FSC-sertifiointibisnes ei ole kehittynyt odotusten mukaisesti.Ratkaisuksi on keksitty ruveta lätkimään FSC-tarroja tuotteisiin joilla ei ole mitään tekemistä FSC:n kanssa.Paitsi ehkä viherpesu.Tulisiko kuluttajan tuntea itsensä petetyksi?
”FSC käyttää lähteenään Global Forest Watchia ja sanoo, että Suomessa muuttuu joka vuosi keskimäärin 160 000 hehtaaria luonnonmetsää johonkin muuhun maankäyttöönmuotoon. Niemi ihmettelee, mihin tämä luku perustuu.
”Eihän meillä talousmetsien päätehakkuun pinta-alakaan ole enempää kuin noin 130 000 hehtaaria vuodessa”, Niemi sanoo. ”
Jotain hämminkiä näyttäisi olevan käytettävien tietolähteiden tietojen tarkkuudessa.
Kontrolloitu puu eli muu kuin FSC-sertifioitu: ”se ei saa olla peräisin alueilta, joissa rikotaan perinteisiä oikeuksia tai kansalaisoikeuksia.” Jos saamelaisilta kysytään, niin mikään Ylä-Lapin puu ei täytä kriteereitä, mutta tuo on puunhankinnan kannalta marginaalinen alue. Entäpä Venäjän tuontipuu? Sehän on FSC-sertifioitua, joten ei ongelmaa sielläkään. Eiköhän ne saa sortattua myös tuon maankäytön muutos -ongelman; siitähän on arvio olemassa khk-inventaariossa, paljonko vuosittain menee metsää rakentamisen alle.
Global Forest Watch: ”Suomessa muuttuu joka vuosi keskimäärin 160 000 hehtaaria luonnonmetsää johonkin muuhun maankäyttöönmuotoon.”
Kaikki Suomessa hakattava puu on peräisin enenemmän tai vähemmän hoidetuista metsistä. Täysin luonnontilaisista metsistä ei hakata. Sama pätee rakentamiseen. Ympäristöjärjestöt kaivavat omaa hautaansa käyttämällä viestinnässään valheellisia tietoja. Se johtaa vastareaktioon ja vastapuolen radikalisoitumiseen. Mitä tänään Amerikassa, sitä huomenna täällä.
Alkukantaisilla vaistoillani voin väittää,että kaikki tämä kikkailu termeillä on ihan jostain muusta kuin metsien hyvinvoinnista.Täällä kun puuta ei saa hakata järjellisesti aina jollain verukkeella niin sitä tuodaan rajantakaa ja asiat on kikkailijoiden mielestä järkevällä pohjalla.Kunhan vain omia ei käytetä.
minua muistutetaan,että-”miehet ovat aina pelänneet metsien loppumista ja naiset maailman loppua”-nykypäivänä tuota voi soveltaa hyvin näihin kikkailijoihin.Mielestäni paikallinen ihminen on alueittensa viisain käyttäjä.Valtion metsistä en sano mitään.Tuskin näistä serteistä mitään lisä-arvoa tai hintaa saadaan
Vastuullinen kuluttaminen yleistyy niissä maissa, joissa on varaa valita, joten sertifiointi ei varmaan tuo lisähintaa, mutta voi olla markkinoille pääsyn ehto. R.Ritvan mielestä paikallinen ihminen tietää parhaiten. Monin paikoin paikallinen toiminta on laittomia hakkuita ja luonnonmetsän siirtymistä plantaasien alle. – Toisinaan: malkaa on vaikea nähdä, vaikka se on omassa silmässä.
Ruotsissa kaavaillaan poimintahakatulle puulle omaa kauppapaikkaa, joten ilmeisesti avohakkuilla on huono maine:
Menepä näitä plantaseille selittelemään.Meikä koettaa hoidella ihan oman kestävän ideologian mukaan.Aukkoa on pakko tehdä monestakin syystä.On säästetty,ettei alustaimistoa ole tai myrskyt.Ihan järkiperäisesti.Ei ne uudistamiset halpoja ole silti näitä ainakin näilläseuduin hoidellaan.Jatkuvakasvatus oli ja on ehkä tulevaisuutta.Mutta juurikukaan ei suurimpia juttuja perinteisen metsurin töinä halua ei jaksa tehdä.Hyvä konemies ammattitaidollaan hoitelee harvennukset nätisti.Näin tekee ammattiylpeä konemies.
Sinne se viisaus on vietävä plantaasien ja sademetsien miehille.Vaikkapa Brasiliaan.
Millaisia metsiä vaikkapa Saksassa kasvaa ja käsitellään.tai mualla eu.ssa.
Saksassa ja Ranskassa käsitellään ainakin osassa maata parhaita tuloksentekometsiä ”Poimintahakkuin”, jossa kasvatetaan huippulaatuisia puita hartaudella. Jo 10 -15 sentin paksuisina puut merkitään tulevaisuuden puiksi ja muuta puustonkasvua säädellään harvennushakkuilla niiden eduksi.
Huippupuut numeroidaan ja niitä karsitaan ja paijataan. niitä ei ole kovin montaa hehtaarilla, mutta tuleaisuuden puita on monin verroin takaamassa jälkikasvua.
Asiakas valitsee metsästä puun / puita, joista hän ostaa tyvipöllin. se toimitetaan hänelle tien varteen.Loppuosa puusta tulee kasvatushakkuun yhteydessä pois ja samalla siistitään puunkorjuussa vioittuneet puut pois.
Myös kuusikoissa tehdään puunkorjuut etupäässä poimintahakkuuna. Paikalliset puut eivät lahoa runkovaurioitettunakaan. Kannattaisi ehkä alkaa kokeilemaan täälläkin parhailla paikoilla niitä kuusilajeja.
Joskus ohimennen eteläpuolella ihmettelin kun kuuset oli lähes runkorungossa pitkää,suoraa jo korjuukelpoista.Aluskasvillisuutta tai taimia ei näkyvillä.
Täytyy muistaa,ettei noilla suunnin jokamiehen oikeuksia ole.
Meillä joskus piensahan omistaja käveli mitan kanssa merkkaamassa mitkä puut halusi.Omituinen tilanne.Enkä muista miten ne metsästä toimitettiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.