Keskustelut Metsänhoito Metsätalous vastaan hirvitalous

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
  • Metsätalous vastaan hirvitalous

    METSÄTALOUS:

    Metsäsektori on yksi Suomen talouden keskeisistä tukipylväistä. Vuonna 2015 metsäteollisuus työllisti suoraan noin 42 000 ihmistä. Suomen vientituloista viidennes tuli metsäteollisuudesta. On arvioitu, että metsäklusteri kokonaisuudessaan työllistää noin 200 000 henkeä.Valiokunta korostaa sitä, että metsäpolitiikan tavoitteena tulee olla kotimaisen puun saatavuuden varmistaminen sekä lähiajan nopeasti kasvavaan puuraaka-aineen tarpeeseen että pitkällä tähtäimellä. Riittävä puun tarjonta ja luottamus kotimaisen raaka-aineen saatavuuteen on ratkaiseva tekijä, kun tarkastellaan puunjalostuksen toimintaedellytyksiä ja laajentamismahdollisuuksia maassamme tulevaisuudessa. Biotalous ja puhtaat ratkaisut on yksi hallituksen strategisista painopisteistä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lainsäädäntö ja muut ohjauskeinot tukevat biotalouden uusien ratkaisujen syntymistä sekä edistävät biomassojen kestävää käyttöä.

    Kokonaisuudessaan luettavissa linkistä alla. Maa- ja metsätalousvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017:
    https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/MmVL_14+2016.aspx

    HIRVITALOUS

    En löytänyt hirvitaloudesta vastaavia tunnuslukuja. Kyseessä on ilmeisesti jokin uusi ”start up” yritys.  Ainakin se on laajentunut lähes räjähdysmäisesti. Maahan on parissa vuodessa perustettu 59 hirvitalousaluetta.

    Yritin muista lähteistä etsiä jotain tietoa, olisiko tämä se uusi talouden veturi, joka nostaisi Suomen tästä talouden ahdingosta. Työllistäminen näyttää aika heikolta. Joitain palkattuja henkilöitä voidaan laskea olevan suoraan hirvitalouden palveluksessa. Nämä henkilöt ovat kuitenkin valtion palkkalistoilla, eli syövät verorahoja, eivät tuota niitä. Muu toiminta näyttäisi perustuvan harrastustoimintaan.

    Se tuote jota hirvitalous tuottaa, näyttäisi olevan hirvenliha. Sille ei kuitenkaan tule minkäänlaista lisäarvoa, koska se jää alkutuottajien pakastimiin. Jos se lähtisi markkinoille, jalostaminen ja myynti työllistäisi, tuottaisi verotuloja, ALV, tulovero ym.

    Tosin riistapuolen viisaat sanovat toisin: Hirvenlihan  jalostusarvo on korkea, sillä sen tuottamiseen tarvittavat metsästyskustannukset ovat suuret. Hirvenlihan tuotantoketjussa jalostusarvo muodostuu lähes kokonaan metsästykseen käytetyistä kustannuksista.

    http://www.rktl.fi/julkaisut/j/722.html

    Minusta ”jalostusarvoon” pitäisi tällöin ottaa mukaan myös taimikkotuhot miljoona hehtaaria. Matti Kärkkäisen arvioimilla 100 miljoonan vuotuisilla kustannuksilla hirvenlihan jalostusarvo nousee kymmenessä vuodessa miljardilla eurolla. Näin laskien ”liikevaihto” alkaa hiljalleen lähestyä metsätalouden liikevaihtoa, kunhan vaan tuhot saadaan pysymään korkealla. Olisiko asia perusteltu poliitikoille näin?

    Itse en löydä sitä punaista lankaa, mutta jokin tässä on, sillä hirvitalous on valtion erityisessä suojeluksessa. Se on valtiovallan taholta katsottu tärkeämmäksi kuin tuon massiivisen metsätalouden raaka-ainehuolto.

    Jotain tässä on jota en tiedä, sillä hirvitalouden etu ajaa ohi tästä tavoitteesta:

    ”Valiokunta korostaa sitä, että metsäpolitiikan tavoitteena tulee olla kotimaisen puun saatavuuden varmistaminen sekä lähiajan nopeasti kasvavaan puuraaka-aineen tarpeeseen että pitkällä tähtäimellä.”

