Keskustelut Metsänhoito Metsurit – kallispalkkaista köyhälistöä

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 67)
  • Metsurit – kallispalkkaista köyhälistöä

    Tuttavapiiriini kuuluu metsuri, ja sain häneltä tutkittavakseni tuoreimman metsäalan TES:n. Erityisesti minua kiinnostivat palkkataulukot, joita metsureiden työssä sovelletaan. Osasin jo ennalta odottaa karua luettavaa, mutta todellisuus onnistui kuitenkin yllättämään minut karuudellaan.

    Tiedän että tuttavametsurini on aina elänyt hyvin vaatimatonta elämää. Se on ollut välttämätöntä, jotta hän ylipäätään olisi voinut tulla toimeen. Tämä kokenut ammattimies on saanut raskaasta työstään palkaksi vain perustoimeentulon, joka sekin on ollut ajoittain niukanlainen.

    Metsurin työ jos mikä on kausiluontoinen matalapalkka-ammatti. Sulan maan aikana raskasta työtä tehdään palkalla, joka liikkuu jossain naurettavan ja säälittävän välimaastossa. Talvikaudet kituutetaan lomautettuina työttömyyspäivärahalla.

    Syitä metsurien kurjaan palkkatasoon on useitakin, ja monet niistä perustuvat yksinkertaisiin reaalitalouden lainalaisuuksiin. Mutta yksi kiistaton syy on myös se, että työnantajapuoli käyttää säälimättä hyväkseen useimpien metsureiden kyvyttömyyttä vaihtaa johonkin muuhun, parempaa palkkaa ja työoloja tarjoavaan ammattiin.

    Kaikkein lohduttominta kuitenkin on, että suomalainen metsuri on kuitenkin edelleen kallispalkkaista työvoimaa. Hänen tuleva toimeentulonsa on yhtäältä lisääntyvän koneistumisen, toisaalta ulkomaisen halpatyövoiman puristuksessa. Tiedämme jokainen varsin hyvin, kuinka tässä väännössä lopulta tulee käymään.

    Elämme markkinataloudessa, jossa suomalaisen metsurin huippuammattitaito ei paina paljoakaan, kun ulkomailta aletaan toden teolla tuoda halpatyövoimaa. Nämä ulkomaiset metsätyöntekijät ovat vielä suomalaista metsuriakin epätoivoisemmassa asemassa, ja ovat riemumielin valmiita tekemään metsätöitä reilusti alle nykyisten TES-palkkojen. Raivaussahaa he oppivat käyttämään parin tunnin koulutuksella, sillä työn jäljellä ei ole merkitystä kuin juhlapuheiden korulauseina.

    Raaka-Aarne

  • metsänvartija

    Jos metsuri tekee sulan maan aikana vaikka 100 ha taimikonhoitoa ja tuotoksen laittaa 300 m3/ha niin vuodessa uutta hyvää puuta 30.000 m3.

    Paljonko sen markkinarvo on jalostettuna, olisko noin 140€/m3 eli 4,2 milj €.

    Kyllä metsureihin kannattaisi panostaa sopulilauman sijaan.

    e-h e-h

    Metsurin hommia ikäni tehneenä en voi valittaa,ei ole tarvinnut muihin hommiin lähteä töitä on ollut riittävästi ja on edelleen sopivasti,Arvostan työtäni niinkuin Miisu ja Arto tekevät,jos ei arvosta tekemistään niin varmaan valittamista löytyy.

    japine

    Paljon olisi metsiä raivuria vailla… senhän näkee kuka vähänkin metsissä kulkee. Missä tekijät ja missä maksajat.

    MIKANDER

    Kai tekijöitä piisaa mutta
    Maksajat puttuu duunista.
    Ei sitä löydy nykysin aina
    porataan tulee liiankalliiksi.
    Itse kuin joudun kaatelemaan
    tiealueeelle. monesti mukana
    kuormaauto nosturilla 70.EKUA
    tunti.

    japine

    Arvostus puuttuu. Pidetään p-hommana. Vanhaa uittomiestä ketuttaa.

    metsänvartija

    Lopettaa turhakkeiden elättäminen, tyhjänpäiväisiä virkoja liikaa.

    Rahaa on kansantaloudessa, se pitää pistää liikkeelle.

    Tolopainen

    Olipa siistiä hakkuujälkea tuossa lenkkipolun varressa, kun metsurit olivat tehneet hakkuita. Kummallista miten ammattimiehen työnjälki erottuu heti, puut hyvässä järjestyksessä, tuosta on konemiehen helppo ajaa.

    metsänvartija

    Metsurille tarjottiin raivuupalstaa 110 €/ha.

    Kyllä se kovalle ottaa leipä, oli sen verran kovaa risukkoa.

    Musta miäs

    Mikä taho tarjosi tuollaista taksaa? Vaikka yli 5 vuotta tästä niin ei kuulosta taksa hääppöiseltä. Muistaneeko Metsänvartija?

    Metsuri motokuski

    Minua ei enää yllätä mikään. Noita palkkauksellisia esimerkkejä on runsaasti. Ehkä yleisin yhtiöiden ja mh:n käyttämä konsti on tarjota aloittavalle metsurille hyviä palstoja jossa tili on ihan kohtuullinen. Yleensä ensimmäinen sopimus on vuosi. Kun vuosi on mennyt tarjotaan pitempää jopa viiden vuoden sopimusta. Usein hölmöyksissään mennään allekirjoittamaan sopimus sillä olettamalla että kohteet ovat samoja kuin edellisenä sopimuskautena. Sen jälkeen kaivetaan ne pahimmat risukot esiin kun nimet on papereissa. Tiedän jopa sellaisia tapauksia että tuntipalkka on jäänyt 7€ pahimmissa leimikoissa. Maksa siitä sitten eläkemaksut ja muut kulut. Toinen jippo tuntuu olevan että tiheysluokitus tehdään valmiiksi kartaan merkityistä kohteista. Joskus tarkistuspiste on sattunut keskelle kallioo. Yllättävää. 🙂

    Koskaan ei pidä tehdä pitkää sopimusta jossa ei ole kunnon purkumahdollisuutta. Samoin taksojen kanssa pitää olla tarkkana eikä mitään keskihintataksaa saa hyväksyä vaan taksotus leimikkokohtaisesti.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 67)