› Keskustelut › Metsänomistus › Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

Viewing 10 replies - 221 through 230 (of 254 total)
1 2 3 … 22 23 24 25 26

  • Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

    Sent on: 6.5.2015 at 15:34

    Siitä viimeisestä myyrätuhovuodesta 2009 on kulunut nyt 6 vuotta. Ainakaan meidän taimiokoissa ei mitään havaintoja myyristä tänäkään keväänä.

    Tietääkö joku, miten myyrätutkijat selittävät nykytilannetta? Vai ovatko todenneet, ettei koko myyräkysymys ole enää ajankohtainen ja vaihtaneet ammattia?

    Creator
    Timppa
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Anton Chigurh 25.6.2015 at 22:34

    Naalin aineenvaihdunta kiihtyy vasta -40-asteessa, kun ketulla vastaava tapahtuu -10-asteessa. Kettu paleltuu kuoliaaksi niissä olosuhteissa, missä naalilla on vielä kuuma. Kettu ei ole koskaan ollut naalille mikään uhka. Siitä huolimatta myyrätuhovastaava henttonen tapattaa ylälapissa hölmöillä moottorikelkkoja apuna käyttäen tuhansia kettuja muka naalin pelastamiseksi (tappokenttä on miljoonia hehtaareita suomen, ruotsin ja norjan puolella).
    Todellinen syy on myyräsyklin aikaansaanti. Se nimittäin hävisi liki kolmekymmentä (30) vuotta sitten kettujen myrkky- ja rautapyynnin kieltämisen myötä, vaikka juuri henttonen väittää (sepustuksessa joka citation classic), että ketulla ei ole mitään vaikutusta myyräkantaan (mutta lumikolla on saman kyörän mukaan).

    Antonin poika 25.6.2015 at 23:12

    Naalin pääravintoa ovat pikkujyrsijät, ennen kaikkea sopulit, silloin kun niitä on. Ennen vanhaan jyrsijäromahdusten aikana suurpetojen tappamien porojen jäänteet olivat naaleille tärkeä hätäapu. Aikoihin tätä apua ei ole ollut saatavilla. Naalin poikasten kuolleisuus ensimmäisenä talvenaaan on 90%.

    Kaikki pohjoismaiset tutkimukset osoittavat, että kettu on naalin paha uhka. Naalin pesintäalueet ovat nykyisin rajoittuneet korkeiden tunturialueiden yläosiin, minne kettu ei ole vielä pahemmin levinnyt. Herfindal ym 2011, Ecography 33:932-941, on GIS-analyysi naalien pesimäalueista ennen ja jälkeen kettujen runsastumisen, ja tulos on yllämainittu. Valitettavasti meidän tunturialueemme ovat liian matalia tässä suhteessa. Kettu on vallannut käytännössä koko naalialueen Suomen puolella.
    Ruotsissa on tehty pitkäaikaisia kokeita, joissa tietyiltä alueilta on poistettu ketut ja tarjottu lisäruokintaa. Tulokset vahvistavat sopulien tärkeyden ja kettujen haitallisen vaikutuksen. Asiasta voi lukea vaikkapa:
    Angerbjörn ym 2013, Journal of Applied Ecology 50: 59-67.
    Kysesessä artikkelissa on vedetty yhteen 30 vuoden tutkimukset Pohjoismaissa.

    Oikeata tietoa on siis runsain mitoin saatavilla.

    Anton Chigurh 25.6.2015 at 23:56

    Oikeatakin tietoa on saatavissa. Samoin tarkoin valittua tarkoin asian vierestä.

    Asko kaikusalo (metsälehti 11/1994):
    ”Sata vuotta sitten naali oli yleinen Suomen tunturissa, mutta harveni sukupuuton partaalle liiallisen metsästyksen takia. Rauhoituksesta huolimatta kanta ei elpynyt, mikä johtui ennenkaikkea ravinto-olojen muuttumisesta… …Varmasti kettuja vilisteli tunturissa takavuosinakin, mutta silloin naalit liikkuivat kymmenpäisinä laumoina. Sellaisen katraan sekaan ei yksinään metsästävä punaturkki hevin uskaltautunut.”

    Naalin uhanalaisuusluokitus on paras mahdollinen, eli: elinvoimainen.

    Radiopannoitettuja naaleja seuraamalla on saatu selville, että naali etenee epäedulliselta asuinpaikalta 100 kilometriä vuorokaudessa. Suomen naalit olivat kuukaudessa uralin takana.

    Antonin poika 26.6.2015 at 07:27

    Voiko täydellisempää soopaa kirjoittaa kuin Anton edellä.
    Millähän vuosituhannella herra elää. Hänen juttujensa viittaukset ovat viime aikoina olleet 1990-luvun puoliväliin. Eikö Anton ole enää sen jälkeen ymmärtänyt lukemaansa. Kirjoitustensa perusteella ei.

    Miksi Anton viittaa Kaikusalon, suuren humoristin, kieli poskella kirjoitamaan pakinaan, kun on saatavilla tieteellisiä artikkeleita, joissa Kaikusalo on mukana kirjoittajana. Siis oikeata tietoa. Esim. mainitsemassani Herfindal ym -jutussa Kaikusalo on kirjoittajana, joten hän oli samaa mieltä naalin vetäytymisestä. Samoin Suomen Riistan kirjoituksissa vuosilta 2000 ja 2007 ketun vaikutus tuodaaan selkeästi esiin. Edellä mainitussa on hieno kuva, jossa selkeästi näkyy, miten naali häviää, kun kettu runsastuu.

