Mitä tapahtui tarkastuskertomukselle

Tämä aihe sisältää 39 vastausta, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, 9 kuukautta sitten jees h-valta toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 39)

1 2 3 4

Mitä tapahtui tarkastuskertomukselle

Lähetetty: 27.2.2017, 15:55

Miksi Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastukertomus 100/2005 hirvikannan säätelyjärjestelmästä ei ole johtanut toimenpiteisiin?

https://www.vtv.fi/files/439/1002005_netti.pdf

Otteita tarkastuskertomuksesta:

”Valtiontalouden kannalta hirvi aiheuttaa lähinnä kustannuksia.
Kerätyt pyyntilupamaksut käytetään kokonaisuudessaan vahinkojen
korvauksiin. Viime vuosina korvausten määrä on ollut noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä on korvattu pääasiassa metsävahinkoja. Korvaukset kattavat vain pienen osan aiheutuvista yhteiskuntataloudellisista kustannuksista. Valtiontaloudellisia kustannuksia aiheutuu liikenneonnettomuuksien sairaanhoidosta, poliisi- ja pelastustoimista sekä onnettomuuksien välillisistä vaikutuksista.”

Metsätalouden näkökulmasta vahingonkorvaus ei kata kaikkia haittoja. Hirvivahinkojen torjumiseksi joudutaan tietyssä tapauksissa viljelemään epätaloudellista puulajia, käytännössä kuusta lehtipuiden ja männyn sijaan. Vahingot myös kumuloituvat ja toistuvat samoissa paikoissa useana vuotena, jolloin korvaus metsityksen uudistamiselle menee hukkaan.
Taloudellisena uhkakuvana pidetään sitä, että vahingot voivat tulevaisuudessa aiheuttaa tukkipuun laadun heikkenemisen ja toisaalta altistaa metsiä laholle. Myös kuusikoiden uudistaminen kuuselle lisää juurikäävän yleisyyttä. Puulajien yksipuolisuus tarkoittaa myös metsäluonnon yksipuolistumista ja monimuotoisuuden vähenemistä.

Valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta. Myös yhteikuntatalouden kannalta hirven arvo on nykyisellä hirvikannalla negatiivinen. Tarkastuksen perusteella hirvikannan vähentäminen kestävään taloudelliseen ja ekologiseen minimikantatasoon, 60 000 eläimen talvikantaan, olisi valtiontaloudelliselta kannalta edullista.”

Eli täyttä asiaa!

Kanta on nyt tahallisesti nostettu jonnekin 100 000 tuntumaan, ehkä ylikin. Aiheutettu tahallisesti turhia vakavia liikenneonnettomuuksia, mittavia metsätuhoja ja monin paikoin tehty metsäviljely mahdottomaksi.
Sellaista laskinta ei ole keksitty, ettei hirvituhoalttiilla aluella uudistusinvestoinnin etumerkki oli miinus ja pitkä sellainen.

Ongelma ei ole pelkästään Varsinais-Suomessa, jossa riistaneuvoston edustaja lehden palstalla totesi, että on kohtuuton vaatimus laskea kantaa alle 5 /1000 ha ja päättivät nostaa kantaa. Näyttää, että keskimääräinen kanta maanlaajuisesti on vähitellen hivutettu yli 4/ 1000 ha, sillä Luken arvio 2015, oli 88 000 ja osa havainnoista ei ole mennyt perille.

Tarkastuskertomuksen alussa sanotaan näin: Suoritettuun tarkastukseen kohdistuvan jälkiseurannan yhteydessä tarkastusvirasto tulee erikseen selvittämään, mitä toimenpiteitä tarkastuskertomuksessa todettujen epäkohtien korjaamiseksi on tehty. Alla tarkastusneuvoksen ja ylitarkastajan allekirjoitukset.

Jälkiseurantaraporttia ei löydy netistä, joten tilasin sen Valtiontalouden tarkastusvirastosta. Kopioin seuraavaan viestiin oleelliset kohdat.

Tekijä
Planter

Teema Metsänhoito

Planter 27.2.2017, 16:05

Oleellisia osia jälkiseurantaraportista:

Kohteelta on saatu palautteena normaali lausunto tarkastuskertomusluonnoksesta. Tarkastuskertomuksesta kohde ei ole esittänyt kommentteja.Erikseen positiivisia kommentteja on saatu metsänomistajilta ja metsäammattilaisilta. Joitakin negatiivisia kommentteja on saatu yksityishenkilöiltä. Negatiiviset kommentit eivät kohdistu tarkastuksen menettelytapoihin vaan ovat yksinomaan subjektiivisia näkemyksiä asioista.

Tarkastuksella ei ole ollut juurikaan julkisuusmerkitystä valtionhallinnossa sen erityisluonteen takia mutta tiedostusvälineet ovat tarkastuksesta kirjoittaneet runsaasti. Yhtenä syynä tähän lienee se, että hirvikolarit tai läheltäpititilanteet voivat koskea tavalla tai toisella ketä tahansa kansalaista. Lehdistön kiinnostusta aiheeseen lisäsi se seikka, että tarkastuskertomuksen julkaisemispäivää edeltävänä päivänä kolme nuorta henkilöä menehtyi hirvikolarissa. Lehdistössä tarkastusaihe tuli esille paitsi liikenteellisestä näkökulmasta niin myös metsävahinkojen osalta. Lehdistössä on viitattu tarkastukseen myös tarkastuskertomuksen valmistumisvuotta myöhempinä vuosina.

