkuutulot myös kasvu tuloksi. Jos ei huomioida niin silloin metsätalous olisi aina kannattamatonta jos ei tee hakkuita.

    Vanhassa metsässä kasvun tuottoprosentti pääomaan verrattuna on pieni mutta hakkuiden tuoma tuotto iso, nuoressa metsässä päin vastoin.

    Itäsuomen Antti

    Putelle

    Eikös se arvonnousu ole sitä kun metsiä hoidetaan.
    -Hoidettu taimikko on arvokkaampi kuin hoitamaton.
    -Tien teko nostaa myös palstan arvoa jne

    Verottajan mielestä metsätalous oli ainakin tuottavaa bisnestä. Omia töitä kun ei täysmittasena saa vähentää.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)