› Keskustelut › Metsänhoito › Metsätuhot

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
1 2 3

  • Metsätuhot

    Sent on: 28.4.2013, 10:40

    Ensin aukko sitten äestys,auraus tai mätästys jolloin myyrille edullinen pintakasvillisuus lisääntyy,joka on jo sinänsä haitallista taimien kasvulle.
    Myyrät saavat mainittujen toimien ansiosta runsaasti hyviä oleilu ja pesäpaikkoja.
    Siihen kun lisätään tukkimiehentäin aiheuttamat tuhot ja kuusikoissa toisinaan vaivaava kevät halla.
    Pahin tuhojen aiheuttaja on kuitenkin hirvi,mutta ei siitä sen enempää.
    Juurikääpä on lisääntynyt huolestuttavasti motolla sulan maan aikaan tehtyjen hakkuiden ansiosta.
    Sori vaan Jesse tosta viimeisestä.
    Paras keino suojata metsät tuhoilta lienee kasvattaa metsiköt sekametsiköinä.

    Tekijä
    Iron Man Iron Man
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • caddy777 28.4.2013, 14:10

    Voitko Iironi kertoa onko tekstisi lainaus vai oma päätelmä?Lukiessani muita kommentteja en hetisiltään uskonut, että osaat kirjoittaa älyllistä tekstiä. Pani epäilemään, että kopioit. Kerro lähde, jos ei oma juttu.

    jees h-valta 28.4.2013, 19:30

    Paras keino torjua juurikääpää kesäkonetyössä on jo käytössä. Eli kantosuojaus. Mutta omanikin osui aikaan ennen sitä ja se siitä silloin. Minäkään, kuten Ironkaan en voinut vaatia sellaista mistä en mitään silloin tiennyt.

    Timppa 28.4.2013, 20:14

    Haluaisin perehtyä tutkimukseen, jossa todistetaan kesäaikaisten motohakkuiden ja juurikäävän yhteys. Tarttuuko se juurikääpä esimerkiksi niin, että kilometrin päässä harvennetaan ja juurikääpää löytyy kuusikosta, jossa moto ei ole koskaan käynyt ennen päätehakkuuta? Voisitko ”ironia” vähän valottaa lähdettäsi. Miten on em. esimerkki. Löytyykö siihen vastaus tutkimuksista.

    Pete 29.4.2013, 08:55

    Juurikääpäitiötä on sulan maan aikaan ilmassa, eli joka paikassa. Sillä ei ole merkitystä onko hakkuumetsässä tai sen vieressä juurikääpää vai ei. Juurikäävän torjunassa ei voida estää olemassa olevaa lahoa, mutta uutta tartuntaa kyllläkin. Juurikääpä tarttuu itiöiden välityksellä todella hanakasti tuoreeseen kantopintaan. Kantopinta pysyy tartunnalle alttiina noin 2 vikon ajan kaadosta. Sen jälkeen pinta kuivuu nin ettei se ole enää otollinen juurikäävän tartunnalle. Kantokäsittelyllä kantopinta muuttuu urealiuoksen vaikutuksesta pH:n osalta epäsuotuisaksi juurikäävän tartunnalle. pH nousee. Kannolla on siis aikaa kuivua. Toinen aine on harmaaorvakkasienen itiöt. Vaikutus perustuu sihenm, että harmaaorvakka asuttaa kannon ennen juurikääpää. HArmaa orvakka ei leviä puusta toiseen juuriyhteyksien kautta.

    Metsuri motokuski 29.4.2013, 14:53

    ”Havukka-ahon ajattelija ” löi teesit pöytään. Se mihinkä ne perustuu taitaa olla vain omaa pohdintaa halkokasan vierellä. Mutta hyvähän se on että vielä jotakin pohtii…., vaikka mitään faktaa noissa väittämissä ei taida olla.

