Keskustelut Luonto Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 142)
  • Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

    Metsäkeskustelu on junnannut paikallaan puoli vuosisataa. Samat argumentit ovat käytössä, vaikka metsätalous on tehnyt tutkimuksissakin vahvistetusta tuloksellista työtä metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Olen yrittänyt saada keskustelua seuraavalle, mielestäni sekä luonnon, että ilmaston kannalta kriittisellä tasolle. Siinä surkeasti epäonnistuen..

    On selvää, että hakkuut näkyvät aina maastossa ja niillä on aina vaikutusta lajien menestymiseen juuri sillä paikalla. Toiset kärsivät ja toiset hyötyvät. Isossa kuvassa kuitenkin mennään parempaan. Puustoa on enemmän, kuin koskaan. Puusto on järeämpää, sekapuustoa suositaan, lahopuuta tehdään ja kaikki monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet paranevat koko ajan. Sillä ei tunnu olevan mitään merkitystä, kun hakkuiden vähentämistä vaaditaan.

    Hakkuita kuitenkin tarvitaan enemmän kuin koskaan. IPCC:n selkeä ratkaisuesitys ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kestävän metsätalouden lisääminen. Vielä ei ole tullut vastaan maata, jossa metsätalous olisi Suomea kestävämpää. Tästä on helppo tehdä johtopäätös. Kaikki Suomessa kaadettava puu on selkeästi maailmanluokan ekoteko. Vai onko? Sitä emme tiedä, kun asiasta ei suostuta edes keskustelemaan.

    Kysymys, ”mikä on suomalaista puuta parempi vaihtoehto?”, Saa kaikki hakkuiden vähentämistä vaativat hiljenemään. Joka ikinen kerta. Siihen ei vastaa aktivistit, luontopaneeli, ilmastopaneeli, Kotiaho, Halme, ympäristökeskus, ympäristöministeriö, biologit tai poliitikot. Yksikään hakkuiden vastustaja ei suostu keskustelemaankaan  aiheesta. Mikä aiheessa pelottaa? Kannattaako globaalien ilmiöiden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon aikakautena vastustaa potentiaalisesti parasta vaihtoehtoa, jos ei pysty esittämään mitään muitakaan vaihtoehtoja? Maailman kulutus kasvoi viime vuonna 28%. Uusiutuvia raaka-aineita tarvitaan enemmän tähän vastaamiseen. Ei vähemmän.

  • A.Jalkanen

    Hyvä aloitus Juri! Yksi ilmeinen vastaus metsien hyötyjen kuten hiilen varastoinnin, monimuotoisuuden kohentamiseen ja uusiutuvien tuotteiden tarpeeseen on se että lisätään metsiä ja puuntuotantoa. Meillä Suomessa tähän on hyvin rajalliset mahdollisuudet, mutta jotain voidaan täälläkin tehdä. Globaalisti mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

    Eri alueilla pätevät eri keinot. Pohjoismaissa painopiste lienee arvonlisän kasvattamisessa, riittävien hiilinielujen turvaamisessa ja monimuotoisuuden parantamisessa. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä muualla kuin Pohjoismaissa saavutetaan hyötyjä lisäämällä hakkuita, koska esimerkiksi Kanadassa ja Venäjällä suuri osa hiilinielusta hupenee nyt metsätuhoihin. Etelämpänä kuten Keski- ja Etelä-Euroopassa kannattaisi perustaa uusia metsiä. Tropiikissa suojataan olemassaolevia metsiä haitallisilta hakkuutavoilta ja perustetaan istutusmetsiä.

    Aloituksen kysymyksiä pohditaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä raportissa: Enhancing Resilience of Boreal Forests Through Management Under Global Change: a Review.

    Artikkelissa jaetaan metsäalueet hoidon intensiteetin suhteen eri vyöhykkeisiin, jotka tuottavat eri ekosysteemipalveluja: talousmetsä (intensive), monitoimialue (extensive) ja suojelu (reserve). Triad-vyöhykkeistämisen nimellä kulkeva menetelmä nähdään keinona lisätä metsien tuottamia kokonaishyötyjä ja parantaa metsien kestävyyttä. Tämä ajattelu tavallaan toteutuu jo valtion mailla Metsähallituksen tekemässä alue-ekologisessa suunnittelussa. Pienemmässä mittakaavassa samoja elementtejä on myös metsä- ja luonnonsuojelulaissa ja metsäsertifioinnissa.

    mehtäukko

    Aloituksen kysymykseen: kun siihen ei ole kuitenkaan kestävää perusteltua vaihto-ehtoa.

    Rane

    No,joudun olemaan mehtäukon kanssa täsmälleen samaa mieltä.

    Hakkuiden vähentäminen johtaa siihen että hakkuut kasvaa jossakin muualla jos kysyntä ei vähene.Kuten aloittaja totesi kulutus vain kasvaa.

    JK taas johtaa metsien kasvun taantumiseen ja saman puumäärän korjaaminen vaatisi harsimalla enemmän työtunteja ja ajouria ja kuskeja ja koneita.Joku voisi sanoa että lisää työtä mutta oikeasti se tarkoittaisi lisäkustannuksia joihin globaaleilla markkinoilla ei ole varaa.On myös muistettava että se että meillä on hiilinielut johtuu siitä viisaasta päätöksestä että aikoinaan siirryttiin jaksolliseen kasvatukseen.Se päätös myös poisti silloin vaivanneen puupulan.Nyt voimme sekä syödä että säästää yhtäaikaa.