  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    MTK:n elinkeinojohtaja marko mäki-hakola kirjoitti metsälehti-makasiinissa (1/2017): …Puun ja metsien merkitys Suomelle tulee olemaan lähivuosina valtava. Metsien kasvua ei pidä ainoastaan ylläpitää, vaan sitä voidaan edelleen lisätä. Kysyntää metsänomistajien raaka-aineelle tulee olemaan RAJATTOMASTI…

    Metsien kasvu on helppo kaksinkertaistaa. Ja laatu moninkertaistaa. Edellytyksenä on hirvien poisto puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria). Hirville ja susille jää vielä 13 miljoonaa hehtaaria.

    suorittava porras suorittava porras

    ”Suomenmaassa ” (17.2) aiheeseen liittyvää . ”Planter ” ja ”Anton ” nitrot esiin ! : )

    Kalle Kehveli

    Sudet, hirvet ja porot lappiin. Siellä on tilaa temmeltää.

    jees h-valta

    Kallen linjoilla. Aivan järkevä esitys oli viime kesänä kansanradiossa jollain soittajalla. Eli hirvet keski-suomen yläpuoliseen maanosaan ja saadaan huimat vahinkosäästöt ja suojelemme ihmishenkiä.

    Varsi

    Kalle Kehvelille: Hirviä ja poroja lapissa on. Ei niistä minun metsille haittaa ole ollut, ainahan niitä pienissä määrin latvoja katkeilee. Sudet ei jostai syystä oikein lapissa menesty.

    Varsi

    jees h-valta: Hirvi kolareissa kuolee keskimäärin viisi ihmistä vuodessa ja joissain tapauksessa ihmisessäkin syytä. Rattijuoppo tappaa kymmeniä ihmisiä, karkoitetaanko nekin Lappiin?

    jees h-valta

    Rattijuopoille on aivan omat sanktionsa ja ne on aivan normilainsäädäntöämme. Jokainen hirvikolarissa vammautunut tai menehtynyt on täysin hirvikannansäätelyä hallitsevan metsästäjäjoukkion tunnolla. Siihen ei vielä ole lainsäädäntömme yltänyt koska valtiomahtimme ei ymmärrä tässä asiassa kansan yleistä etua vaan toimii pienen harrastepiirin etuja myötäillen. Kun tämä asia valkenee on varmasti muutoksia tulossa. Paine on kasvamaan päin.

    Puuki

    Koska tarpeeksi pienen hirvikannan ylläpitäminen on ylivoimaisen vaikeaa, niin hirviä pitäisi aidata reservaatteihin. Vaikka 1000 ha alueita hirviaidoilla tarhoiksi, joissa hirviä muutama sata/ alue, 22 km hirviaitaa. Lupavaroista käytetään nyt alle 10 % hirvituhojen ehkäisyyn. Siitä n. 3,5 milj.€/a  rahasta liikenisi varat hirviaitausten rakentamiseen ympäri Suomen niemeä. Hirviä pitäisi tietysti ruokkia aitauksiin, mutta se tulisi kaikkineen kansantaloudellisesti paljon halvemmaksi, kuin nykyinen käytäntö.  Sopivia maa-alueita on valtiolla  myös E-Suomessa.  Muiden  metsäalueiden hirvitiheys voisi olla siten miltei olematon eikä metsästysharrastus mahdollisuudet silti hupenisi.

    Kalle Kehveli

    Afrikassakin metsästystilat on aidattu ja eläimet kasvatettu karjan tapaan. Turisti viedään kytikselle juomapaikan viereen, jossa voi kokea sitten elämänsä metsästyskokemuksen. Suuremmilla tiloilla voi kokea oikeaa safarin tuntuakin. Suomeen tämä sopisi myös oikein hyvin, riistapellon laitaan voisi kaataa sitten sen suuren sarvipään…

    Planter Planter

    Nyt tulee viisaita ajatuksia, kiitos!

    Riistapuoli perustelee tätä liian suurta hirvikantaa sillä, että muuten voi syntyä ”hirvityhjiöitä”. Onhan se aivan mieletön ajatus, että kanta paisutetaan niin suureksi, että ihan joka paikassa, ihan joka ukolla on mahdollisuus pamauttaa hirvi kyljelleen.

    Tämä tekee sen, että joissain paikoissa hirviä on ihan älyttömät määrät. Itselläni on se tilanne, että ihan oikeasti kuusi on ainoa vaihtoehto. Olen kyllä tavoitellut sitä 25% lisäkasvua jalostetuilla männyn taimilla. Ne vasta herkkua ovat. Kun uudistustyö menee hukkaan, menettää uudistuskustannukset, 10 vuotta 70v kiertoajasta ja istuttaa lopuksi väärälle puulajille. Vähintään 5000€/ha, kun ottaa huomioon menetyksen kiertoajasta. Mitä tulee lisää väärästä puulajista, tuhansia eroja / ha siitäkin. Tällä estetään ettei yhtään hirvityhjiötä tule. Onhan tämä aivan sairas systeemi.

    Itse harrastan marjastusta ja sienestystä, on niissäkin muutamina vuosina ”marjatyhjiö” tai  ”sienityhjiö”. Vieremäsä oli yhtenä vuonna ”hirvityhjiö”, mutta kyllä se täyttyi vuodessa-kahdessa.

    Hirvet reservaatteihin, hyvä ajatus ja joka tavalla halvempi kuin nykyinen, siitä voisi kehittää toimivan bisneksenkin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)