    Timppa 29.4.2013, 15:04

    Tuonhan tietenkin tiesin, että niitä itiöitä lentelee. Mikä sitten on yhteys kesäharvennusten ja maannouseman yleisyyden suhteen on minusta vähän monimutkaisempi kysymys. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin esimerkiksi Länsi-Suomessa sieni on yleisempi kuin idässä.. Motot taisivat tulla samaan aikaan käyttöön koko Suomessa. Miksi sienien yleisyys vaihtelee? Nimittäin, jos motot sen aiheuttavat, niin pitäisi tilanne olla sama koko maassa.

    Ja, jos sieni tarttuu kannon välityksellä, niin tuntuisi kestävän kohtuullisen kauan edetä ensin saastuneen kannon viimeiseen juureen ja sieltä sitten terveeseen. Uskottava se tietenkin on, jos näin on tutkittu.

    Omat havainnot kertovat, että lahovikaisia puita on aika sattumanvaraisesti. Mitkä tekijät sen ovat aiheuttaneet, niin en osaa sanoa. Määrätkin vaihtelevat samanikäisissä kuusikoissa.

    Timppa 29.4.2013, 15:04

    Tuonhan tietenkin tiesin, että niitä itiöitä lentelee. Mikä sitten on yhteys kesäharvennusten ja maannouseman yleisyyden suhteen on minusta vähän monimutkaisempi kysymys. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin esimerkiksi Länsi-Suomessa sieni on yleisempi kuin idässä.. Motot taisivat tulla samaan aikaan käyttöön koko Suomessa. Miksi sienien yleisyys vaihtelee? Nimittäin, jos motot sen aiheuttavat, niin pitäisi tilanne olla sama koko maassa.

    Ja, jos sieni tarttuu kannon välityksellä, niin tuntuisi kestävän kohtuullisen kauan edetä ensin saastuneen kannon viimeiseen juureen ja sieltä sitten terveeseen. Uskottava se tietenkin on, jos näin on tutkittu.

    Omat havainnot kertovat, että lahovikaisia puita on aika sattumanvaraisesti. Mitkä tekijät sen ovat aiheuttaneet, niin en osaa sanoa. Määrätkin vaihtelevat samanikäisissä kuusikoissa.

    Timppa 29.4.2013, 15:04

    Tuonhan tietenkin tiesin, että niitä itiöitä lentelee. Mikä sitten on yhteys kesäharvennusten ja maannouseman yleisyyden suhteen on minusta vähän monimutkaisempi kysymys. Sikäli kuin olen ymmärtänyt, niin esimerkiksi Länsi-Suomessa sieni on yleisempi kuin idässä.. Motot taisivat tulla samaan aikaan käyttöön koko Suomessa. Miksi sienien yleisyys vaihtelee? Nimittäin, jos motot sen aiheuttavat, niin pitäisi tilanne olla sama koko maassa.

    Ja, jos sieni tarttuu kannon välityksellä, niin tuntuisi kestävän kohtuullisen kauan edetä ensin saastuneen kannon viimeiseen juureen ja sieltä sitten terveeseen. Uskottava se tietenkin on, jos näin on tutkittu.

    Omat havainnot kertovat, että lahovikaisia puita on aika sattumanvaraisesti. Mitkä tekijät sen ovat aiheuttaneet, niin en osaa sanoa. Määrätkin vaihtelevat samanikäisissä kuusikoissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.4.2013, 17:52

    Tätä juurikääpäasiaa käsiteltiin laajasti toisessa ketjussa taannoin.

    Taimikon lannoitusretkellä havaitsin että kuusen taimet (noin 1 metriset) ovat aika monesti viime talven jäljltä taipuneet. Latvakasvain ja välillä seuraavakin osoittavat vinoon. Olisiko viime talven lumisuus syynä. Ne kannattaisi käydä ennen kasvun alkua varovasti taivuttamassa suoraan asentoon ettei taimi jää mutkalle.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 29.4.2013, 18:00

    Kuten Jalkanen,olen huomannut yllättävän paljon kallellisia kuusen taimia.Olisiko sulanmaan takia juuret antaneet periksi,jolloin lumi kallistanut jopa metrisiä taimia.

    Myös havaitsin laikkuja,joissa kuusen taimet osin ruskistuneet,Jos kohta vaikka näkyisi lukijakuvassa,

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
1 2 3