› Keskustelut › Metsänomistus › Mettä kaupat…. ym. juritiikka !

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
1 2

  • Mettä kaupat…. ym. juritiikka !

    Lähetetty: 27.11.2014, 19:11

    Jos mettä on myynnissä mhy:n kautta ja sille on tehty arviot ja pyyntihinnat jne… niin kuin kuuluukin. Voiko olla jos ei kaupan aikana erikseen ilmoiteta ehto että myyjä hyväksyy tai ei tarjoukset saatuaan. myydä jollekkin osapuolelle metsänsä vaikka toisella olisi suurempi tarjous ? Esimerkkinä metsä X myynnissä arvio 100 000 € myydään 127 000 € tarjoukset kohteesta ilman muita tekstejä on henkilö a tarjoaa 119 000€ ja henkilö b 121 500€. Eikös se mene että B saa tilan ? Mutta voiko myyjä myydäkkin erillis ehtoa sen A kun se on sukulainen ?

    Tekijä
    -Risukkojenraivaaja-
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Korpituvan Taneli 27.11.2014, 21:24

    Kyllähän se niin on, että ilmoitus ” myydään tarjousten mukaan” on sitova ellei myyjä erikseen varaa oikeutta hyväksyä tai hylätä tarjoukset. On sitten aivan eri asia pystyykö ostajaehdokas valvomaan tässä etuaan.
    Tavallisesti tämä tulee ongelmaksi silloin kun tarjoukset eivät tyydytä myyjää , eikä hän kuitenkaan ole varannut mahdollisuutta hylätä tarjoukset.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    ChesterC 27.11.2014, 22:30

    Kerranpa oli isolla kiinteistöfirmalla metsäpläntti välitettävänä myyntihinnalla. Tarjosin pyydetyn hinnan, vaan ei myytykään. Oli kuulemma suuntaa antava pyyntö. Olisi varmaan voinut nostaa asiasta meteliäkin jos olisi viitsinyt. Tukkipuustoa myytiin ”polttopuumetsänä”

    tervas 28.11.2014, 08:51

    Kiinteistökaupassa ”myydään tarjousten perusteella” ei ole juridisesti sitova. Minkään muunkaan tyyppinen myynti-ilmoitus ei pakota myymään. Lisäyksellä ”pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjouksen” ei ole merkitystä, selkeyttää se tietysti.

    Pykälät löytyy maakari 7§ ja 8§:
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950540

    Kiinteistökauppa poikkeaa muusta kaupankäynnistä, se muuttuu osapuolia sitovaksi vasta kun asioista on sovittu määrämuotoisesti esisopimuksella. Sakkokäytäntö esisopimuksen rikkomisesta ainakin asuntopuolella taitaa olla max 4% kauppahinnasta.

    Ennen määrämuotoista esisopimusta tehty suullinen tai muu sopimus (muu kuin määrämuotoinen esisopimus) ei ole sitova. Osapuolet voi vetäytyä missä vaiheessa tahansa. Kaupasta vetäytyminen voi aiheuttaa kuitenkin korvausvelvollisuuden; ”sakko” on tällöin todellisen haitan määrä, esim. ilmoituskulut ym kulut. Sopimus ei kuitenkaan synny pelkästään myynti-ilmoitukseen vastaamalla, vaikka tarjous olisi korkein, vaan vaatii ostotarjouksen hyväksymisen myyjän puolelta.

    Myyjä myy kelle haluaa tai jättää myymättä, kunnes nimet on esisopimuksessa…

    tervas 28.11.2014, 08:52

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950540

    ”
    7 §
    Esisopimus

    Osapuolet voivat sopia aikomastaan kiinteistön kaupasta tekemällä esisopimuksen. Esisopimuksessa voidaan sopia, että se sitoo vain toista osapuolta.

    Esisopimus on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla ja siitä on muutoinkin soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistön kaupasta säädetään. Sopimuksessa on lisäksi mainittava se päivä, jona kiinteistön kauppa on viimeistään tehtävä, sekä ne ehdot, joiden täyttyessä kauppa tehdään. Kauppahinta ja muu vastike voidaan kuitenkin jättää myöhemmin sovittaviksi esisopimuksessa mainittujen perusteiden mukaisesti. Jollei esisopimuksen voimassaoloaikaa ole määrätty, se on voimassa viisi vuotta sopimuksentekopäivästä.

    Osapuolella on oikeus 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa määräajassa kanteella vaatia toista osapuolta tekemään kiinteistön kauppa esisopimuksessa sovituilla ehdoilla. Osapuolella on lisäksi oikeus saada korvaus esisopimuksen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta. Jos kiinteistö on vastoin esisopimusta luovutettu jollekin muulle, esisopimuksessa tarkoitetulla ostajalla on oikeus saada korvaus vahingostaan myyjältä.

