Oleellisia osia jälkiseurantaraportista:

Kohteelta on saatu palautteena normaali lausunto tarkastuskertomusluonnoksesta.  Tarkastuskertomuksesta kohde ei ole esittänyt kommentteja.Erikseen positiivisia kommentteja on saatu metsänomistajilta ja metsäammattilaisilta. Joitakin negatiivisia kommentteja on saatu yksityishenkilöiltä. Negatiiviset kommentit eivät kohdistu tarkastuksen menettelytapoihin vaan ovat yksinomaan subjektiivisia näkemyksiä asioista.

Tarkastuksella ei ole ollut juurikaan julkisuusmerkitystä valtionhallinnossa sen erityisluonteen takia mutta tiedostusvälineet ovat tarkastuksesta kirjoittaneet runsaasti. Yhtenä syynä tähän lienee se, että hirvikolarit tai läheltäpititilanteet voivat koskea tavalla tai toisella ketä tahansa kansalaista. Lehdistön kiinnostusta aiheeseen lisäsi se seikka, että tarkastuskertomuksen julkaisemispäivää edeltävänä päivänä kolme nuorta henkilöä menehtyi hirvikolarissa. Lehdistössä tarkastusaihe tuli esille paitsi liikenteellisestä näkökulmasta niin myös metsävahinkojen osalta. Lehdistössä on viitattu tarkastukseen myös tarkastuskertomuksen valmistumisvuotta myöhempinä vuosina.

MMM ei yhdy VTV:n tarkastusraportissa esitettyyn näkemykseen, että hirvi olisi valtiontaloudelle haitta. Tätä perustellaan sillä, että hirvestä ei aiheudu valtiolle välittömiä kustannuksia, koska hirvieläinten aiheuttamat vahingot korvataan metsästäjiltä kerätyistä pyyntilupamaksuista. MMM ei siis huomioi niitä kustannuksia, joita valtiolle aiheutuu riistahallinnon ylläpidosta, teiden suojaustoimenpiteistä sekä poliisi- ja sairaanhoitotoimista hirvionnettomuuksissa.

Tämä MMM:n näkemys on ilmeisesti johtanut siihen, että ministeriö ei ole katsonut aiheelliseksi ryhtyä tarkastuksen johdosta säätelyjärjestelmää uudistaviin toimiin. Perusteluina ministeriö esittää, että se ei näin pikaisella aikataululla ole ollut tarpeellista. Toisaalta koska hirvikanta on metsästyksen takia jonkin verran laskenut, pidetään myös tätä perusteena siihen, että järjestelmään ei ole tehty muutoksia. MMM ei ole aloittanut hirven erilaisten säätelyjärjestelmän etujen ja ongelmien eikä myöskään nykyiseen järjestelmään liittyvien joustomahdollisuuksien selvittämistä. Ministeriö ei ole laatinut taloudellista laskelmaa hirvikannan säätelyn ja hirvien valtakunnallisen tavoitekannan perustaksi.

MMM pyrkii kehittämään hirvitalousstrategiaansa. Strategian laadinta tullaan kirjaamaan vuosien 2009 – 2012  TTS-asiakirjaan. Strategian tulee perustumaan tutkimustietoon: METLAssa ja RKTLssä on aloitettu hirveen liittyvä taloudellinen tutkimus. Strategian muotoilu tehdään  vuorovaikutteisesti eri sidosryhmien kanssa.  Ministeriö aikoo kansallisen hirvitalousstrategian laadinnan yhteydessä selvittää tarvittavat muutokset
säätelyjärjestelmään ja sen perustana olevaan lainsäädäntöön.

jatkuu

Jälkiseuranta osoitti, että tarkastus ei ole vaikuttanut hirvikannan säätelyjärjestelmään.  Maa- ja metsätalousministeriön ohjaus mahdollistaa edelleen suuret kannanvaihtelut. Tavoitteena ei ole valtiontalouden kannalta perusteltu, nykyistä selvästi alhaisempi hirvikanta. Syynä tähän on muun muassa se, että maa- ja metsätalousministeriö katsoo hirvivahinkojen tulevan korvatuiksi pyyntilupamaksuilla. Ministeriön näkemys ei huomioi lainkaan tiestön suojaamisesta ja liikenneonnettomuuksista aiheutuvia kustannuksia.

Tarkastuksen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö on pyrkinyt lisäämään tietoa hirven vaikutuksista sekä kokoamaan kerättävää tietoa yhteen tietokantaan. Tällä ministeriö pyrkii nykyistä parempaan hirvikannan
hallintaan.

Raportti on loppu, sana on vapaa!

Niin,  0,45 miljoonaa euroa tuskin korvaa kaikki raportissa esitettyjä metsävahinkoja?

Mikä oikein on maa- ja METSÄTALOUS miniteriö, mitä se metsä siinä tarkoittaa?

Sirkka-Liisa Anttila ja Juha Korkeaoja näkyivät olleen mmm-ministereinä, kun tämä seurantaraportti on tehty.