Keskustelut Luonto Mistä kiinnostus metsään tai metsä ammattiin sai alkunsa?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)
  • Mistä kiinnostus metsään tai metsä ammattiin sai alkunsa?

    Minulla ensimmäinen muistikuva metsästä joskus -60 luvun puolivälistä.

    Heräsin kuumasta sopu-teltasta moottorisahan pärinään, Avasin teltan vetoketjun ,työnsin pään ulos ja näin teltan edessä savuava nuotion hiilloksen,keitin selässä riippui nokinen kahvipannu ja vähän edempänä isäni sahasi pölliä,joita äitini parkkasi.

    Vuosia myöhemmin näistä muistikuvista juteltuamme sain kuulla ,että oltiin kutsetin savotalla jonne kuljimme moottoripyörällä ja olimme viikot maastossa ja viikon loppuna kotona samalla eväs täydennennystä hakien.Olin kuulemma viihtynyt hyvin,vaikka olin ehkä4-5v.

    Noilta reissuilta mieleen syöpyneet tuoksut ja äänet ovat koko tähän astisen elämäni ajan pysyneet kirkkaana mielessä.

    Aloittelin itse 46v sitten 16v omaa metsätyömies uraani joka nyt alkaa ammatti mielessä olla ohi.Onhan sitä välillä kokeiltu muitakin hommia mutta metsä on aina vetänyt puoleensa.

     

  • mehtäukko

    En tiijä mikä veri veti metsiin. Isä oli ollut hakkuilla ja hevosmiehenä monet talvet. Ukin veli oli metsäteknikko. Aikoinaan metsurina ,opiskelujen ja spv:n  jälkeen omia metsiä hoitaen ja lisäten oli hyppäys korjuu-yrittäjäksi. Lisänä vielä rekka-autoilua ja lavetilla ajot. Päivät kyllä vierähti ja öitä jatkoksi, mutta jaksoihan sitä.

    Mistähän mahtoi johtua, että korjuilla pimeässä valoilla jos oli kova myrsky ja lumisadekin tuiskusi, tunsi olonsa kodikkaaksi…?

    Nostokoukku

    Johtuisiko siitä, että valot rajaavat siihen ympärille aivan oman maailmansa. Ja kontrasti on niin kova. Hytissä lämmin ja lasin takana aivan oma erilainen maailmansa. Samaa koin nuorena miehenä luontokuvausharrastuksissa. Kun ahtaaseen ja useimpien mielestä epämukavaan piilokojuun ahtautui varmuuden vuoksi jo iltayöstä aamua odottamaan, niin kun kaikki tavarat oli järjestelty paikoilleen ja kömmit lämpimään makuupussin, niin olipa kotoinen olo.

    isaskar keturi

    Aika monen asian summa. Aina pentuna tuli puuhattua metsissä kaikkea ja luonto kiinnosti. Kaikkea mitä luonnosta löytyi innolla tutkittiin järvestä ja metsistä. Enoilla oli maatila ja toinen oli innokas metsänhoitomies. Muistona toisen enon joskus 60-70 luvulla yhdistyksen metsätaitokisoista palkinnoksi saama alpakkainen ruokalusikka, joka vahvana on lähes päivittäisessä käytössä. Lukiossa sitten tutkittiin palkkataulukoita ja todettiin, että metsänhoitajat on palkkakärjessä, niin ei kun sinne. Tosin ei huomattu, että keskipalkka oli kova kun liikepankkien johtajina ja metsäpäälliköinä oli metsänhoitajia, joiden tulot oli selvästi yli keskimäärän.

    Makarov

    Poikasesta asti metsätöitä tehneenä niin aluksi metsätyöt oli kyllä pakkopullaa. Siitä sitten pikkuhiljaa rupesi työ käymään eikä se hullummalta tuntunut. Sitten kun rupesin tiloja katselemaan ja tarjouksia tekemään, sekä myös tiloja saamaan niin siitä se vasta mielenkiinto heräsi. Huomasin että metsätalous on monipuolinen työ, hakkuiden, hoitotöiden ja tilakauppojen suunniteluineen. Talousosaaminen on varmaan tärkein jos meinaa metsällä elää, eli pitää osata pitkässä juoksussa ostaa oikeanlaisia tiloja jotta kassavirtaa tulee vuosittain. Sekä onhan se kasvunihme kun hyvin hoitaa metsiä niin jotakin käsittämätöntä josta saa kyllä mielihyvää.

    oksapuu

    Olihan se.

    Nöösipoikana tuli sahan peppureijällä pinottua lankkua ja työttömänä illanhämyssä tehtyä ajankuluksi kahden metrin kuitupölkkyä. Puutavara tuli tutuksi…

    Ysärilama sitten oikeasti avasi silmät, metsätiloja myytiin sikahalvalla ja pitihän sitä hyödyntää.

    siniluoto

    Metsätyö on sarja nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä, kyllä siihen tottuu.

    mehtäukko

    Taloushallinta on a ja o myös metsässä alusta alkaen. Kaikenlaisen yritystoiminnan saa kyllä nurin. Etevimmät vain viinan voimalla.

    Rane2

    Mitä olen juttuja kuunnellut niin se varallisuus jonka on saanut metsänsä(pohjineen) myymällä on aika äkkiä hävinnyt maailman tuuliin.Metsästä on tietysti jonkinasteista riesaa mutta myös turvaa ja pysyvyyttä…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Itselleni metsäala lankesi ”luonnostaan”. Yhdistelmänä kiinnostuksesta luontoon ja ympäristön suojeluun ja tarpeena osata hoitaa perheen metsiä. Käytännön osaamisen (kirveen, r-sahan ja m-sahan käyttöön) sain puolen vuoden metsäharjoittelussa ennen metsänhoitajaopintoja, Siuntiossa Suitian koetilalla metsätyömestarin oppilaana.

    Visakallo Visakallo

    Jonkinlaista taipumusta metsähommiin taisi ilmentyä jo hiekkakasa -iässä, kun olin rakentanut ”metsätieverkoston” kasan ulkopuolelle. Polttorankojen kasaus kauempana metsässä koko perheen voimin hyvine eväineen jäi myös pienen pojan mieleen. Pieni vesuri oli ensimmäinen oma työkalu.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)