Keskustelut Luonto Mitä nyt Suomen ympäristöväki?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 153)
  • Mitä nyt Suomen ympäristöväki?

    EU:n komissio linjasi Euroopalle vahvan biotalouspolun, mutta Suomen ympäristöjärjestöt näyttävät vaikenevan asiasta lähes kokonaan.

    Ympäristöväelle kun on nyt tällä kertaa tärkeintä hakkuiden ja kaiken puunkäytön rajoittaminen. Tämän lisäksi halutaan toteuttaa turvemetsien ja -peltojen vettäminen, jotta saadaan tehtyä Suomesta pohjois-eurooppalainen metaanin suurvalta Siperian tapaan. Lisäksi ympäristöväelle on tärkeintä luoda maahan kattava sähkölinjojen ja akkuvarastojen saaristo pienintäkään pitäjää ja peräkylää unohtamatta. Ainoa hyvä ja kannustettava hakuutaapa on sähkölinjan aukaisu.

  • Nostokoukku

    Juurihan seitsemän järjestöä julkaisivat hallitukselle suunnatun kirjelmän, jossa yhdessä esittivät huolensa Metso rahojen riittävyydestä turvaamaan vapaaehtoisen suojelun rahoituksen. Mukana Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF, Koneyrittäjät, MTK, Suomen sahat ym.

    Kuinka suurista luontoväen kieltämistä mottimääristä on kysymys Visan metsissä?

    Visakallo Visakallo

    Tuo Metson rahoitus ei oikein liity aloitukseni aiheeseen. EU:n komission uusi biotalouslinjaus tarkoittaa siis uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen tehostamista, -ei suojelua. Ehkä juuri sen takia Suomen luontojärjestöt haluavat vaieta sen kuoliaaksi.

    Nostokoukun kysymykseen vastaan, että henkilökohtaisesti en katso kokeneeni menetyksiä hakkuiden rajoittamisista, -kiitos aktiiviset useiden tuhansien mottien aavistushakkuut niin turvemailla kuin muillakin maapohjilla. Huoli painaakin jatkossa nuoremman omistajasukupolven puolesta.

    Gla Gla

    Sipilän hallituksen kärkihankkeita olivat biotalouden edistäminen Suomessa. Ehkä olivat aikaansa edellä, vaikka itse opin jo yli 40 vuotta sitten peruskoulussa, että vain uusiutuvien raaka-aineiden käyttö on kestävää toimintaa. Vähän myöhemmin muuan Bruntland antoi tälle asialle nimen kestävä kehitys tai ainakin toi sen laajempaan julkisuuteen.

    Hyvä, että vähitellen muutkin hoksaavat tämän asian. Yhteistä aiheen käsittelyssä on edelleen se, että valitetaan haitoista ilman, että annetaan vaihtoehtoja. Sellu on paha asia sanoi vihreä, kun takapuoltaan vessapaperiin pyyhki.

     

    MaalaisSeppo

    En minäkään ole kokenut menetyksiä hakkuiden rajoituksista, vaikka en ole tehnyt aavistushakkuita.

    Koskahan ne hakkuiden rajoitukset alkavat? Tuskin ainakaan kuuteen vuoteen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nythän se ilmeinen vaihtoehto Gla juuri toteutuu, eli sellua tuotetaan kustannustehokkaasti Euroopan ulkopuolella. Kestävyys on vähän kyseenalaista silloin kun viljellään eukalyptusta vieraalla mantereella.

    Meillä toteutuu suhdannesyistä se ympäristöväen toive, että metsää säästyy hakkuilta ja saatetaan olla jopa lähes hiilineutraali maa 2035. Kun näyttää siltä, että talous ei kasva ja päästöjä ei tule; hopeareunus siis tässäkin synkkyydessä. Väki ei mieti mitä tapahtuu pitkällä aikavälillä eikä yksittäiset hallituksetkaan. Metsäväki on kuitenkin varoittanut asiasta etukäteen.

    Hesarin tilaajien kannattaa lukea saksalaisen aktivisti Luisa Neubauerin haastattelu. Saksassa väitellään siitä ovatko fossiilipäästöjen alennukset tarpeen. Asiaan vaikuttaa tietenkin paikallisen persupuolueen AfD:n suosio. Esimerkiksi uusiutuvan sähkön tuotanto on kasvanut paljon Saksassa. Riippuvuus fossiilisista on silti olemassa ja se tekee Euroopasta alttiin geopoliittiselle kiristykselle.

    Meillä iso osa fossiilisten alennuksista on saatu aikaan suurten hakkuiden sivutuotteena saadun puun polttamisella ja myös energiapuun korjuulla. Nyt kun molemmat edelliset hiipuvat, saapa nähdä kuinka päästöille käy: metsämaan maankäyttöluokan hiilitase ainakin paranee. Mutta millä lämmitetään, yhä enemmän sähköllä vai syövätkö datakeskukset sen?

    pihkatappi pihkatappi

    Tuossa uudessa ekonomiassa on kiertotalous ensimmäisenä. Tarkoitus on että aiemmat biodiversiteetti tavoitteet toteutuu, jossa mm. 30% metsäalasta on suojeltu. Ohjelma sisältää kuitenkin tavoitteena maa- ja metsätalouden vaurastuttamisen, uusien toimialojen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kautta. Eikös tuo metso-ohjeman lisätuki kuulu tähän uuteen ohjelmaan. Se mitä nanosellujen yms näpertelyn osalta tulee tapahtumaan, ei varmaan puuntuottajan taloudessa näy?

    Visakallo Visakallo

    Ei tullut kuukauteen seurattua Suomen uutisvirtaa. Tämä EU:n komission uusi ja hyvinkin merkittävä biotalouslinjaus ei ilmeisti ole täällä, -toisin kuin muualla Euroopassa, noussut kovinkaan merkittäväksi uutisaiheeksi.

    Kauppalehti oli sentään aihetta noteerannut aivan kiitettävästi:

    EU:n komissio tavoittelee sitä, että vuoteen 2040 mennessä kestäviä biopohjaisia materiaaleja hyödynnetään laajasti EU:ssa. Metsäteollisuus on tärkeässä roolissa lähes kaikkien ratkaisujen tuottamisessa: biopohjaisissa muoveissa, pakkauksissa, tekstiileissä, kemikaaleissa, rakennusmateriaaleissa, polttoaineissa sekä hiilidioksidin talteenotto- ja hyödyntämisteknologioissa. Uuden biotalousstrategian vahvuutena on sen painotus edelläkävijämarkkinoihin.

    – EU:n biotalousstrategia on tärkeä ohjaava dokumentti biotalouden kehittämiselle EU:ssa. Metsäteollisuudelle ja Suomelle biotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen on puolestaan tärkeää siksi, että metsäteollisuuden osuus koko biotaloudesta Suomessa on reilusti yli 50 prosenttia. Se on Euroopan korkeimpia osuuksia jäsenmaavertailussa, Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström, toteaa.

    Suomen hallitus ja virkakunta tehneet hyvää työtä. Teollisuuden omien toimijoiden ohella Suomen hallitus ja virkakunta ovat tehneet oikeasuuntaista ja tärkeää ennakkovaikuttamista biotalouden mahdollisuuksien ymmärtämisen eteen EU:ssa, pohjoismaisen metsäarvoketjun merkitystä unohtamatta. Sitä arvostamme, Lindström muistuttaa.

    EU:n biotalousstrategia korostaa, että kestävä biotalous ja kestävä metsänhoito kulkevat käsi kädessä. Kestävästi hankitun biomassan saatavuus on välttämätöntä ympäristö- ja ilmastotoimien, kilpailukyvyn ja innovaatioiden kannalta. Tämä ei ole vain Suomen tai muiden metsäisten maiden agenda; Ilmasto-, teollisuus- ja strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi biopohjaisia ratkaisuja tarvitaan kaikkialla Euroopassa. Puuraaka-aineen ja biomassan saatavuuden turvaaminen on merkittävä tekijä myös huoltovarmuuden ja eurooppalaisen strategisen autonomian kannalta. On erinomaista, että strategiassa painotetaan kestävän metsätalouden paikallisuutta sekä hyötyjä. Johdonmukainen toteutus ratkaisee onnistumisen.

    Jotta strategian kunnianhimo muuttuu todellisuudeksi, on strategiaa seuraavan lainsäädännön ja sääntelyn johdonmukaisuus ratkaisevaa. Ensi vuonna valmistuvat kiertotalouslaki (Circular Economy Act) ja biotekniikkalaki (Biotech Act) sekä joulukuussa odotettava, sääntelyä keventävä Omnibus-kokonaisuus on sovitettava yhteen biotalousstrategian kanssa. Nämä lainsäädäntökokonaisuudet ovat kaikki keskenään sidoksissa, ja niiden tulee vahvistaa Euroopan kykyä kasvattaa uusiutuvien, kierrätettävien sekä ympäristölle ja ilmastolle vähemmän haitallisten materiaalien käyttöä.

