› Keskustelut › Luonto › Mitä nyt Suomen ympäristöväki?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 153)
1 2 3 … 14 15 16

  • Mitä nyt Suomen ympäristöväki?

    Lähetetty: 2.12.2025, 05:48

    EU:n komissio linjasi Euroopalle vahvan biotalouspolun, mutta Suomen ympäristöjärjestöt näyttävät vaikenevan asiasta lähes kokonaan.

    Ympäristöväelle kun on nyt tällä kertaa tärkeintä hakkuiden ja kaiken puunkäytön rajoittaminen. Tämän lisäksi halutaan toteuttaa turvemetsien ja -peltojen vettäminen, jotta saadaan tehtyä Suomesta pohjois-eurooppalainen metaanin suurvalta Siperian tapaan. Lisäksi ympäristöväelle on tärkeintä luoda maahan kattava sähkölinjojen ja akkuvarastojen saaristo pienintäkään pitäjää ja peräkylää unohtamatta. Ainoa hyvä ja kannustettava hakuutaapa on sähkölinjan aukaisu.

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 18.12.2025, 17:56

    Arvaus ei ole luontojärjestöjen tekemä, vaan ihan oikeaa tiedettä.

    Kylläpäs täällä ja hiilinieluasioissa (varsinkin Hesarissa) onkin päässyt tieteen arvostus alamaihin. Onkohan se meidän keskustelijoiden vika? Saattaisi olla myös palstan ulkopuolisia hypritivaikuttajia siinä mukana.

    Perko 18.12.2025, 17:58

    Kädellisistä lajeista uhanalainen on metsän raaka-ainetuotannossa ja erityisesti kuitupuun (propsin) hankinnassa kaikkein ”uhanalaisin” ammatti on perinteinen metsäasiantuntija tai puunostaja, jonka työ on perustunut fyysisiin maastokäynteihin nauhoineen leimikoiden suunnittelussa.

    Mehän puut työllistää edelleen kymmeniä tuhansia ihmisiä, perinteinen ”metsämies” on korvautumassa ekosysteemi- ja data-asiantuntijalla, joka hallitsee hiilensidontaa, luonnonhoitoa ja digitaalisia aineistoja.

    Rane2 18.12.2025, 18:16

    ”Voi olla kumpi tahansa Rane tai jokin muu, kun lajimäärä on arvio eikä eksaktia tiedettä.”

    ”Arvaus ei ole luontojärjestöjen tekemä vaan ihan oikeaa tiedettä.”

    No nyt en pysy Annelin käänteissä mukana alkuunkaan…

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.12.2025, 18:22

    Jos Rane luet Punaista kirjaa, näet miten arviot on tehty. Lause 2: takana on tutkimusta lajeista, havaintoja esiintymisestä ja asiantuntija-arvioita – siis tiedettä. Lause 1: arvausta tulee vähän enemmän mukaan siinä kohtaa kun/jos oletetaan, että suhteellinen uhanalaisuus on yhtä suuri arvioiduissa lajeissa kuin arvioinnin ulkopuolella olevissa lajeissa, joita on kuitenkin aika paljon. Selvensikö tämä?

    Rane2 18.12.2025, 18:40

    Mielestäni edelleenkin esitellään arvausta faktana.

    Visakallo Visakallo 18.12.2025, 18:47

    Ainahan hyvä arvaus on paljon parempi kuin ikävä totuus.

    Nostokoukku 19.12.2025, 13:37

    Tarkoittaako tuo myös sitä, että hyvä mallinnus on parempi kuin mitattu tulos.

    Visakallo Visakallo 19.12.2025, 14:18

    Juuri näin Nostokoukku. Toki se riippuu aivan olennaisesti siitä, mistä suunnasta asiaa katsoo, eli onko saama- vaiko maksupuolella.

    Timppa Timppa 19.12.2025, 17:47

    Vanha toteamus on, valhe, emävalhe, tilasto.  Minusta tuntuu, että tämä sopii erittäin hyvin keskusteluun uhanalaissta lajeista.  Ei kukaan pysty havainnoimaan vähän esiintyvän lajin määrää Suomen yli 20 miljoonalla metsähehtaarilla.  Lopputulos perustuu aina otantaan, jossa virhe kasvaa sitä mukaa kun lajin esiintymispaikat vähenevät.

    Tieteessä pitäisi tunnustaa tiedon rajallisuus, mutta sitä ei tässä tapauksessa tehdä.  Yllättäen monilla rakennuspaikoilla löydetään rakennushanketta jarruttavia ”harvinaisia” kasveja.  Jos nämä olisivat todella harvinaisia, niin ei tällainen ole mahdollista.

    Punaisen kirjan tekijät itse todistavat, että kyse ei ole tieteestä vaan ideologiasta.  Yleinen selitys, jonkin lajin uhanalaisutteen on vanhojen metsien ja lahopuiden väheneminen ja hakkuut.  Todellisuudessa metsät ovat ikääntyneet, lahopuut lisääntyneet ja hakkuut eivät ole lisääntyneet suhteessa niiden puumäärään.

    Epäilemättä metsätaloudella saattaa olla vaikutusta joidenkin kasvien harvinaistumiseen.  Tämä johtuu tietysti siitä, että metsiemme puumäärä on lisääntynyt miljardilla m3:llä, mikä tarkoittaa tietysti moninkertaista määrää puuyksilöitä.  Biologinen mahdottomuus on, että puun paikalla tai sen vieressä kasvaisi joku muu puu, pensas, varpu tai ruoho.  Tilanteen näemme ikääntyneessä kuusikossa, jossa kasvaa tuskin sammaltataan.

    Jos Punaisen kirjan tekijät kertoisivat, että jonkin lajin harvinaistuminen johtuu siitä, ettei se pärjää lisääntyvän ja ikääntyvän puumäärän kanssa ja vielä, että harvinaisten kasvien elinmahdollisuudet paranevat hakkuuaukkojen ansiosta, uskoisin heitä.  Nykyiset selitykset kertovat vain metsätalousvastaisesta ideologiasta.  Hakkuuaukossa kaikilla on ensiksi tasavertaiset mahdollisuudet kunnes vahvimmat, siis puut valtaavat kaiken tilan.

     

    Lauri Oinonen 19.12.2025, 18:03

    Mielestäni ”talonpoikainen” metsänhoito on yksityistaloutta,. ympäristön ja maiseman hoitoa Suomessa parhaimmillaan.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 153)
1 2 3 … 14 15 16