› Keskustelut › Metsänhoito › Mikä on järkevin harvennustiheys ?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 9 10 11

  • Mikä on järkevin harvennustiheys ?

    Sent on: 29.7.2023, 10:47

    Merkitty: 

    Kun ajatellaan ammattitaitoisesti ja järkevästi, ensiharvennetussa metsässä tärkeintä on vihreän latvuksen määrä ja valtapuiden elinvoima. Jos ne ovat kunnossa, harvennuksen jälkeinen kasvu on hyvä.
    Toinen tärkeä kriteeri on se, miten nopeasti ylitiheys alkaa taas kurittaa metsää harvennuksen jälkeen. Tiedämme, että suositeltu nykyinen 900 kpl/ha EH- tiheys merkitsee vain 3,6 m puuväliä, mikä ei edistä tuuhean ja voimakkaan latvuston kasvattamista EH:n jälkeen kuin pari vuotta.
    Jos puuväli on 4 metriä (625 kpl/ha) voidaan pitkälatvuksista metsää kasvattaa 6-10 v ennen kuin latvusto taas alkaa karsiutua ylitiheyden ja valon puutteen takia.
    Pitkälatvuksiset, voimakkaat ja terveet valtapuut ovat metsänkasvatuksen kannattavuuden perusta. Nykyiset harvennusohjeet tukevat tätä tavoitetta heikosti. Varttunut kasvatusmetsä vaatii runkojen järeyttämiseen 400 kpl /ha tiheyden (puuväli 5 m), mitä valitettavasti toteutetaan ylen harvoin.
    Kaikki alkaa jo istutustiheydestä. 1200 kpl/ha (3 m puuväli) tuottaa paljon voimakkaampia ja nopeammin paksunevia taimia jo 4-6 m pituisena kuin 1800 kpl/ha (2.3 m puuväli).
    Jos ymmärrämme kasvattaa taimikon ja nuoren metsän täysipitkällä latvustolla ja varttuneen metsän yli puolet pituudestaan vihreänä, joudumme poikkeamaan yleisistä harvennussuosituksista, mutta saamme paljon terveemmän, tuhokestävän ja kannattavamman metsän (tukkiprosentti ainakin 2 x parempi) kokonaiskasvun yhtään kärsimättä.
    Tällaisessa metsässä myös kiertoaikaa voi kannattavasti ja hyvän kasvun vallitessa jatkaa jopa vuosikymmeniä.
    Tämä kuitenkin vaatii latvuksen sulkeudutta valtapuiden harventamisen (rahakkaalla !) ns. superharvennuksella alta päin 200 runkoon/ha (7 m puuväli) riittävän puukohtaisen kasvutilan ja valon saannin vuoksi.
    Tällä menetelmällä voimme lykätä kallista, työlästä ja stressaavaa uudistamista pitkälle eteenpäin eli jopa toiselle vuosisadalle.

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metät kunnossa! 29.7.2023, 11:21

    Asiallinen kirjoitus, näitä lisää! Olen aikanaan pitänyt ”särkymä- ja syöntivaraa” enemmän, mutta sittemmin kallistunut yo. malliin jo taimikonhoidossa.

    mehtäukko 29.7.2023, 11:44

    Kuten prof. Kärkkäinen on todennut, samahan se olisi kasvatella suoraan loppukasvatustiheyksiä, mutta laatu-, ja täystiheysvakuutus puuttuu koko kierto-ajan. Ja riskejä riittää.

    Jos loppuvaiheessa 1/3 puustosta on kuitulaatuista, mikä tavoite on saavutettu?

    Aloituksen ”erikoisia kohteita” ja tiheyksiä tuskin voi yleistää vallitsevaksi yleiseksi käytännöksi…?

    Metsuri motokuski 29.7.2023, 12:17

    Olen kyllä aloittajan kanssa samaa mieltä. Enpä muista että monikaan metsänomistaja olisi noin analysoinut harvennustiheyksiä. Enemmän oltiin huolissaan siitä ettei vaan mene liian harvaksi.  Mieluimmin tiheämmäksi kuin suositus on. Ei kai pahempaa sanaa voi motokuskille sanoa kuin: jätä normaalia tiheämmäksi.

