› Keskustelut › Metsänomistus › Mihin valtion rahat?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 155)
1 2 3 … 10 11 12 … 14 15 16

  • Mihin valtion rahat?

    Lähetetty: 2.6.2025, 11:58

    Merkitty: 

    Mitä hevosta pitäisi veikata? Eli mihin pitäisi laittaa valtion rahat metsätaloudessa, että ne olisi parhaiten tukemassa ja edistämässä metsätaloutta ja sen toimintaedellytyksiä? Valvonta, neuvonta (mille taholle?), byrokratian purku, tuet, infra, koulutus, tutkimus, suojelu, nielut, verokevennykset…? Siis mitä kenelle, millä perusteilla ja millaisilla painotuksilla?

    Tekijä
    isaskar keturi
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • isaskar keturi 6.7.2025, 09:18

    Jos korko otetaan mukaan pellonvuokra päihittää metsänkasvun. 2023 tilaston mukaan Etelä-Suomen keskivuokra oli 230 e. 30 vuodessa pelto on tuottanut ensimmäisestä vuodesta alkaen ja yhteensä 6900 euroa (miinus verot). Jos metsä kasvaa visakallon 12m3/ha, ei tarvita kummoista laskupäätä huomata, kumpi kannattavampaa. Pellonvuokrassa kuluina vain pankkikulut.

    Visakallo Visakallo 6.7.2025, 09:34

    Oliko vertailulaskelmassa mukana kahden harvennuksen tulot?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2025, 09:35

    Turvepellot Pohjanmaalla ovat iso päästölähde joten otsikon kysymykseen mihin valtion rahat voisi vastata että vaikka näihin. Esimerkiksi jos niitä muunnetaan viljalta nurmelle ja kasvatetaan lihakarjaa, päästötilanne paranee ja pelto on edelleen viljeltävissä jos tulee ruuasta pulaa. Metsitys tai ennallistaminen on hankalampi toimenpide peruuttaa. Naudanlihalle olisi kysyntää.

    Nostokoukku 6.7.2025, 09:47

    Naudanlihalle olisi kysyntää, etenkin jos kasvattajat tuottaisivat sitä tappiolla.

    isaskar keturi 6.7.2025, 10:17

    Niin hiukan asian vieressä ollaan, mutta kun aiheen aloitin, sallittakoon. Visakallo, en tehnyt valmista vertailulaskelmaa. Pellon tuotossakaan ei ole huomioitu korkoja korkoa korolle alkaen ensimmäisestä vuodesta, jolloin tuloja alkaa tulla. Mutta 30 vuodessa puuta tuolla 12m3/ha/v syntyy vain 360m3 – ensimmäinen hakkuu ehkä 20 vuoden jälkeen, jolloin puustopääoma olisi vaikka taimikosta lähtien 12m3/ha/v vain 240m3, pitäisi puhtaan hakkuutulon (kaikki istutus ja hoitokulut vähennettynä) olla selvästi yli 4600 euroa/ha (eli yli 100m3), jotta pääsisi samaan kuin vuokraus. Vuokratulo ilman korkoakin on tuo 20 vuodessa.

    Visakallo Visakallo 6.7.2025, 10:25

    Koivikoiden ensiharvennus on meillä tehty 12 vuoden iässä, toinen harvennus 22 vuoden iässä. Kuusikoissa vastaavasti 20 ja 27 vuoden iässä.

    MaalaisSeppo 6.7.2025, 10:33

    Yleensä metsitetään peltoja, joiden tuotto viljelyskäytössä on huono. Näin myös minun tapauksessa. Vuokralainen ei ollut enää kiinnostunut jatkamaan vuokraamista peltojen pehmeyden takia. Metsitykseen sai myös hyvät tuet.

    Minusta metsitys kannatti. Vuoratuloja ei olisi tullut. Keskim kasvu ollut tähän asti noin 12 m3/ha ja nousussa. Terveyslannoituksen tein 12 v sitten ja siihenkin sai hyvät tuet. Nyt boorilanoitus menossa omatoimisesti. Energiapuuta hankintana olen tehnyt n 100 m3. Toinen mokoma pitäisi vielä askaroida. Puuston laatu melko huono, mutta itse valikoiden poistettavat puut paranee.

    Visakallo Visakallo 6.7.2025, 10:36

    Ei metsitys ole mikään koko valtakuntaa koskeva yleisratkaisu. Peltojen sijainti, kuviokoko, maanlaatu, vuokrapeltojen kysyntä ja vuokrataso ovat mm. niitä seikkoja, joiden perusteella ratkaisuja joudutaan tekemään. Kuten tähän ikään on joutunut jo oppimaan, myös täysin ehdottomilla totuuksilla on aika ajoin taipumus muuttua.

    isaskar keturi 6.7.2025, 11:13

    Totuus on aika ja tavoitesidonnainen. Kukin tulee uskossaan (omassa totuudessaan) autuaaksi. Mutta mielestäni valtion rahaa ei pitäisi tuhlata tähän ”metsää pelloksi; peltoa metsäksi” leikkiin. 80-luvulla hulluimpaan tukipolitiikan aikaan  metsäekonomian lehtori meille osoitti, että kannattavinta metsätaloutta saa raivaamalla peltoa ja sitten metsittämällä se ja sitten raivaamalla se jne… Nämä päätökset jokaisen tulisi tehdä markkinaehtoisesti kuten MaalaisSepon tapauksessa. Samaa harkintaa on pitänyt tehdä, kun vuokraajat on vähissä ja voi loppua lähitulevaisuudessa kokonaan.

    Tolopainen Tolopainen 6.7.2025, 11:18

    Paljon tärkeämpi asia kuin liikenteen sähköistäminen on siirtyminen kasvisproteiinien käyttöön. Maatalouden muutoksella on mahdollista vähentää hiilipäästöjä ilman kustannuksia miljoonia tonneja pelkästään Suomessa, jossa mastaloustuotanto on vähäistä. Euroopan tasolla vähennys on jo kymmeniä miljoonia tonneja.  Puheet jauhelihapulasta on syytä lopettaa, se on kehitystä oikeaan suuntaan. Jauheliha ei ole mitenkään tärkeä proteiinien lähde.

     

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 155)
1 2 3 … 10 11 12 … 14 15 16