Uusi metsälaki on tulossa.
Milloin tätä Innoforin omiin tarpeisiinsa lobbaamaa lakia muutetaan ensimmäisen kerran, kun sen aiheuttamat haitat huomataan käytännössä?
Veikkauksia?
Puun takaa: ”Metsälain uudistaminen lähti liikkeelle Sirkka-Liisa Anttilan ollessa maa-ja metsätalousministerinä.
Hän reagoi turhankin herkästi yleiseksi mielipiteeksi verhottuun lobbaukseen lain muuttamiseksi.
Asiaa edesauttoi, ettei ministerin metsätietämys ollut hänen vahvimpia osa-alueitaan.
Nyt tilanne on toinen, ja lakiesitystä on alettu tarkastella paremmalta tietämyspohjalta.”
Ihan noin asia ei mennyt. Anttila käynnisti perusteellisen lain uudistamisprosessin, koska sai perustuslain edellyttämien muutosten teon yhteydessä valtavasti palautetta lain muutostarpeesta. Palaute syntyi siitä, että perustuslain edellyttämien muutosten lisäksi haluttiin korostaa puun tuotannon kasvun määrää ilman, että huomioitiin toiminnan taloudellisia vaikutuksia. Anttilan tai kenenkään muunkaan ministerin osaaminen ei tosiaan riittänyt asian arvioimiseen, mutta siksihän meillä onkin käytössä tapa, jossa laki valmistellaan laajapohjaisesti. Anttila käynnistikin selvityksen siitä, mihin suuntaan lakia pitäisi muuttaa. Hän asetti työryhmän, jonka raportti (Metsänkäsitelymenetelmien monipuolistaminen) löytyy mmm:n sivuilta. Raportissa kuvataan nykytilaa mm. seuraavasti: ”Säädösten muuttaminen on tarpeen, jottei metsänomistajia pakoteta yli-investointeihin tai tuottovaatimukseen nähden liian suureen sidottuun pääomaan, joka heikentää kannattavuutta. On selvää, että metsänomistajan pääoman tuottotavoite pitäisikin ottaa yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi metsänkäsittelyn vaihtoehtojen valintaan.”
Tuli vaalit, kepu sai turpaansa ja ministeriksi tuli Jari Koskinen. Hän asetti uuden työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella metsälainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Koskisen työryhmä on siis saanut aikaan lakiehdotuksen, jota kritisoit voimakkaasti ja jota muillakin ollut mahdollisuus tarkastella. Anttilan kaudella saatiin vain memo-muistio, jossa annettiin suuntaviivat tulevaisuudelle. Tuo muistio sai lähes yksimielisen tuen niin mtk:n, teollisuuden kuin ympäristöjärjestöjen taholta.
Tuo ”valtava palaute” ei ollut kovin laajan metsänomistajapiirin tekemää, vaan enemmänkin pienen, kapeasti omia tarkoitusperiään ajavan joukon aikaansaamaa.
Nyt on huomattu, ettei olekaan järkevää tehdä Suomeen Euroopan vapainta metsälakia, joka mahdollistaisi laajojen metsäalueiden muuttumisen heinä-aroiksi tai tundraksi.
Mielenkiintoista luettavaa. Samat nimimerkit valittavat siitä, kun lain valmistelussa kuunnellaan liikaa tahoja, joilla ei pitäisi olla mitään sanottavaa yksityisten metsänomistajien päätöksiin koskien metsiensä hoitoa. Toden totta, perustuslain mukaan omistajalla on oikeus päättää omaisuutensa suhteen. Mutta jos ja kun metsänomistajalle uuden lain myötä annetaankin vapaammat kädet päätöksenteossa ylipäätään metsänhoidossa ja hakkuiden ajoittamisessa: Tämä nähdäänkin vielä suurempana uhkana koko elinkeinolle ja kansantaloudelle: vaarana on, että keskenkasvuinen metsä avohakataan ja metsämme ja sen myötä koko kansantalous on ennen pitkää rappiolla!
Jotkut näköjään pelkäävät, että metsänomistajat ovat keskimääräsitä tyhmempiä. Pelätään, että hakaavat suurella joukolla metsänsä paljaaksi keskenkasvuisina.
Pankkitallettajat ehkä ovat viisaampia. En pidä todennäköisenä, että jos pakkitallettajan tili kasvaa korkoa vaikka 7 %, niin hän mieluummin nostaa tilin tyhjäksi, kuin ottaa vastaavan määrän lainaa 2 % korolla.
On tietysti niitäkin metsänomistajia, jotka ovat pelinsä pelanneet ja viimeinen keino on tyhjentää keskenkasvuinenkin metsä. Uskoisin, että tallaisia ”puliveivareita” on metsänomistajissa keskimääräistä vähemmän.
Itse haluaisin, että metsänomistuksen holhousta helpotettaisiin vieläkin enemmän. Meikäläisen metsänhoitoon muutos ei vaikuttaisi mitenkään, mutta vähentäisi turhaa byrokratiaa. Parempi olisi sekin aika käyttää metsänhoitoon.
Tämän päivän tilanteessa onkin samantekevää kuinka metsiä käsitellään, koska kasvu on suurempi kuin hakkuut. Tulevaisuus onkin tärkeämpi. Metsä on sellainen reaaliomaisuus, joka hyvinhoidettuna kasvaa ja ja jonka kasvukin on vielä mahdollista saada nykyistä suuremmaksi.
Metsän tulevilla tuotoilla voidaan maksaa tulevaisuudessa esimerkiksi eläkkeitä, koska metsässä säilyy reaaliomaisuus, toisin kuin talletuksissa, joita aina inflaatio uhkaa. Siksi Suomen tulevaisuuden kannalta on elintärkeää turvata metsäomaisuuden mahdollisimman suuri tuotto. Siihen ajatteluun ei huonosti hoidetut uudistukset kyllä sovellu.
Muistettava myös on, että väestön lisääntyminen ja elintason kasvu lauhkeassa ilmastossa ja tropiikissa johtavat väistämättä siihen, ettei sielläkään riitä puutavaraa määrättömiin, koska maata tarvitaan elintarviketuotantoon. Silloin nousee havumetsävyöhykkeen kestävästi kasvatettujen metsien arvo.
Tietysti kannattaa muistaa myös kasvihuoneilmiö ja metsien arvo hiilen sitojana.
Täällä sivistysmaissa säädellään monia asioita yhteiseksi hyväksi. Siksi on luonnollista, että myös metsänkäyttöä on säädelty jo kauan. Täytyy sanoa, ettei nykyäänkään metsänomistajaa kovin paljon byrokratia vaivaa. Tarvitaan pari ilmoitusta, jotka nekin joku muu yleensä täyttää. Ajatelkaapa vaikka rakennuslupaa. Pienestäkin tönöstä saat ensin käydä pyytelemässä naapureiden lausuntoja. Saat tehdä monenmoisia selvityksiä ym. Jos me esimerkiksi päättäisimme tehdä metsään vaikka 50 hehtaarin aukon, niin siihenkin riittäisi vain metsänkäyttöilmoitus. Vaikutus olisi ainakin jonkin aikaa aivan eri luokkaa kuin jonkun rakennushankkeen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.