MMM ei yhdy VTV:n tarkastusraportissa esitettyyn näkemykseen, että hirvi olisi valtiontaloudelle haitta. Tätä perustellaan sillä, että hirvestä ei aiheudu valtiolle välittömiä kustannuksia, koska hirvieläinten aiheuttamat vahingot korvataan metsästäjiltä kerätyistä pyyntilupamaksuista. MMM ei siis huomioi niitä kustannuksia, joita valtiolle aiheutuu riistahallinnon ylläpidosta, teiden suojaustoimenpiteistä sekä poliisi- ja sairaanhoitotoimista hirvionnettomuuksissa.

Tämä MMM:n näkemys on ilmeisesti johtanut siihen, että ministeriö ei ole katsonut aiheelliseksi ryhtyä tarkastuksen johdosta säätelyjärjestelmää uudistaviin toimiin. Perusteluina ministeriö esittää, että se ei näin pikaisella aikataululla ole ollut tarpeellista. Toisaalta koska hirvikanta on metsästyksen takia jonkin verran laskenut, pidetään myös tätä perusteena siihen, että järjestelmään ei ole tehty muutoksia. MMM ei ole aloittanut hirven erilaisten säätelyjärjestelmän etujen ja ongelmien eikä myöskään nykyiseen järjestelmään liittyvien joustomahdollisuuksien selvittämistä. Ministeriö ei ole laatinut taloudellista laskelmaa hirvikannan säätelyn ja hirvien valtakunnallisen tavoitekannan perustaksi.

MMM pyrkii kehittämään hirvitalousstrategiaansa. Strategian laadinta tullaan kirjaamaan vuosien 2009 – 2012 TTS-asiakirjaan. Strategian tulee perustumaan tutkimustietoon: METLAssa ja RKTLssä on aloitettu hirveen liittyvä taloudellinen tutkimus. Strategian muotoilu tehdään vuorovaikutteisesti eri sidosryhmien kanssa. Ministeriö aikoo kansallisen hirvitalousstrategian laadinnan yhteydessä selvittää tarvittavat muutokset
säätelyjärjestelmään ja sen perustana olevaan lainsäädäntöön.

jatkuu

Planter 27.2.2017, 16:08

Tarkastuksen kannalta positiivisena vaikutuksena voidaan pitää tietojärjestelmien kehittämistyötä. MMM on tulosohjauksessaan edellyttänyt RKTLn uudistamaan hirvikanta-arvioinnin tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmää. Uusi järjestelmä tulee mahdollistamaan TIKEn hallinnassa olevien vahinkotietojen siirron RKTLn hirvitietokantaan.
Metsävahinkojen osalta METLA on kehittämässä vastaavaa tietokantaa. Näin voidaan luoda tietokantajärjestelmä, joka mahdollistaa nykyistä paremman ja koordinoidumman tulosohjauksen. Tällainen informaatiosysteemi antaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet puuttua alueelliseen hirvikantaan ja siitä aiheutuviin hirvivahinkoihin.

Jälkiseurannan perusteella jälkiseurannan jatkamiseen tai uuteen tarkastukseen ei ole tarvetta. Hallinnonalaseurannan yhteydessä seurataan hirvitalousstrategian laadintaa ja selvitetään, missä määrin tässä yhteydessä ja sen perusteella on selvitetty hirven säätelyjärjestelmän kehittämistä. Samassa yhteydessä seurataan myös, miten ministeriö huomioi taloudelliset seikat tavoiteltavan hirvikannan määrittelyssä. Hallinnonalaseurannassa todennetaan myös kehitettävän tietokannan toimivuus sen valmistuttua.

Tarkastuksessa havaittiin, että hirvikannan säätely ei nykymuodossaan vastaa kaikilta osin sille asetettuja tavoitteita. Järjestelmä takaa hirvikannan säilymisen, mutta johtaa suuriin kannanvaihteluihin ja ajoittain liian suureen hirvikantaan. Päätökset hirvikannan säätelystä tehdään alueellisissa riistanhoitopiireissä. Maa- ja metsätalousministeriö tulosohjaa piirejä ja asettaa tavoitteen alueelliselle hirvikannalle.

jatkuu

Planter 27.2.2017, 16:11

Jälkiseuranta osoitti, että tarkastus ei ole vaikuttanut hirvikannan säätelyjärjestelmään. Maa- ja metsätalousministeriön ohjaus mahdollistaa edelleen suuret kannanvaihtelut. Tavoitteena ei ole valtiontalouden kannalta perusteltu, nykyistä selvästi alhaisempi hirvikanta. Syynä tähän on muun muassa se, että maa- ja metsätalousministeriö katsoo hirvivahinkojen tulevan korvatuiksi pyyntilupamaksuilla. Ministeriön näkemys ei huomioi lainkaan tiestön suojaamisesta ja liikenneonnettomuuksista aiheutuvia kustannuksia.