    Viimeisessä uhanalaisuusluokituksessa naali oli Suomessa CR, critically endangered, äärimmäisen uhanalainen. Jos Antonin tulkinta tästä on elinvoimainen, niin tietävätpähän lukijat, millä logiikan tasolla Antonin kanssa liikutaan. Suomessa viimeinen naalin pesintä on tapahtunut Käsivarressa 1994 ja Utsjoella 1996.

    Geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa Fennoskandian alueella naalikanta on jakaantunut osapopulaatiohin. Toisin sanoen, liikkuvuus jopa Norjan ja Ruotsin sisällä on rajoittunutta (kts Dalen ym 2006, Molecular Ecology 15: 2809-2819. ) Samoin kun vertailtiin naalikannan perinnöllistä rakennetta reilut sata vuotta sitten (museokalloista saatiin DNA esiin) ja nykytilannetta, todettiin, että perinnöllistä köyhtymistä on selvästi tapahtunut. Siis sisäsiitos ja rajoittunut liikkuvuus Fennoskandiassa.

    Anton Chigurh 26.6.2015 at 08:20

    Vuodesta 1989 alkaen on yhtäjaksoinen aikasarja koko maasta kettujenkin lumijälkien osalta.

    Tappomäärät ovat tiedossa paljon pidemmältä ajalta.

    Kettuja tapettiin 1989 luokkaa 35000, jolloin lumijälki-indeksi oli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
    Nyt niitä tapetaan puolta pienemmästä kannasta 55000-65000 vuosittain.

    Siinä on tärkein syy myyrätuhoihin, joihin kuuluu myös borrelioosin viisinkertaistuminen tuona ajanjaksona. Samoin myyrien tekemiin haavoihin iskeytynyt mustakorosieni (tunnettu haavaloinen), jota oli ennen tuota holtitonta lumikkohypoteesin todistamiseksi aina vaan yhä kiihdytetympänä jatkettavaa myyriä pääravintonaan käyttävien pienpetojen (kettu, supikoira, näätä, minkki…) tappokampanjaa satunnaisesti siellä täällä muutamia (koska niitä myyrien jyrsimiä haavojakin kuusentaimissa oli satunnaisesti siellä täällä muutamia).

    Anton Chigurh 26.6.2015 at 11:14

    Naali on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n mukaan ”Least Concern” eli ”elinvoimainen laji”, jonka kanta on runsas ja vakaa. Saman luokituksen mukaan myös ihminen on elinvoimainen laji.

    Suojelubiologi mervi laaksonen sai 2014 kirjallaan ”Susi” tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Kyseisestä palkitusta tieteellisestä julkaisusta löytyy otsikon:

    Susi ekosysteemin osana
    alta seuraava palkittu teksti:

    ”Arktisilla alueilla naali käyttää suden tekemiä haaskoja ruuakseen. Fennoskandiassa naalipopulaatio metsästettiin miltei sukupuuttoon yli 80 vuotta sitten. Tästä populaation voimakkaasta taantumisesta naali ei ole toipunut, koska eläintiheydet ovat alhaiset, sopulien huippuvuodet ovat harvinaistuneet ja suuret petoeläimet on poronhoitoalueella metsästetty vähiin.”

    Kettujen rauta- ja myrkkypyynnin kieltäminen nosti kettukannan melkein luonnolliselle tasolle, jolloin sopulikanta vakautui lähes kolmeksikymmeneksi vuodeksi.

    2010 oltiin sitten tässä (metsähallituksen kieppi-lehti):
    ”Metsähallitus kannustaa metsästäjiä kettujahtiin Ylä-Lapissa. Tarkoitus on pelastaa naalin pesintäalueet takaisin naalin käyttöön ja saada ne palaamaan Suomen puolen tuntureille. Metsästykseen on varattu rahaa, josta metsästäjille maksetaan kulukorvausta 30€ ketulta. Voimakkaasti Lappiin levinnyt kettu on onnistuttu metsästyksen ansiosta pitämään pois tyhjiksi jääneistä naalin pesistä. Myös paikalliset riistanhoitoyhdistykset ovat innostaneet metsästäjiä kettujahtiin muun muassa järjestämällä pyyntikilpailuja.”

    Ammatti Raivooja 26.6.2015 at 16:53

    ”Todellinen syy on myyräsyklin aikaansaanti. Se nimittäin hävisi liki kolmekymmentä (30) vuotta sitten kettujen myrkky- ja rautapyynnin kieltämisen myötä”

    Öö, siis vakauttaako kettu myyräkannan vai aiheuttaako se myyräsyklin ?

    Rane 26.6.2015 at 19:33

    Niin,mikä tässä on se hypoteesi?Ja onko se vaarassa tulla teurastetuksi?

    Visakallo 26.6.2015 at 19:53

    Nämä ovat juuri niitä korkeamman tietämyksen hypoteeseja mihin minun järkeni ei riitä. En tiedä, onko siihen sitten tarvettakaan.

    Ammatti Raivooja 26.6.2015 at 20:02

    ”Tästä populaation voimakkaasta taantumisesta naali ei ole toipunut, koska eläintiheydet ovat alhaiset, sopulien huippuvuodet ovat harvinaistuneet ”

    Naali tarvitsee menestyäkseen voimakkaan myyrä- ja sopulisyklin. Tehokkaampana lisääntyjänä kuin kettu, naali pystyy käyttämään huipuuvuodet tehokkaammin lisääntymiseen kuin kettu, jolloin naalikanta kasvaa siis sykäyksittäin kerralla runsaasti kun taas kettu menestyy jos jyrsijäkanta on tasaisempi. Jos kettu vakauttaa jyrsijäkantoja niin naali häviää.

Viewing 10 replies - 221 through 230 (of 254 total)
1 2 3 … 22 23 24 25 26