    Uuden strategian nyt asettama suunta on siis myönteinen. Eurooppa tarvitsee vakaan toimintaympäristön, jossa yritykset voivat harjoittaa teollista tuotantoa, investoida ja innovoida uutta. Toimintaympäristön ennakoitavuus ja vakaus ovat edellytys pitkäjänteisille investoinneille ja kestävälle kasvulle. EU:ssa on nyt selkeä pyrkimys edistää biotalouden innovaatioiden etenemistä laboratorioista teolliseen mittakaavaan ja markkinoille. Tämä on tervetullut lähestymistapa, sillä skaalaus on kriittinen vaihe innovaatioiden läpimurrossa. Lisäksi uusiutuvan materiaalin tukeminen julkisissa hankinnoissa ja tuotelainsäädännössä on askel oikeaan suuntaan, Lindström sanoo. Suomalainen metsäteollisuus odottaa tiivistä yhteistyötä komission ja arvoketjun kumppaneiden kanssa, jotta Euroopan metsiin perustuva biotalous voi saavuttaa kaikki sen mahdollisuudet niin kilpailukyvyn, ilmaston ja ympäristön kuin myös eurooppalaisen resilienssin näkökulmasta.

    Biotalousstrategian julkistus tapahtui suomalaistuotteiden keskellä. Tämän päiväiseen biotalousstrategian julkistukseen Brysselissä, oli komissaari Jessika Roswallin esityksestä koottu näyttävä kokonaisuus moderneja, puusta valmistettuja tuotteita. Esillä oli tuotteita tekstileistä biokemikaaleihin, jopa puukomposiitista valmistettu kylpyamme oli tuotu paikalle.

    Kiitämme komissari Roswallia selkeästä ja tulevaisuuteen suuntautuvasta EU:n biotalousstrategian esittelystä sekä innovatiivisten, suomalaisten, puupohjaisten tuotteiden esiin tuomisesta julkistuksen yhteydessä. Tämä on tärkeä viesti siitä, kuinka keskeinen metsään perustuva biotalous jo nyt on Euroopan vihreässä siirtymässä, Lindström summaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarissa vastaava artikkeli:

    Bioenergian käyttö lisää hakkuita, mutta EU lykkäsi vaikeita päätöksiä. Euroopan komissio haluaa vauhdittaa biotaloutta. Ongelma on kestävän biomassan riittävyys.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011655026.html

    Komissio näkee ongelmina alenevat hiilinielut ja puun kasvavan käytön energiaksi ja yrittää lisätä kiertotaloutta. Mitään isoa ristiriitaa ei todellisuudessa ole: metsävarojen lisääminen auttaa sekä biotaloutta että ilmastotavoitteita yhtä aikaa. Monimuotoisuuden lisääminen onnistuu samalla, jos Eurooppaa metsitetään kotoperäisillä puulajeilla.

    Pitää vain vaihtaa keppi porkkanaan, niin alkaa tapahtua. Edelleen odotellaan EU:n kunnollista panostusta metsittämiseen. Maataloustuen uudistus ehkä tarvittaisiin avuksi?

    pihkatappi pihkatappi

    Ei noilla spekseillä lisätä muuta kuin sivuvirtojen jalostusta ja kierrätystä, hakkuiden määrää mieluummin rajoitetaan. Meillä varmaan joku sellutehdas suljetaan ja kannattavasti kierrätys tehdään jossain, missä kulutustakin on enempi. Hollantilaiset opettelevat jatkossa istuttamaan puita ja Suomessa pyritään jatkuvaan kasvatukseen.

    jupesa

    Satsaan henk. koht. hiilitaseen parantamiseen tulevaisuudessa, kun nyt kasvatettavat taimikot saavuttaa parhaan kasvuvaiheensa.  Aavistushakkuita on tullut tehtyä ja niistä puista saatavat tuotteet puolestaan vähentävät fossiilisten raaka-aineiden kulutusta.   Hyvä teko hiilitaseen ja kansantalouden puolesta on hakata metsiä. Vanhimmasta päästä alkaen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 153)