› Keskustelut › Metsänomistus › Mihin valtion rahat?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 139)
1 2 3 … 11 12 13 14

  • Mihin valtion rahat?

    Lähetetty: 2.6.2025, 11:58

    Merkitty: 

    Mitä hevosta pitäisi veikata? Eli mihin pitäisi laittaa valtion rahat metsätaloudessa, että ne olisi parhaiten tukemassa ja edistämässä metsätaloutta ja sen toimintaedellytyksiä? Valvonta, neuvonta (mille taholle?), byrokratian purku, tuet, infra, koulutus, tutkimus, suojelu, nielut, verokevennykset…? Siis mitä kenelle, millä perusteilla ja millaisilla painotuksilla?

    Tekijä
    isaskar keturi
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • isaskar keturi 6.7.2025, 11:13

    Totuus on aika ja tavoitesidonnainen. Kukin tulee uskossaan (omassa totuudessaan) autuaaksi. Mutta mielestäni valtion rahaa ei pitäisi tuhlata tähän ”metsää pelloksi; peltoa metsäksi” leikkiin. 80-luvulla hulluimpaan tukipolitiikan aikaan  metsäekonomian lehtori meille osoitti, että kannattavinta metsätaloutta saa raivaamalla peltoa ja sitten metsittämällä se ja sitten raivaamalla se jne… Nämä päätökset jokaisen tulisi tehdä markkinaehtoisesti kuten MaalaisSepon tapauksessa. Samaa harkintaa on pitänyt tehdä, kun vuokraajat on vähissä ja voi loppua lähitulevaisuudessa kokonaan.

    Tolopainen Tolopainen 6.7.2025, 11:18

    Paljon tärkeämpi asia kuin liikenteen sähköistäminen on siirtyminen kasvisproteiinien käyttöön. Maatalouden muutoksella on mahdollista vähentää hiilipäästöjä ilman kustannuksia miljoonia tonneja pelkästään Suomessa, jossa mastaloustuotanto on vähäistä. Euroopan tasolla vähennys on jo kymmeniä miljoonia tonneja.  Puheet jauhelihapulasta on syytä lopettaa, se on kehitystä oikeaan suuntaan. Jauheliha ei ole mitenkään tärkeä proteiinien lähde.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2025, 11:27

    Tolopaisen huomio on juuri oikea: kasvisruoka säästää peltoalaa, vähentää kokonaispäästöjä ja on terveellisempää. Ruokavalion muutos tapahtuu kuitenkin hitaasti joten luultavasti liha ja viljatuotteet tulevat kuulumaan vielä pitkään repertuaariin. Nauta on siinä mielessä parempi lihantuottaja kuin kana tai sika, kun se syö kesäaikaan rehunsa suoraan nurmesta. Monipuolisuus on huoltovarmuutta. Typensitojat kuten palkokasvit vähentävät väkilannoitteiden tarvetta.

    isaskar keturi 6.7.2025, 12:02

    Nämä terveellisyysväittämät tavataan kumota kerta toisensa jälkeen. Todellisuus taitaa olla, että ihminen on edelleen sekaruuan käyttäjä, jolloin kaikkia ravinnonlähteitä tarvitaan kohtuudella. Esim. naudanrasvassa on joitakin tärkeitä steariinihappoja, joita ei saa muusta ravinnosta. Sen sijaan ylipäätään ruokalautasen sisältöä ja sen tuottamistapoja on syytä tarkastella sekä sitä miten se käytetään tehokkaasti. Jo pelkästään hävikkiruuan poistaminen (so. ruuan hukkaan heittäminen) ilmastorasituksesta mahtaisi pelastaa meidän hiilitavoitteet. Tässä taas kana ja sika perinteisesti maalla on näytellyt isoa roolia, kun on hyödyntänyt ihmisen hävikkiruuan, jota tosin ennen oli paljon vähemmän.

