› Keskustelut › Metsänomistus › Mihin valtion rahat?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
1 2

  • Mihin valtion rahat?

    Lähetetty: 2.6.2025, 11:58

    Merkitty: 

    Mitä hevosta pitäisi veikata? Eli mihin pitäisi laittaa valtion rahat metsätaloudessa, että ne olisi parhaiten tukemassa ja edistämässä metsätaloutta ja sen toimintaedellytyksiä? Valvonta, neuvonta (mille taholle?), byrokratian purku, tuet, infra, koulutus, tutkimus, suojelu, nielut, verokevennykset…? Siis mitä kenelle, millä perusteilla ja millaisilla painotuksilla?

    Tekijä
    isaskar keturi
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • mehtäukko 2.6.2025, 12:05

    ”Historiallisesti passiivitilat” joutaisi pudottaa pois ensin kaikesta tuen piiristä. Suojelu-alueita sellaisille jos se on yleisesti aiheellista. Omavalvontaa enempi korvaamaan muuta hyysäämistä, pistokokeita ”tarvittaessa”. Aktiivitiloille panostukset ja yrittämisen vapaus säädetyissä rajoissa kehittää elinkeinoa.

    Rane2 2.6.2025, 15:58

    No passiivitilat(?) ei taida tukia hakeakaan.Jos ne saisi houkuteltua hakemaan metsänhoidon tukia niin sehän tarkoittaisi että siirtyisivät aktiivitiloiksi?

    mehtäukko 2.6.2025, 17:39

    Ainakin aiemmin näitä tuli tie-, tai ojitushankkeisiin täytöksi. Eikä minkäänlaista hyötyä kenellekään. Yhteiskunnan varat vaan kuppaantuivat.

    Apli 3.6.2025, 06:04

    Valtion kaikki metsätalouden tukirahat olisi hyvä laittaa yksityisteiden tukemiseen, tieverkosto on suomessa huonossa hapessa, ja kun nyky metsäkoneet ja puuautot on sen verran painavia niin jatkossa se rajoittaa metsätaloutta eniten.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli 3.6.2025, 07:55

    Kaikki byrokratia pois ja metsiin liittyvät rahat jaettaisiin hehtaarien mukaan.

    Jovain Jovain 3.6.2025, 08:39

    Hehtaarikorvaus ei ainakaan ole ohjaamassa tukirahoja suuntaan tai toiseen. Näin voidaan sanoa, sillä ns. ”passiivitilat” eivät ole tuen piirissä, sitä ei ole myöskään jk metsänhoito. Näin peitteistä metsänhoitoa ohjataan jopa suojelun piiriin ja onhan tuo aika uskomatonta, että toivotaan lisäämään vielä omavalvontaa? Tällä hetkellä tukirahat menevät aktiivitiloille ja on aika huonosti perusteltua, että ns. luontaisen metsänhoidon aktiviteetti hoidetaan sitä kautta. Tukirahat ohjataan jaksottaisen kautta, niin myös ”luontainen” metsänhoito ja peitteinen metsänhoito pidetään sulkutilillä. Metsänhoidon ohjaukseen tulee kiinnittää huomiota.

    Nostokoukku 3.6.2025, 08:48

    Ainakin aikaisemmin oli niin, että jos hoitelit tietäisi vuosittain tarpeen mukaan, lanailit syksyin keväin, veit tarvittaviin kohtiin murskekuorman ja huolehdit vesakon poistosta luiskista, et saanut mitään tukea. Mutta jos annoit tiesi mennä kunnolla pilalle, alkoi rahaa tulla massiiviseen peruskorjaukseen.

    isaskar keturi 3.6.2025, 09:05

    Tukiin liittyy sellainen paradoksi, että tukea annetaan tuottamattomaan tai huonosti tuottavaan yhteiskunnallisesti tärkeään toimintaan. Ensinnäkin on arvopohjainen valinta, mitä pidetään yhteiskunnallisesti tärkeänä. Ja johtuuko tuottamattomuus huonosta metsänhoidosta, kuten tällä palstalla usein kirjoitetaan – miksi tukea holtitonta omaisuuden hoitoa? Sitten tuottavuus on riippuvainen metsänomistajan toiminnasta.

    Aktiivisen kannalta olisi hyvä, jos tukea annetaan tuloksen perusteella, eli mitä paremmin metsät kasvavat ja sitovat hiiltä, sitä enemmän tukea. Tässä on tietysti se ongelma, että mitä paremmin metsät kasvavat, sitä tuottavampaa toiminta on myös ilman tukea. Toisaalta jos tukea maksetaan toiminnasta, joka vähentää tuottavuutta (tehokkuutta), jonkun muun arvon (luonnonsuojelu, monimuotoisuus, jatkuvapeitteisyys tms.) hyväksi, niin johtaako se yhteiskunnan kannalta kokonaisuutena toivottuun tulokseen?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.6.2025, 09:15

    Nyt tierahat on taas vedetty ihan minimitasolle. Yksi tiekunta jossa olen osakkaana ehti tehdä perusparannuksen hyvänä aikana. Tierahojen osalta pitää muistaa että tuki jakautuu muillekin tien käyttäjäryhmille, ei vain puuntuotantoon.

    Muu tuki kannattanee kohdistaa siten että yhteiskunta saa enemmän markkinattomia palveluja metsistä. Tierahat ovat myös osaltaan tätä, koska metsätiet mahdollistavat metsästyksen ja muun virkistyskäytön. Muita markkinattomia ovat ekosysteemipalvelut kuten luontokadon torjunta ja päästöjen alentaminen. Myös metsien kasvun lisääminen, mikäli osa kasvusta joudutaan jättämään hiilinieluksi.

    Jovain Jovain 3.6.2025, 10:00

    Se on virhe, jos jatkuvapeitteisyys luokitellaan kokonaisuuden kannalta tuottamattomaksi ja luokitellaan jonkun muun arvon, kuten luonnonsuojelun hyväksi, suojelu ja virkistysalueiksi. Sellaista näyttöä tehokkuuden ja tuottavuuden valossa tuskin on. On paremminkin vääristä lähtökohdista toteutuvaa (jatkuvapeitteistä) metsänhoitoa, jota sovelletaan lain turvin, sanoisinko muuhun metsänhoitoon. Ja hyvinkin vapauttavin vajaatuottoisin tuloksin. Siitä täällä paasataan?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
1 2