Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Vähän muutakin pitää metsänhoitoesimiehen osata. Yhtenä tärkeänä valita oikea uudistamistapa kuhunkin paikkaan. Ohjeistaa omatoimiset metsänomistajat ja vähemmän koulutetut metsurit. Hallita tietojärjestelmät ja laskutus, löytää sijainnit ja ketjuttaa työmaat. On siinä ihan tekemistä.
Erilaiset lukuisat konfliktit ihmisten kanssa ja varsinkin nykyään vastuu siitä että ei tule mitään luontotuhoja raakku jne tyyliin on paljolti johtopuolen vastuulla.
Missä vaiheessa metsäalalle tuli insinöörinimike. Muistan jotain kärhämää olleen näistä nimikkeistä. Metsäasiantuntija tai metsätyönjohtaja sopisi mielestäni paremmin.
Leimikon suunnittelija valitsee uudistamistavan. Tieto tulee mh.esimiehelle valmiina. Metsureiden ohjeistaminen on valmiin työmaaohjeen lähettämistä. Metsäalan tietojärjestelmät ovat erittäin yksinkertaisia. Jo alle kouluikäiset käsittelevät monimutkaisempia peliohjelmia. Sijainnit tulevat valmiissa suunnitelmissa, jokainen osaa nykyjään määrittää sijainnin.
Insinööri tittelistä käytiin aikoinaan kova vääntö. Tavoitteena oli aliarvostetun työn parantaminen ja palkkauksen saaminen lähemmäksi insinöörien palkkatasoa. Titteli tuli, palkkaus jäi entiselleen. Olen käynyt sekä vuoden työkokemuspohjaisen metsurikurssin että AMK metsätalousinsinöörikoulutuksen. Kaiken, mitä olen metsässä yli 40 vuoden uralla tarvinnut, opin parhaiten metsurikurssilla. Olen tehnyt sekä metsurin töitä että metsätalousinsinööri koulutuksen vaatimia suunnittelijan töitä. Metsäasiantuntija titteliä osuvampi ammattinimike olisi metsäalan aputyöntekijä. Varsinaista asiantuntemusta metsässä edustavat metsurit ja konemiehet. Heillä on myös viimekädessä vastuu.
Luisuu nyt vähän sivuraiteille, mutta ei kait tuo haittaa.
Jos en väärin muista, niin ennen vanhaan 80 luvulla hyvin ansioituneita metsureita otettiin työnjohtajiksi. Varsinkin nämä kisametsurit taisi olla todella kova sana metsäalalla.
Kyllä se metsureiden ylentäminen työnjohtajaksi oli jo ennen 80-lukua. Itse tulin metsuriksi 70-luvun lopulla. Ei silloin enää näitä siirtoja tehty. Aikaisemmin kyllä itsensä raakiksi hakanneita jätkiä otettiin työnjohtotöihin. Näistä tahtoi vain tulla kaikkein v-mäisempia pomoja.
Jakomiehiä aikanaan otettiin kk-palkalle työnjohtajiksi. Itsensä raakiksi hakanneet jätkät kävi vakuutusyhtiön piikkiin metsätyönjohtajakoulun ja sitä kautta kk-palkalle.
Tehtaissa semmosiin töihin joihin ei tarvittu erityisempää koulutusta saatettiin ottaa duunareita työnjohtajiksi. Yleensä kumminkin toimihenkilöltä vaadittiin teknistä koulutusta. Saattoi olla myös teknikon alaisena dippainssejä.
Nykyisin kun lueskelee metsäasiantintijoiden esittelyjä itsestään niin tuovat mielellään esiin jos on omaa metsää tai jotakin sidosta metsänomistukseen. Toikin on muuttunut entisistä ajoista jolloin mökkiläistausta oli parasta mitä saattoi olla.
Jep jep, kyllähän tuo syö miestä kun olet 160h töissä (ajojen kanssa 200h) ja palkkakuitti on nippa nappa nettona 1800€. Mielestäni ei kyllä korvaus Kata menetettyä aikaa. Kotona hädintuskin kerkeää enää pyörähtämään jos työmaa on pitempään kuin 1,5h ajomatkan päässä..
En kyllä ihmettele alan työvoimapulaa enää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään