Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Miksi valtio kannustaa kasvattamaan taimikot tiheinä?
Lähetetty: 20.10.2025, 17:45
Tätä pohtii kolumnissaan Petri Kortejärvi tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudessa. Perustelee vahvasti, että ei kannattaisi. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Ollut jo pari vuosikymmentä. Kannattaa lukea juttu ajatuksen kera.
Mahdollinen liika tiheys koskee vain niitä taimikoita, joissa ei käydä enää 3-8 metrin pituusvaiheen jälkeen Metka-tuella. Yli 8 metrin vaiheessa Metka-tuen vaatima tiheys ei ole enää korkea.
Jos ei välitä tuesta, taimikkoon voi mennä harventamaan milloin tahansa ja laitella sen haluamaansa tiheyteen metsälain rajoissa.
Kai Metkan tiheyshaitariin on jokin syy. Onhan metsänhoidon suosituksissakin kai vastaava haitari? Edellä on jo mainittu hirvituhojen riski, lisäksi se että eri kasvupaikoille pystyy jättämään eri tiheyksiä ja kolmas se että voi soveltaa erilaisia taktiikoita harvennusten määrän suhteen.
Metka-ehdot:
”Jos hoidettavan jakson kasvatettavien puiden keskipituus on 8 metriä tai enemmän, niitä tulee hoitotöiden jälkeen olla vähintään 700 ja enintään 1300 runkoa hehtaarilla, jos kuvion pääpuulaji on lehtipuu ja vähintään 800 ja enintään 1500 runkoa hehtaarilla, jos kuvion pääpuulaji on havupuu.”
Kannattaa tosiaan raivaushintojen kanssa olla jatkossa entistäkin tarkempana, ettei tulisi maksettua tyhjästä. Eihän tähänkään asti 10 hehtaarin palstasta ole käytännössä raivattu kuin 9 hehtaaria, kun huomioidaan kaikki säästöpuut, tiheiköt ja muut suojakaistat. Nyt sitten raivataan vielä sitä yhdeksää hehtaariakin entistä vähemmän.
Siitähän metsurille maksetaan, että huomioi säästöpuut, ojat, polut, luontokohteet, jättää riistatiheiköitä, huomioi suojakaistat. Ohjeita on paljon, Pefc ja Fsc on eri ohjeet
Eli kyllä taksa pitää maksaa 10ha kohteelle 10ha:n mukaan, vaikka tehollinen raivausala on 9ha
Ja miten sen mittaa ja ei kukaan käy kävelemässä gps:llä raivattua aluetta
Eikö useimmin taimikonhoito tehdä koko kuviolle. Ihmettelen että jonkun pitää gps:n kanssa käydä kulkemassa sen vuoksi että tietää kuinka paljon on raivattu. Tietääkseni metsäsuunnitelmassa on kuvion koko jo valmiina.
Onneksi minulle ei ole tullut sellaista tapausta että riistatiheiköt tai säästöpuuryhmät olisi metsänomistaja halunut vähentää kokonaispinta-alasta. Voi olla että sen jälkeen olisi joku muu käynyt siellä sahailemassa.
No niin, nyt alkaa vähitellen selvitä, mistä johtuu ne pienet raivaussahan polttoainekulut/ha..!
Metsäuutiset kertoo, että suositusten mukaan toimiva metsänomistaja käyttää luonnonhoitoon 2 000–3 000 euroa hehtaarilla metsikön kiertoaikana. Tähän kiinnitin jo jokin vuosi sitten täällä huomiota, ja siitäkös palstan kevytnimimerkit silloin riemun nostivat! Nyt ovat tosin jo jostain syystä hiljentyneet lähes täysin… Noihin em. summiin ei sisälly raivaushinta raivauksesta jota ei ole raivattu.
Tietenkin tuo vaihtelee. On paljon tiloja joissa ei tarvita minkäänlaisia suojakaistoja. Säästöpuissakin voi säästää kun valitsee oikean sertin metsilleen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään