› Keskustelut › Tekniikka › Mitä erityisesti jäi FinnMetkosta mieleen?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6

  • Mitä erityisesti jäi FinnMetkosta mieleen?

    Sent on: 2.9.2018, 19:52

    Jäikö jotain erityistä mieleen tämän kertaisesta FinnMetkosta? Lauantai-iltapäivä siellä tuli kierrettyä.  Mm. Ponssen ja John Deeren osastoilla metsäalan ulkopuolinen kaverinikin hahmotti, miten vahvasti Suomessa kehitetään ja valmistetaan metsäkoneita.

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Theme Tekniikka Tekniikka
  • sikari 3.9.2018, 22:30

    Yhteenveto kaikista. Ruotsalaiset on huippuja raivureissa ja moottorisahoissa. Suomalaiset ylivoimaisia metsäkoneissa. Klapikone bisnes kestää niin kauan isännillä on ylimääräisiä euroja niihin tuhlata.

    jpjulku jpjulku 3.9.2018, 22:38

    Koneista kaivinkone on metsänomistajan toiseksi paras kaveri.

    valtteri 3.9.2018, 22:45

    Ei vaan vieläkään taimikonhoitoon kunnon konetta.Kyllä vaan edelleen metsänomistajan tuottavin työkalu taitaa olla se,jossa putken toisessa päässä pyörii terä(terävä sellainen) ja toisessa pikku moottori.

     

     

     

    Jovain 3.9.2018, 22:58

    Ruotsalaiset metsänomistajat saavat pitää korjuun omana toimialanaan. Sitä Ruotsissa ei ole rajoitettu, niin kuin Suomessa tehdään. On myös tuottoisaa Ruotsissa metsänomistajien toimialana, sitä odotellessa. Toki teollisuuden koneet ovat isoja Ruotsissakin.

    Tolopainen 4.9.2018, 05:43

    Ruotsissa ei mitään pienmetsänomistusta olekaan. Siellä on tiloja joilla on metsää kymmeniä tuhansia hehtaareja. Ei kannata edes verrata Suomeen, mitä siellä metsän omistajat tekevät. Tekevät mitä haluavat metsillään, ovat varakkaita aatelispoikia.

    Puuki 4.9.2018, 07:03

    Metsäkoneen kannattavuutta voi laske monella tavalla. Jos tuon esimerkin 168 k€:n koneen hankkisi ensiharvennuksille, joita on paljon, niin siinä saisi tod. näk. etua seuraavan harvennuksen tuotossa. Riippuu tietysti mm. koneen käyttäjästä onnistuisiko se.   Lisäksi koneen jäännösarvo, korkokulut ja käyttökulut pitää laskea mukaan.

    Jos lasketaan esimerkin 5600 m³:n kuitupuun korjuun kannattavuutta, niin sen n. 280 pv:n jälkeen koneen jäännösarvo olisi vielä melko hyvä : ajettu vasta 2240 h . Pieni korjuumäärä/pv heikentää kannattavuutta mutta kaipa tuollakin vehkeellä sentään enemmän kuin 2,5 m³ saisi kasaan päivässä. Mistä mehtäukko sai tuotoksi noin pienen määrän ?

     

    mehtäukko 4.9.2018, 07:26

    Ei mitään tohtorin väitöstutkimuslaskelmia.Enkä ole sortunut noihin kirppukoneisiin, vaan seuraillut ihan mielenkiinnosta joita kuita arkitodellisia ahertajia.

    No mistäpä Puuki tempaisi 2,5 mottia?

    Tuo puumäärä lähtee kun on lähteäkseen n. parinkymmenen (20m3) päiväsaaliilla pystystä pinoon kirpulla. Sileillä kankailla vähän enempi mutta rinteillä ja möykkelikössä paljon vähempi.

    harrastelija harrastelija 4.9.2018, 07:42

    Jätkä: ”Ruotsissa ON paljon pieniä ”metsäkoneita”, mutta ne ovat suurelta osin aivan harrastelijakäytössä. 

    Tätähän minä oman nikin mukaan koko ajan olen tehnytkin – tosin m.saha+tr-metsäkärry kalustolla 🙂 M.sahalla tulee siinä kuutio/h – ja työn jälkeä katsottaessa hyvä mieli sekä kunto! Komppaan Jeesiä!

    Tuosta yrittäjän maksusta, niin viimeksi maksoin 18 €/m3. Tosin sekin pienenee sitten, kun vähentää kulut 2C-lomakkeella.

    Puuki 4.9.2018, 07:56

    Joo, tuntituotoshan se 2,5 mottia olikin kombikoneella. Mutta kannattava se kone voisi jossain tapauksessa olla.

    4 € / m³ kalliimpi ajokustannus eh:lla ja normitaksa pienmotolle oli yrityskäytössä tuon ruotsalaisen pienkoneketjun kannattavuuden vaatimuksena.

    mehtäukko 4.9.2018, 07:57

    Harrastelijan kone-arsenaali onkin tasolla, jossa keikaus suuntaan tai toiseen varmastikaan vaikuta mopon ohjaukseen?!

    Ja kuka tahansahan voi kaupasta ostella allensa minkä vekottimen hyvänsä. Sieltä kopista voi sitten räntäsateessa leipäpalanen kourassa sotata, miltä kulmalta pitäisi alkaa etsiä öljylammikon aiheuttajaa…

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6