Tarkastuksen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö on pyrkinyt lisäämään tietoa hirven vaikutuksista sekä kokoamaan kerättävää tietoa yhteen tietokantaan. Tällä ministeriö pyrkii nykyistä parempaan hirvikannan
hallintaan.

Raportti on loppu, sana on vapaa!

Visakallo 27.2.2017, 17:40

Hirvikanta on kasvanut, ja pyyntilupamaksuista enää murto-osa ohjautuu hirvivahinkojen korvaamiseen, vaikka vahinkojen määrä on lisääntynyt.

Planter 27.2.2017, 17:49

Niin, 0,45 miljoonaa euroa tuskin korvaa kaikki raportissa esitettyjä metsävahinkoja?

Mikä oikein on maa- ja METSÄTALOUS miniteriö, mitä se metsä siinä tarkoittaa?

Sirkka-Liisa Anttila ja Juha Korkeaoja näkyivät olleen mmm-ministereinä, kun tämä seurantaraportti on tehty.

Planter 27.2.2017, 18:50

http://mmm.fi/vastuualueet

Siellä ne ovat samassa organisaatiolaatikossa: Erä”talous”, luonnonvara (hirvitilastot), metsä-ja biotalous.

Ihmettelin miksi Luken sivuilta ei löytynyt tietoa 2015 hirvikannan suuruudesta, vaan se löytyi erä/riista-talouden puolella.

https://riista.fi/hirvisaalis-kasvoi-odotetusti/

Aika sisäänlämpiävä organisaatio. Sidosryhmät eivät pääse enää väliin katsomaan mitä ovat Luken laskelmat. Riistakeskus ottaa ne suoraan ja tarjoaa ”jalostettuna” sidosryhmille, kuten toisessa keskusteluketjussa nähtiin.

Kuten seurantaraportista nähtiin, niin MMM:ssa hirvi on tärkeämpi kuin metsä.

”MMM ei yhdy VTV:n tarkastusraportissa esitettyyn näkemykseen, että hirvi olisi valtiontaloudelle haitta. Tätä perustellaan sillä, että hirvestä ei aiheudu valtiolle välittömiä kustannuksia, koska hirvieläinten aiheuttamat vahingot korvataan metsästäjiltä kerätyistä pyyntilupamaksuista.” (0,45 milj. euroa /2015)

Sanokaa nyt jotain viisasta, itse olen sanaton.

suorittava porras 27.2.2017, 18:53

Tarkastusraportin julkaisemisen jälkeen hirvikanta on mennyt paikoin metsästyksen seurauksena niin alas , että on jouduttu rauhoittamaan hirvi . Näin tapahtui mm Vieremällä vuonna 2012 , jolloin hirvimmärän arvioitiin olevan 33 yksilöä pitäjän alueella . Nyt tilanne on muuttunut . Hirviä ilmoitettiin olevan 360 kpl .

Pohjois-Karjalassakin on jouduttu erikoistoimiin . Hirvi on saanut olla rauhassa vuonna 2016 Ilomantsissa , Lieksassa ja Nurmeksessa . Kaatomäärissä tapahtui Pohjois-Karjalassa kolmanneksen notkahdus(RiistaWeb) rauhoitusten takia, mutta rauhoituksen ulkopuolella olevien alueiden lupien käyttöaste on yli 97 . Lisäksi ainakin yhdessä edellä mainituista kunnista metsästäjät ovat kieltäytyneet yhteistyöstä viranomaisten kanssa . Suurriistavirka-apu on hankittava jostakin muualta .

Mistä tämä edellä mainittu kertoo , voisi olla mielenkiintoinen kysymys Planterillekin .

Anton Chigurh 27.2.2017, 19:16

Vieremä oli 2012 susireviirin sisällä, ja mainitut pohjois-karjalan kunnat ovat nyt (susireviirin sisällä).

Alkaa olla kymmenkunta vuotta siitä, kun meidänkin seuramme vieraana oli muutama kaveri ilomantsista. Kertoivat susien syöneen hirvet olemattomiin.

suorittava porras 27.2.2017, 19:21

Eipä saanet sudet aikaan muuta , kun rauhoituksen . Hirvikanta on Vieremällä nyt reilusti 10 kertainen vuoteen 2012 . Samaa veikkaan Pohjois-Karjalassakin lähi vuosina . Tasaisen vauhdin taulukon mukaan noin 600 hirveä jäi kaatamatta susien takia .

jees h-valta 27.2.2017, 20:00

Sudet hoitavat varmasti hirvikannan säädön mutta se on aika vaikeaa jos niitä jatkuvasti sekä luvalla että luvatta metsästetään ja muutenkin pyritään tappamaan kaikilla konsteilla paikallisten urhojen toimesta. Todennäköisesti susilaumat on saatu hajoitettua eikä ison hirven metsästys enää toimi. Vasaverotus ei riitä kannan alhaalla pysymiseen.