Keskustelut Puukauppa Miksi hakkuukulttuuri ei kehity?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 75)
  • Miksi hakkuukulttuuri ei kehity?

    Tämän päivän ML:ssä oli iso juttu metsäkaupan ongelmista. Tosiasia on, että kulttuuri ei ole minusta juurikaan kehittymässä. Tämä on hämmästyttävää, sillä siinä luulisi kaikkien voittavan. Tosiasia kuitenkin on, että teollisuus haluaakin pitää kauppatavat alkeellisina ja epämääräisinä, jotta metsissä voi toimia vähän miten sattuu ja tällä alentaa vastuita ja kuluja.
    Valmiiden tuotteiden myyntipuolella näin ei tapahtu ollenkaan, koska tuotteiden ostajat haluavat pilkuntarkat sopimukset, joissa laatuja sanktiot noudatetaan varmasti tarkasti.
    Hämmästyttävää ja paheksuttavaa on, miksi MTK ei aktiivisesti aja Suomeen kehittyneempää metsäkauppa- ja yhteistyömallia sopimuksineen. Onko MTK:lla ja teollisuudella jokin salainen vaikutussuhde, että näin ei tehdä.
    Ehkä samasta syystä MHY:tä ei saa millään tuottamaan palvelua, että se valvoisi hakkuun tarkasti alusta loppuun puun myyjän edustajana kaikilta osin.
    Koska hakkukulttuuri on heikko, olen tehnyt Sahalan Kartanolle ostajien noudatettavasti erittäin toimivan hakkuutyöohjeen, joka on kaikkien kopioitavissa omaan käyttöönsä. ks. https://vessi.eu/category/metsanhoito/page/2/ .

    Mitä mieltä muut ovat?

  • vmt

    Miksiköhän tuo metsänkasvatuksen suurmessias ei ikinä näihin avaamiinsa keskuteluihin mitään vastaa kysymyksiin..?

    mehtäukko

    Messiaita tulee ja menee. Ei tuolla tyylillä keskustelua synny, kun vaan rannalta huudetaan heitto. Tai asiat sitten selkesi kerralla. Jotkut (pari) ne on kunnostautuneet sitten loputtomassa jankkauksessa.

    Perko

    Suomalaisen puunjalostuksen nykypäivä ja tulevaisuus.
    Nykytila ja haasteet: Suomalaiset puunjalosteet ovat monilta osin pysyneet samankaltaisina kuin sata vuotta sitten. Valmetin koneet ovat parantaneet tuotantonopeutta, mutta perusprosessi on edelleen pitkälti sama. Tämä tarkoittaa, että kilpailu suurten kansainvälisten tuottajien kanssa on vaikeaa, erityisesti hintakilpailussa, jossa pienemmät toimijat eivät voi samalla tavalla kilpailla massatuotannon kanssa.

    Jalmari Kolu

    Olen itse innokas lukija ja luen mielellään kaikkea suomeksi kirjoitettua.

    Mutta tuo Laatuhakkuun työohje on jo sellainen että pelkästään kohta tiedottaminen pistää vieroksumaan. Jos ammattilaisten työhön ei voi luottaa ja heidän pitää tiedottaa mo:lle jokaisesta liikkeestään mennään jo kauaksi vapaasta työstä. Itselläni on ollut pari samanlaista ohjeistajaa jossakin muussa paikassa kuin metsä ja vielä 30 vuotta kyseisestä kokemuksesta ohjeet tulevat mieleen, vaikka en kyseisissä tehtävissä enää toimikaan.

    Jotta kyseistä ohjetta voisi noudattaa ja välttää mo:lle epäsuotuisat tilanteet, niin tilalla pitäisi olla oma kalusto jolla mo tekee hakkuun ja lähikuljetuksen itse.

    Joskus olen saanut kunnian keskustella metsäasioista Vessin kanssa. Olemme kovin eri linjoilla monessakin suhteessa. On hyvä että ihmisellä on ideoita ja ajattelee innovatiivisesti. Mutta muistetaan että suomalainen puu on bulkkitavaraa ja sen käsittely samoin. Jos tuollaisia ohjeita alkaisi jokainen mo laatia, niin ostajat karsiutuvat nopeasti.

    Ai niin.. Ohjeista puuttui yksi kohta: Työmaalla ei saa tupakoida.

    mehtäukko

    Eipä ole aloittajalta liiennyt aikaa vastata pariin tarkentavaan kysymykseeni? Miksi. Siksi että ideologia ei sisällä käytännöllisyyttä. Mielestäni puumassa leimikossa pystyssä on bulkkia.Mitta-ja laatuvaatimuksella niistä jalostetaan korjuun yhteydessä ptl:eja, joita edelleen jalostamalla vientikauppa on mahdollista.

    Siten esitetty paksuuden määrittämä rungonosahinnoittelu olisi vain kustannuksia lisäävä ja tukin kantohintaa pudottava lahkeeseen lorottelu.

    Perko

    Nykyinen ohjeistus sopii puuaineen keruussa on jo  loppukäyttäjän mittoja ja huippu teollisuutemme kuorii ja särmää palikat asiakkaalle sopiviksi. Samaa pulkki-juttua myy  muutkin kaikkialla.  Pelkkä murskaus  ja massana myynti ei anna mahdollisuutta  paljoakaan kohentaa alkutuotantoa.  Metsäpäässä korjaa tuottavuutta helpoiten  raha.

    Tarvitaan lopputuotteen tulon siirto alkutuotantoon, erityistä huomiota korkean arvon tuotteisiin, kuten lääkkeisiin, hajusteisiin, hoitoaineisiin, koruihin ja älykkäisiin komponentteihin sopivaksi uusiin laitteisiin. Näiden tuotteiden vienti lentokoneella voi olla kustannustehokasta, ja niiden kysyntä kansainvälisillä markkinoilla on usein korkea.

    Kehitetään markkinointistrategioita  joilla luodaan nopeasti uusiin tilanteisiin sopivia tuotteita ( puu-/pahvilennokki). Poikkeus on  muutamat  alppimajojen valmistajat tai  kitarantekijät.

    mehtäukko

    ”…Tarvitaan lopputuotteen tulonsiirto…”  Onko pöljempää vaatimusta nähty??

    Kait yleisen oikeustajunkin mukaan tuotekehittäjä ja jalostaja saa osansa ansaita, joka ne riskitkin kantaa !?

    Perko

    Pitkään on pöljää porukkaa  juoksutettu  kehumistaputuksin aukonhoidosta, mukavat  ostajat vei puut.  Konsernit  valittavat 25%  tuotolla  vienninvaikeuksista.  On se heillä heikossa hapessa homma.

    Rane

    Kannattaa muistaa että ei kukaan ole kieltänyt tekemästä puusta hajuvesiä,puu- ja pahvilennokkeja,älykkäitä komponentteja tai kitaroita.Näiden ”fiksumpien” tuotteiden puuraaka-aineen tarve ei kuitenkaan ole kovin suuri jos kotimainen puu edes kelpaa.

    Ps Aloittaja on ilmeisesti ottanut mallia Wahlroosin Björniltä joka myös säännöllisen epäsäännöllisesti täräyttää julkisuuteen raflaavan lausunnon ja jättää sitten köyhät kiistelemään keskenään…

    mehtäukko

    Raflaavien lausuntojen antajat voisivat asettua kesäiselle mato-ongelle joki pajukkoon, ilman matoja.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 75)