    8 §
    Korvaus kaupasta vetäytymisestä

    Jos osapuolet ovat sopineet tekevänsä kiinteistön kaupan, mutta sopimusta ei ole tehty 7 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, kaupan tekemisestä kieltäytyneen osapuolen on korvattava toiselle osapuolelle ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos käsirahaa on annettu, osapuolen on palautettava siitä osa, joka ylittää edellä mainitut kustannukset.”

    Besserwisser 2.12.2014, 14:02

    Asia on niin kuin nimim. tervas sanoo eli myyjä voi myydä kenelle tahansa tai jättää myymättä. Vasta kiinteistökauppa tai esisopimus ovat sitovia. Käsittääkseni esisopimus on harvinainen ja se sopii tilanteisiin, jossa jokin kauppaan vaikuttava seikka jää avoimeksi ja joka halutaan ensin selvittää – esim. rantarakennusoikeus.
    Tämä korvausvelvollisuus voi syntyä tilanteessa, jossa vastapuoli esim. kaupan allekirjoitustilaisuudessa vetäytyy kaupasta, ja toiselle osapuolelle on aiheutunut/aiheutuu ylimääräisiä kuluja.
    Kun tilaa myydään ”hintalapun” kanssa, ostaja selviää ilman arpomista. Sen sijaan en pidä hyvänä menettelyä, jossa pyydetään tarjouksia määräaikaan mennessä ja sitten välittäjä/myyjä alkavat arpoa, kenelle tila myydään vai myydäänkö ollenkaan. Ostajaehdokas on voinut tehdä paljon töitä mahdollisesti korkeimman tarjouksensa eteen ja sitten tila myydäänkin jollekin muulle. Selvintä olisi myynti ”hintalapulla” tai sitten asettamalla pohjahinnan ja myymällä sen ylittyessä parhaan tarjouksen tehneelle. Ehdottomasti on tuomittavaa tarjousten pyynti markkinahinnan selvittämiseksi sukulaiskauppaa varten.

    Metsäkupsa 2.12.2014, 14:35

    Myyjähän se lopullisen päätöksen tekee,kenelle myy.ainakin paperilla.Ketjussa puheena olevan hintanäkemys/kautta tarjous systeemi mielestäni salamyhkäinen.Tarjoukset näkee ainoastaan välittäjä reaaliajassa,jolloin mahdollisuus kaikenlaiseen.Täällä päinkin joku epäili vuotoa,kun viime tipassa tuli voittanut tarjous pienellä markinaalilla yhdistyksen ison asiakkaan taholta.

    Kerran kun ostin Mhy-taustaisen metsätilafirman kautta tilan,kysyin myyjältä sen jälkeen paljonko oli hintaeroa seuraavaan ja montako tarjousta ei tiennyt.Välittäjä oli vain kertonut korkeimman tarjouksen euromäärän,jonka myyjä hyväksyi.

    Hyöteikkö 2.12.2014, 15:56

    Minäkin olen aina ihmetellyt tuota sanamuotoa ”myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjous”. Täysin tarpeeton. Esisopimuskaan ei sido, mutta sen rikkominen voi aiheuttaa rikkojalle korvausvelvollisuuden. Lopullisen kauppakirjan allekirjoittamisella ollaan jo pitkällä.

    Mutta sitten pitää hakea lainhuutoa. Saattaa olla, että meidän maanmittaustoimiston tarkka kirjaamissihteeri huomaakin että kauppakirja ei täytä kaikkia muotoseikkoja.

    Sitten kun lainhuudon saa, niin ollaan jo vahvoilla.

    tervas 3.12.2014, 07:48

    Hintatason hakemiseksi tarjouskauppa tosiaan tuomittavaa. Aikaa kuitenkin aina palaa. Välittäjien kautta tarjouskaupoissa voi volla suhteellisen varma että myydään (ainakin jollekin), välityspalkkion joutuu kuitenkin myyjä maksamaan jos tarjouksia tulee. Muuta kautta tulevien myynti-ilmoitusten suhteen saa olla tarkkana jo heti kättelyssä, takana ei aina ole todellisia myyntihaluja.

    -Risukkojenraivaaja- 6.12.2014, 12:23

    Voiko mhy mennä antamaan tietoja kesken tarjouskilvan jos kysyy paljonko tilasta on tarjottu. Meni jo toinen palsta ohi suun ja tarjouksilla oli eroa 200€. 🙁

    Metsuri motokuski 6.12.2014, 13:27

    Minusta moraalisesti ei saa antaa. Jos annetaan niin siten pitää antaa kaikille mahdollisuus tarkistaa tarjousta ja kertoa kaikille tarjottu ylin hinta.

    Valtion tarjouskilpailuissa ns ”huutokauppa” on kieletty. Siinä jokainen antaa kerralla tarjouksen ja voittaja ratkaistaan sen perusteella. Reilua peliä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
1 2