    Tämä ylimitoitettu suojelu eli metsien museoiminen on toivotonta taistelua ilmastonmuutosta ja evoluutiota vastaan.Jos olen ymmärtänyt oikein niin Suomen luonnosta on hävinnyt vähemmän lajeja kuin tänne on tullut uusia.Onko se luontokatoa vai lajien runsastumista?

    isaskar keturi

    Kauniista puheista huolimatta metsätaloutta elinkeinona vaivaa tehokkuuden vaatimuksen harha. Edelleen metsätalouden ajavana voimana pidetään tehokkuuden lisäämistä ja parantamista. Kuin muilla aloilla on huomattu, että kasvu ei synny tehokkuutta lisäämällä vaan lisäarvoa tuottamalla, niin täällä edelleen yritetään koneella tehdä halvemmalla huonompaa jälkeä, mihin ihminen pystyy. Luonto uhrataan tehokkuuden alttarille. Ei ollut mahdollista toteuttaa muuta ajoreittiä kuin raakkujen yli, kun muuten tehokkuus kärsii. Risut ja männyn kävyt on raivattava koneiden tieltä, että saadaan tehokkaasti puut nurin. Heinät poljettava, että taimi pääsee nopeasti vähintään kuitupuun ikään.

    Jos vain todettaisiin, että puusta tehdyt tuotteet eivät tarvitse olla sen halvempia kuin muista raaka-aineista, vaan ne ovat itse asiassa ylellisyystuotteita, koska puilla olisi muutakin arvoa. Annettaisiin hinnan nousta varsinkin tilanteessa, jossa kulutusta pitäisi hillitä ja luonnontuotteita (uusiutuvia) pitäisi suosia. Voitaisiin tehdä työt huolella. Välttää turhia raivauksia ja metsänhoitotöitä, jotka tähtäävät vain konetyön tehokkuuteen, niin asenne alaa kohtaan voisi muuttua ”paremmissakin” piireissä. Tämä on luomua ja luomu vaatii paneutumista.

    suorittava porras

    asenne alaa kohtaan ei parane ,jos perusasiat (metsänhoito) tehdään huonosti. Edellä mainittu kertautuu huonona työn jälkenä vaatimattomana puuston kasvuna ja työvoimapakona korjuutoiminnassa. Lopullinen illuusio onkin ,että kuvitellaan raaka-aineen olevan parempaa ,kun se lopulta onkaan. Jos tavara on heikkoa ja kallista , on sille vaikea löytää markkinoita. Ranen teeseillä pysymme paremmin kisassa mukana. Emme kuvittelemalla liikoja ja jättämällä tekeminen puolitiehen .

    isaskar keturi

    Ranen ja suorittavan teesit ovat lähtökuopissaan ja eivät tarjoa ratkaisua mihinkään. Katsovat taaksepäin ja linnoittautuvat nykyhetkeen. Itse en kritisoi jaksollista kasvatusta ja en pidä ylimitoitettua suojelua ratkaisuna. Mutta oman oikeassa olemisen vakuuttelu ei kyllä vakuuta ketään, jollei ole valmis muuttumaan ja muuttamaan ajatteluaan uusien vaatimusten mukaan. Kaikki muistaa miten kävi Nokian kännykkäpisneksen, kun ihastuttiin omaan ajatukseen ja alettiin hakemaan äärimmäistä tehokkuutta.

    suorittava porras

    Ei ole kysymys äärimmäisestä tehokkuudesta , vaan siitä ,että jokainen ketjun lenkki tekee oman osansa parhaansa mukaan eikä siirtä omia velvollisuuksiaan tai laiminlyöntejään toisten hoidettavaksi. Sutta ja turhia kustannuksia syntyy taloa rakennettaessakin ,jos perustukset on tehty huonosti.

    Makarov

    Joillakin on tehokkuuden harha metsätaloudesta, kuvitellaan että se olisi jotenkin tehokasta. Minä väitän että ei ole näin ammattilaisen silmissä tehokasta. Mahdollisuuksia olisi paljon parempaan jos asiat tehtäisiin oikein ja oikeaan aikaan. Minä kun tuolla tien päällä liikun niin nään  joka paikassa taimikonhoito tai harvennus rästejä, eli ei kovin tehokasta.

    Tolopainen

    Tehokkuutta mitataan työn tuloksella aikayksikössä. Jos jotain työtä ei tehdä, se ei ole tehottomuutta vaan saamattomuutta.

    Tehokkuus kärsii myös, siitä, että motokuski turhaan lumppaa metrin metsään yli 100v vanhan tukin tyviosasta. Kyllä sen saa sahattua hakkeeksi sahalla. Miksi metsänomistajan pitäisi maksaa tuo laadun joutava kaunistelu. On muka raakkitukki, tuokin on pelkkää metsän myyjän kusetusta.

    Visakallo

    Täälläpäin lahotyvistä maksetaan kuidun hinta. Minusta se ei ole kusetusta vaan rehtiä puukauppaa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 142)