    Kalle Kehveli 29.7.2023, 12:18

    Minä olen jo pitkään mennyt nopeammalla kiertoajalla ja yhdellä harvennuksella. Ensiharvennuksen jälkeen riittää 600 runkoa hyvin.

    Puuki 29.7.2023, 12:34

    Harvennustiheyssuositus on paikka-ja puulajikohtainen . Vaihtelee esim. keskisessä  Suomessa 1000 – 250 kpl/ha välillä.

    Muuten olen samaa mieltä taimikon kasvatustiheydestä. Vähempikin taimimäärä yleensä riittää.

    mehtäukko 29.7.2023, 12:35

    Mm, kyllä sitä on matkan varrella tullut analysoitua, mutta ne järkisyyt!?

    Ja vieraiden metsissä viime talvista mourakkaa ei kuuntelisi pirukaan. No, lopputilille sitten.

    Panu Panu 29.7.2023, 12:38

    Veli-Jussin aloituksesta saa kuvan, että kaikki puulajit kasvatetaan samassa tiheydessä kaikissa vaiheissa. Sahalan sivuilta löytyy kuitenkin puulajikohtaiset tiheystavoitteet. Lieneekö tieto siellä vanhentunutta, koska tiheydet varsinkin EH:n jälkeen ovat suurempia kuin yllä on esitetty:

    ”Ohjetiheydet ovat ensiharvennuksen jälkeen ko 700, mä 900, ku 800.”

    ”Ohjetiheydet väljennyksissä ovat ko 400, ku 400 – 500, mä 500 – 600”

    https://www.sahalankartano.fi/tehokasvatuksen-harvennushakkuuohje

    Itse pyrin tällä hetkellä kasvattamaan metsät täystiheinä, ennen EH:ta se tarkoittaa koivulla 1600/ha ja havupuilla 2000/ha. Yksi syy tähän on raivaustarpeen minimointi. Mitä vähemmän maa kasvatettavien puiden välissä saa valoa, sitä vähemmän siellä kasvaa raivattavaa.

    Istutuksesta ensiharvennukseen tiheydellä 1200/ha kasvattaminen tarkoittaa raivaushelvettiä. Ymmärtääkseni tätä on Sahalassa torjuttu käsittelemällä raivauskannot glyfosaatilla. Se vaatinee raivaajan perässä kävelevän ruiskumiehen mikä tuplaa raivaamisen kustannukset mutta saattaa kyllä pienentää kokonaiskustannuksia vähentämällä tulevaa raivaustarvetta merkittävästi.

    Sahalassa myös pyritään saamaan luontainen kuusikko koivikon alle nopeasti mikä ehkä toimii jos alikasvos saadaan säilymään suunnilleen ehjänä harvennuksissa. Oman kokemukseni mukaan se ei kovin hyvin säily.

    Rukopiikki 29.7.2023, 12:47

    Niin kasvumaita on erilaisia. Hyvällä paikalla saa etelässä kuusikon ylijäreäksi tapion taulukoillakin ja aikas paljon alle sadan vuoden.

    mehtäukko 29.7.2023, 13:01

    Mitäs sitä kun jo horistaan pohjoisen mäntytukeista 30- vuodessa…

    suorittava porras suorittava porras 29.7.2023, 13:09

    Raivaushelvetin voi välttää ,jos poistaa kuvion lehtipuuston viimeisessä harvennuksessa ja tekee varhaisperkauksen ja th:n riittävän ajoissa . Helvetin portit aukenevat ,jos jättää jonkun näistä tekemättä ajallaan. Mieluummin vähän liian aikaisin ,kun vuodenkaan liian myöhään.

    Minäkin olen sitä mieltä ,että istutustiheyksistä voi tinkiä ,samoin ”varapuiden ” määrästä ,joista viimeksimainittuja on monesti vähintäänkin puolet taimien määrästä ja tämä vielä varsinaisen taimikon suositustiheyden lisäksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 9 10 11