    Pahinta maailmalle on kaikki yksinkertaistamiset – ihmiset kyllä ymmärtäisivät asiat, jos ne kerrotaan oikein. Eräs ravintotieteen proffa aikanaan sanoi, ettei esim. ole mitään pehmeitä ja kovia rasvoja – on vain erilaisia rasvahappoja, joilla kaikilla on omat ominaisuutensa ja useimpia tarvitaan jonkin verran.

    Tukiin tämä liittyy siten, että kaikkia rahoja ei kannata laittaa yhdelle hevoselle.

    Nostokoukku 6.7.2025, 12:29

    Mutta kuka niitä kasvisprotiineja pystyy syömään? Jos ne yleistyvät täytyy kehittää lääke, joka otetaan tuntia ennen ruokailua ja turruttaa makuaistin. Hyvät, maistuvat ruuat ovat osa elämän tärkeitä nautintoja. Kasvisruokiin näitä hyviä makuja ei ole vielä saatu. Ei ole hirvipihvin voittanutta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2025, 12:52

    Sitä voi itse kukin pyrkiä kohti uudistettuja ravitsemussuosituksia, niin säästyy valtion rahaakin, kun kansa on terveempää. Kasviksia joko kypsänä tai raakana puolet lautasesta sanoo suositus. Omassa ruuanlaitossa on tapahtunut selkeä muutos: nuorena vedettiin aterialla kokonainen pihvi tai kanan filee per henkilö. Nyt lihapaketista syödään useamman kerran tai useampi ihminen yhden kerran, kun liha esiintyy ruuassa suikaleina tai jauhettuna, ei pihveinä. Viljatuotteiden määrä per ateria on myös pienempi, paitsi pastaruuassa jossa se on pääasia. Pääaterialla ei syödä leipää, vaan sitä nautitaan aamulla ja illalla erikseen.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli 6.7.2025, 13:04

    Hyvät, maistuvat ruuat ovat osa elämän tärkeitä nautintoja. Kasvisruokiin näitä hyviä makuja ei ole vielä saatu. Ei ole hirvipihvin voittanutta.

    Voissa käristettynä kasvisruuatkin saa makua tai sitten kunnon majoneesi. Ei hirven fileepihvikään maistu miltään ilman voita.

    Metsuri motokuski 6.7.2025, 13:26

    Samaa mieltä olin aikoinaan kuin nostokoukku. Mutta kun tutustuin kasvisravintoon ja ammattilaisten tekemänä niin käsitys muuttui. Nyt ei tee lihaa yhtään mieli. En varmaan 3-4 kuukauteen ole lihaa syönyt kuin kanassa tai kalassa. Pääosin järvivesien kaloissa. Hirvenlihat on luovutettu eteen päin.

    narisija 6.7.2025, 13:26

    Kala hyvä proteiinin lähde, josta saa maukasta vähillä mausteilla. Valitettavan vähäistä on kotimaisen kalan kulutus, yksi syy lienee kallis hinta tiskillä, kalastajat jää aivan mopen osille, esim. silakan hinta kalastajalle 52 centtiä/kg vuonna 2024. Tai sitten pitäisi kuluttajalle maksaa kotimaisen kalan syöntipalkkio voin syöntipalkkion malliin, muistelen sellaisen joskus olleen, googlaamalla en kyllä löytänyt asialle vahvistusta.

    Metsuri motokuski 6.7.2025, 13:30

    Meillä on onneksi niin hyvä tilanne että mökkijärvi antaa niin hyvin kalaa että oma ja lasten perheet pysyvät kalassa koko vuoden.  Vaihteluksi täytyy välillä ostaa punalihaista kalaa kun tarjouksessa on. Muikutkin menee pääosin joko purkkiin tai koiralle talviruuaksi. Välillä tulee koirallekkin tehtyä, paistettua, savustettua tai keitettyä muikkua. 😉

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 139)
1 2 3 … 11 12 13 14