Keskustelut Metsänomistus Millä autolla ajat palstalle?

  • Tämä aihe sisältää 248 vastausta, 40 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 5 tuntia sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 248)
  • Millä autolla ajat palstalle?

    Merkitty: 

    Olen kunnostautunut täällä niin paljon vakavissa keskusteluissa povaamassa tilamarkkinoille huonoja aikoja, että otetaan väliin vähän kevyempi aihe – ihan siis kevennysmielessä.

    Millä autolla ajat palstalle? Sehän on persoonallisuuden avaavista faktoista syvällisin.

    1. Toyota Corolla – Säästäjä
    Corollamies on taloudellisuuden perikuva. Auto jätetään hyvissä ajoin hyvän tien varteen parkkiin ja viimeiset kilometrit taitetaan reippaasti kävellen. Eihän sitä nyt toimivaa peliä aleta missään risukoissa naarmuttamaan tai pohjaa kiviin kolhimaan! Kunto kasvaa ja eurot säästyy.

    ​2. Toyota Hilux – Kannonvalloittaja
    Hilux-mies ei esteitä kumarra, eikä kävely kuulu sanavarastoon jos ei ole aivan pakko. Tällä laitteella ajetaan suoraan ryteikön läpi hakkuuaukealle ja pysäköidään tyylikkäästi palstan isoimman kannon päälle. Mitä pahempi maasto ja syvempi muta, sen leveämpi hymy.​

     

    3. Volvo XC60 – Statuskävelijä
    Citymaasturilla lähdetään metsään, koska pitäähän sitä näyttää, että puukaupoilla on käyty! XC60-kuskin todellisuus on kuitenkin karumpi: auto on niin hieno, että se joudutaan jättämään vielä kauemmas maantien laitaan kuin Corollamiehen kulkupeli. Kiiltävä maalipinta ja isot erikoisvanteet eivät kestä ajatustakaan kuusenneulasista. Siinä on mukavasti aikaa miettiä elämänvalintoja pitkällä kävelymatkalla palstalle ja pohtia, kestääkö ERADi kotiin saakka.

    ​4. Mersu (Diesel) – Vanhan liiton nokileka
    Mersumies on perinteiden vaalija, joka suorastaan rakastaa raskaasti käyvän dieselin jyrinää ja vienoa naftan katkua aamuisessa metsässä. Tähtinokka puskee vakaasti eteenpäin huonommallakin tiellä, ja takakontista löytyy aina luotettava moottorisaha, kirves ja kanisterillinen löpöä.

    ​5. Skoda Octavia – Harmaa eminenssi

    Octaviamies on suomalaisen metsänomistajan perusmalli – se järkivalinta. Hän istuu kannonnokassa, juo termospullosta Juhla Mokkaa, tekee tarvittavat raivuut fiksusti ja hukkuu sen jälkeen autollaan täydellisesti maantien harmaaseen massaan. Ei herätä kateutta, mutta hommat tulee hoidettua.

    ​6. Nissan Qashqai – Marjastajan unelma

    Qashqai-kuski ei tullut niinkään tekemään raskaita metsätöitä, vaan lähinnä katsastamaan sieniapajat ja hakemaan pari ämpäriä puolukoita. Auto on mukavan korkea nousta, mutta vähänkin syvempi traktorinura saa kuskin kääntymään suosiolla takaisin päällysteelle. ”Kyllä täältä tien reunastakin marjoja löytää!”

     

    ​7. Sähköauto – Digitaalinen tarkkailija
    Sähköautomies liukuu metsäautotien laitaan äänettömästi lintujen laulua häiritsemättä. Hän ei pue metsurin kypärää päähän eikä aio hikoilla raivaussahan kanssa. Hän on tullut paikalle ainoastaan katsomaan ja tarkistamaan dronellaan, ettei kukaan vain ole käynyt kaatamassa mitään missään. Sen jälkeen palataan takaisin etätöihin.

    ​8. Toyota Hiace / MB Sprinter – Liikkuva työkalupakki
    Hiace-miehen luottoratsu on käytännössä pyörillä kulkeva metsäkeskus. Hänelle on kunnia-asia, että peräkontista löytyy kalusto aivan jokaiseen kuviteltavissa olevaan tilanteeseen. Vasta palstalle saavuttuaan ja takaluukun aukaistuaan hän raapii päätään ja miettii: ”Olikos täällä tänään vuorossa istutusta, taimikonhoitoa vai vedetäänkö samantien päätehakkuu?” Kyydissä kun on varmuuden vuoksi niin pottiputket, taimivakat, raivaussaha, pari moottorisahaa kuin tukkisaksetkin.

    Tästä tyypidtä on myös MB-sprinter-variantti, jolloin myös asunto ja suku mahtuvat mukaan.

  • Visakallo Visakallo

    Saako niillä Metsähallituksen teillä ajaa vapaasti, vai pitääkö maksaa  jotain käyttö- tai yksikkömaksuja?

    Nostokoukku

    Tolopaisen kanssa samaa mieltä. Metsähallituksen teitä en ole ajanut, valtion teitä kyllä. Puunajoa varten kunnostettiin yksi pitkä aluetie toissa kesänä. Nimenomaan puunajoa varten, tielle ajettiin kananmunan kokoista terävää sepeliä. Mutta eihän noiden teiden pääasiallinen tarkoitus ole henkilöautoliikenne. Tuttu raivausmies kertoi särkeneensä kolme rengasta tuolla tiellä kahden viikon työskentelyaikana. Kulki henkilöautolla. Itse ajelin samoja teitä maasturilla metsällä ja marjassa varmaan kymmeniä kertoja, enkä saanut ainoatakaan rengasta rikki.

    Vapaasti saa liikkua ainakin valtion metsäteillä. Ei maksuja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onko se ylimitoitettua jos haluaa päästä liikkumaan teillä myös silloin kun niitä ei ole vielä aurattu? Tarvehan riippuu siitä missä asuu, miten aikataulutettua on elämä ja miten varman liikkumisen haluaa. Eli pääsenkö vaikka viemään koiran hoitoon Vihdin perukoille sinä päivänä kuin on sovittu vaikka sataisi räntää ja teillä on sohjoa. Nelivedolla pääsee myös aina mäet ylös vaikka olisi jyrkätkin profiilit. Ja pystyy väistämään talvella penkalle kapeaksi auratulla tiellä. Vähän verrannollinen asia metsän uudistamiseen: haluanko että metsä kasvaa varmasti (jaksollinen) vai otanko riskin että ei kasvakaan (jatkuva).

    Valtio veloittaa maksuja puun kuljetuksista. Sitä en tiedä veloittaako metsästäjiltä jotain.

    Gla Gla

    Mitoitus tietysti riippuu jokaisen tilanteesta. Itse en ole koskaan yli miljoonan kilometrin autoilu-urani aikana ollut tilanteessa, jossa auraamattomalla tiellä sohjon takia kaksivetoisen etenemiskyky olisi ollut riittämätön. Usein on vauhtia pitänyt pudottaa, mutta sekään ei ole myöhästymistä aiheuttanut.

    Jokainen ajaa millä haluaa, mutta tarve ja ”koska mä haluun ja mä voin” on kaksi eri asiaa. Metsätalous on toimintaa, jossa pyritään tuottamaan taloudellista hyötyä omistajalle. Toiminnan kustannusrakenne vaikuttaa lopputulokseen ja hyötyä tuottamattomia kustannuksia on ainakin itselleni vaikea perustella.

    Karoq on kuitenkin aika maltillinen valinta verrattuna moneen muuhun esitettyyn ratkaisuun, jossa korostuu autoharrastus metsätalouden sijaan. Itsekin voisin Karoqia harkita kakkosautoksi, vaikka sen katto voisi olla 10 cm alempanakin ilman tarvetta tinkiä mistään muusta kuin polttoaineen kulutuksesta. Ja saahan sen etuvetoisena manuaalinakin.

     

    Perko

    haluanko että metsä kasvaa varmasti (jaksollinen) vai otanko riskin että ei kasvakaan (jatkuva).”    Millä A J  selittää väitteensä?   Metsässä  jatkuvana on puita jatkuvassa kasvussa katkeamatta.  Miksi  toistat tuota löpinääsi?

    Ojaranta

    Eipä ole tullut rengas- eikä öljypohjarikkoja vajaan 40 vuoden uran aikana. Vetonivelen suojakumeja on mennyt joitakin todennäköisesti syystä, että metsätien reunojen raivauksessa jäänyt esim. pajupuskien kantoja kuivumaan ja siihen kun on auton vetässyt sivuun niin saattavat reiän tehrä. Paraikaa 4 metsätien perusparannuskohdetta työnalla, kahdelle murskeet ajettu, seuraava ajo alkaa ensi maanantaina ja neljäs siitä viikon päästä. Ja hlöautolla pärjäilen siellä seassa välillä kattelemassa touhua. Meillä ajetaan koville kohdin 0-32 mursketta n. tonni/m eli 4 m:n levydeltä n. 12-13 cm kerros. Suon ylitykset + muut heikommat kohdat ensin kangas ja siihen 0-65 tai 100 murske 1-1,2 tn/m ja siihen 0-32 tonni/m päälle. Nämä osin metkahankkeen vaatimuksia. Murskeen laatu on monesti se ongelmakhta eli tarjolla saattaa olla ns. lasinpalamursketta joka kipatessa ”helisee”. Mekin teetetään joka montusta mistä tarjouksia tulee itse LA-mittaukset alanfirmoilla. Näillä eväillä jos tietä oikein hoidetaan, lanaus 1-2 krt/vuosi ja vesakonniitto reunoilta n. 3 vuoden välein pitäis takuuta olla n. 30 vuotta niin piikuauto kuin rekkakäyttöön.

     

    Tolopainen Tolopainen

    Peritäänkö jossain tiemaksuja henkilöautoilta metsäeiden käytöstä en ole kuullutkaan.

    Visakallo Visakallo

    Nyt kuulit Tolopainen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No peritään tietenkin tiemaksua kaikilta yksityistien osakkailta. Henkilöautoilla ajoa on eniten.

    MJO

    Millä A J  selittää väitteensä?   Metsässä  jatkuvana on puita jatkuvassa kasvussa katkeamatta.  Miksi  toistat tuota löpinääsi?

    Varmaan A J tarkoitti lähes optimaalista kasvua. Voi olla ettei taimettumista tapahdukkaan jatkuvankasvatuksen metsässä tai hakkuu vaurioita syntyy jäävään puustoon, joka aiheuttaa tappioita. Ei varmaan kasvu lopu täysin, mutta voi laskea 2-3 m3/ha/v vaikka maaperässä olisi mahdollista saada 10 motin vuosittainen kasvu.

    Kyllä jk:ssa riskit on ja riskien reaalisointi voi näkyä vasta 10 vuoden päästä.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 248)